sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Periaatteen nainen?


Mitä minä olen aina paasannut harrastajista, jotka myyvät käsitöitään polkuhinnalla? No tietysti sitä, että he tekevät hallaa meille ammattikäsityöläisille, joiden pitää oikesti elää niillä myynneillään ja maksaa alvit ja yellit ja verot.

Ja mitä minä tein tänään? Ostin hävettävän halvan laukun harrastajamummelilta käsityömyyjäisistä.



Aaaaargh. En vaan pystynyt vastustamaan. Laukussa on neljä taskua. Se on kauniisti vuoritettu. Se on täydellisen kokoinen. Se on ryhdikäs. Siinä on kova pohja. Se on kaunis. Se on värikäs. Se on ihan uskomattoman hienosti ommeltu. Sen tekeminen on ollut hidasta ja työlästä ja vaatinut taitoa, jollaista itselläni ei ole.

Mutta sen hinnan pitäisi olla tuplat siitä, mitä sympaattinen rouva siitä pyysi ja minä maksoin. Tiedän, että hinta oli nytkin sen verran korkea, että rouva tuskin myi laukkuja ihan solkenaan itäsuomalaisen maalaiskaupungin pikkumyyjäisissä koulun ruokalassa. Jos sen hinta olisi ollut se, minkä sen pitäisi olla, se olisi jäänyt minultakin ostamatta. Olisin ollut ihan täpinöissäni maailman parhaan laukun nähdessäni, mutta en olisi ostanut. Vaan nyt ostin. Panin periaatteeni roskiin ihan yhdessä silmänräpäyksessä.

Ja vielä Unikkoa. Mitä hittoa? En ole koskaan tykännyt Unikosta, se on niiiiiin nähty. Se on lähes klisee. Mutta voi, miten kauniisti se sopii tähän laukkuun. Ja se on oranssi!

Minä olen pitänyt aika tarkkaan huolen siitä, että elän, kuten opetan. En ostele mitään, mitä myydään "ihan harrastushan tämä on, ei miun tarvitse tällä tienata" -puheen saattelemana. Nyt onnistuin tällä yhdellä ostoksella romuttamaan kaikki omat oppini.

Mutta voihan olla, että rouvalla silti on oma yritys, vaikka harrastuksesta puhuikin. Voihan olla, että verottajalle menee tarkasti tiedot kaikista tuloista ja menoista. Voihan olla, että rouva on kaavoittamisen ammattilainen ja laukun malli on hänen omaa designiaan. Voihan olla, että marimekko on antanut hänelle luvan tehdä Unikosta laukkuja myyntiin. Voihan ihmeitä tapahtua.

Uudet popot Tossumontulta. Oikeilta käsityöyrittäjiltä.


Tai voinhan minäkin vaan lakata olemasta moraalipoliisi ja huolehtia siitä, että minun omassa yrityksessäni asiat tehdään oikein. Tekijänoikeuksia kunnioitetaan ja lakisääteiset maksut maksetaan. Ja voin toki palata tämän harha-askeleen jälkeen taas vanhalle kunnon "osta vain yrittäjältä"-linjalleni.

Tämän vuoden aikana liian moni pieni yrittäjä on jo lopettanut, miettii parhaillaan lopettamista tai kituu sinnikkäästi ennennäkemättömän surkean tienestinsä alla. Liian moni meistä joutuu todennäköisesti vielä seuraamaan harrastajaompelijaeläkeläisten jalanjälkiä: ompelemaan hautaan saakka niitä tekstiilejään, koska yrittäjäuran aikana kertynyt eläke on ihan hirvittävän pieni.

PS. Aiheeseen liittyvää uutista. 

18 kommenttia:

  1. Todella siistiä työtä tuo laukku. Olen sitä mieltä, että nauti sinä kaikessa rauhassa ihanasta ostoksestasi ja ajattele, että laukun tekijäkin on tyytyväinen, kun osasi tehdä hyvää työtä ja sai kaupat syntymään. Yritysten kaatuminen ei kiihdy hankinnastasi varmaankaan yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin nautinkin. Ja ihan rehellisesti sanottuna tuntuu ihan mukavalta olla vähän vähemmän jyrkkä.

      Poista
  2. Ihana laukku! Unikko tosiaan siinä on ihan ok. Mietin johtuuko se siitä, että kuvio on epäsymmetrisesti aseteltu ja kaunis vetoketjukin halkaisee kuvion. Musta reuna vielä raikastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että se johtuu juuri siitä, että ylksikään kukka ei mahdu tuohon kokonaisuudessaan, vaan näkyy vain väriläikkinä. Kassi on jotenkin livenä vielä paremman näköinen kuin tuossa kuvassa.

      Poista
  3. Helppo ymmärtää ihastuksesi, sillä kylläpä näyttää hyvälle tuo laukkusi! Niin kuin Eila tuolla jo sanoikin, niin tuskin yrityksiä kaatuu ostoksesi vuoksi..Voit varmasti kantaa laukkuasi iloisesti. Ainakaan sitä ei ole tehty lapsityövoimalla.;))
    Minullakin on muuten Eloq:n pussukka! Se on ihan huippuihana ja hyvä. En käytä juuri koskaan enää laukkua esim. kaupungilla asioidessa, vaan minulla roikkuu Marimekon musta (joo, tylsää ja sovinnaista)pussukka, jonka sisään tuo Eloq:n pussukka menee hyvin sisään. Niihin kahteen saakin kaiken tärkeimmän mahtumaan.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kukkaroita jo vaikka kuinka, EloQ on lemppari. Tuplakukkarot ovat kyllä ihan parhaita.

      Poista
  4. Toi viiminen lause oli kyl tosi hyvä pointti.
    Hiano laukku. Mua ei ainakaan haittaa yhtään että sää sen ostit. Oot sää täällä valistanu ihmisiä ainakin kymmenen laukun edestä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja ostanut käsityöläisiltä niin paljon, että tämä yksi virheliike on varmaan hyvin pieni prosenttiosuus kaikesta siitä, millä olen käsityöyrittäjyyttä tukenut. :D

      Poista
  5. Unikko? Uh. Noin muuten, saat anteeks :P

    VastaaPoista
  6. Harvoin mikään on niin täysin mustavalkoista, eiköhän me kaikki olla joskus tehty jotain (puoli)ilmaiseksi, mihin olisi voinut jonkun palkata täydellä korvauksellakin. Itse olen juuri kiikuttamassa kauppaan sieniä pilkkahinnalla. Omat ja sukulaisten/ystävien kaapit on täynnä, mutta metsään on silti edelleen päästävä rentoutumaan. Sama syy kaiketi on näiden käsityöharrastajillakin. Olisi silti verrattain reilua jos vaikka joku lakimies ryhtyisi antamaan neuvoja harrastusveloituksella. Tai kirjanpitäjä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun joku kuskaisi minullekin sieniä, puoli-ilmaiseksi tai kunnon hinnalla. :)

      Poista
  7. Kaunis laukku, ihanan pirtsakka, voihan sitä kerran nyt sortua ostamaan mummolta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kaikkea kai pitää kerran kokeilla?

      Poista
  8. On tosi hieno laukku...luulen että moni tekee samoin...

    VastaaPoista