perjantai 29. maaliskuuta 2013

Radan varren asumisen erikoisuuksia


Saimme kirjeen. Siinä oli mukana valmiiksikirjoitettu sopimuspaperi, jossa "yksityinen" antaa Liikenneviraston määräämän urakoitsijan tulla kaatamaan mailtaan Liikenneviraston kaadettavaksi määräämät puut.

Tuo sopimuspaperin "yksityinen" tarkoittaa meitä. Vaikka ajatus siitä, että tontiltamme katoaa kokonainen metsä, onkin tosi surullinen, niin eipä tässä tilanteessa oikeasti voi tehdä muuta kuin laittaa nimensä paperiin ja odotella metsätyökoneiden saapumista.


Liikennevirastolla on hyvät perusteet. Rataverkon laidoilta pitää kaataa kaikki metsät, jotta puut eivät myrskyissä kaatuisi radalle. Ja koska me kuulemma olemme korvausvelvollisia, jos meidän mäntymme kaatuu radalle viivyttäen junaliikennettä, olemme tietysti suostuvaisia puunkaatomäärykseen.  Jos yhtään muistelemme näillä seuduilla viime vuosina sattuneita myrskytuhoja, olisimme idiootteja, jos luottaisimme siihen, ettei myrsky koskaan osuisi meidän tontillemme.


Saan minä silti surra puustoamme. Tontin avohakkuu(?) tuo mukanaan monta ikävää muutosta maiseman ankeutumisen lisäksi. Kesällä aurinko pääsee porottamaan suoraan ikkunoistamme sisään, eikä kotimme olekaan enää vilpoisa keidas helteisimmilläkään ilmoilla. Talon vierestä lähtevät männyt vievät mukanaan pikkulintujen suosiman ruokailupaikan. Ja mikä surkeinta: meidän oman tonttimme runsas ja luotettava kanttarelliapaja lakkaa takuuvarmasti tuottamasta satoa, kun se muuttuu aukeaksi ja avoimeksi alueeksi.



Ja kun tontti tulee täyteen kymmeniä kaadettuja puunrunkoja, me joudumme ensi kesänä tekemään aivan tolkuttomasti polttopuuta. Sulo teki niitä jo viime kesänä ihan hurjasti ylimääräistä ihan vain sen takia, että seuraavat kesät olisivat vähän leppoisammat. Emme siis voi miettiä kovin erityisiä kesälomasuunnitelmia tulevallekaan kesälle.


Mutta sen sijaan, että märehtisin näitä harmeja, yritän keskittyä positiivisiin puoliin.

Koti pysyy lämpimänä useamman vuoden ihan ilmaiseksi, kun polttopuut tulevat omalta maalta ja ne kaadetaankin toisten toimesta.

Ja tulevan kasvimaan kannalta hakkuualue on juuri oikeassa paikassa. Aurinko pääsee jatkossa paistamaan esteettä mansikkamaalle koko päivän. Vieläköhän viime keväänä istuttamani omenapuut voisi siirtää uuteen paikkaan?


30 kommenttia:

  1. Minäkin surin kun puita kaadoimme, mutta aurinkoa tulee vastaavasti enemmän tilalle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen ollut koko ikäni hullu auringonpalvoja, joten minun pitäisi nyt hyppiä riemusta. Mutta paha kyllä muutaman viimeisen vuoden aikana olen alkanut viihtyä vähemmässä paahteessa. Vanhuus, vanhuus!

      Poista
  2. Ja minä taas unelmoin aina talosta keskellä peltoaukeaa ilman yhtään puuta silmän kantamattomiin... Sopisin hyvin preerialle asumaan. Tykkään tuulestakin, aina saisi tuulla. Ja tykkään avohakkuista, mitä kukaan täysipäinen ei saisi ääneen sanoa, mutta anonyyminä uskallan :-) (Asun kyllä ikivanhassa kuusikossa, jota ei ole moneen sukupolveen kaadettu)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, anonyymit ne päästelevät suustaan kaikenlaisia törkeyksiä. :D

      Peltojen keskellä olisi ihan mukava asua. Mutta me saamme puiden kadotuksen myötä näkymän tukkien lastausalueelle sekä kamalalle jättömaankaatopaikalle.

      Poista
  3. Hakkuualueilta saattaa löytyä korvasieniä. Kun me muutimme tähän metsänlaitaan, johon talo oli juuri rakennettu, tontilla kasvoi monta muovikassillista tuota herkkua - jota emme kylläkään itse osanneet käyttää hyväksemme. Useampi vuosi niitä kasvoi, mutta nyt on jo tyrehtynyt se kultasuoni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Teininä keräsin niitä kotimme lähellä olevalta hakkuualueelta ja vein myytniin kiertävään korvasieniautoon. Korvasienistä tulee hyvää keittoakin, jos vaan uskaltaa luottaa omiin ryöppäystaitoihinsa.

      Poista
  4. Kannattaa mitata ne puut ensin, ylettääkö ne oikeasti sinne radalle ensinkään. Niin paljon turhaan kaadetaan puita. Pistäkää hanttiin!
    http://www.metsavastaa.net/tradets_hojd_copy_copy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuosta linkistä. Juuri olen tuossa pihalla pällistellyt ihmeissäni, että mistäköhän asti niitä puita joudutaan kaatamaan. On niin vaikeaa silmämääräisesti arvioida, mikä puu ulottuu radalle saakka.

      Poista
  5. Meillä on tuossa pihalla maannut yksi (omasta tahdosta) kaadettu suuri mänty, ollut reippaan vuoden, josko ensi kesänä saataisiin sekin klapeiksi.. Mutta siis, ei ne varmaan pilalle mene vaikkei niitä kaikkia ehtisikään pilkkoa tulevana kesänä :) Ei ressiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei varmaankaan. Pitää vaan jaksaa katsoa sitten sitä hävityksen kauhistusta, kun koko tontti on täynnä kuolleita puita. :)

      Poista
  6. Hui. Ymmärrän tietyn puiden karsimisen ja harventamisen, mutta tuo kuulostaa jo tosi hurjalta.
    Meidän satavuotiaat lehmukset radan puolella ei taida olla myöskään turvassa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei. Toivottavasti ne saavat olla rauhassa! En tiedä, koskeeko tämä uusi radanvarsien siivous nyt pelkkää meidän seutuamme, jossa näitä isoja myrskyjä on viime kesinä ollut, vai onko kyseessä valtakunnallinen uudistus.

      Meillä ei onneksi kasva mitään ihania arvopuita, vaan pelkkää kituista risukkoa, koivuja ja mäntyjä.

      Poista
    2. Sitäkään en muuten tiedä, että pitääkö tietyltä alueelta poistaa KAIKKI puut, vai napsivatko he vain ne pisimmät pois. Ja tuleeko tämä sitten uusiutumaan kymmenen vuoden kuluttua, vai velvoitetaanko meidät pitämään huolta siitä, että puumme eivät kasva tiettyä mittaa korkeammiksi. Paljon on avoimia kysymyksiä.

      Poista
    3. No mutta, tässähän sulle sitten avautuu tilaisuus istuttaa uutta puustoa tontille, mukaellen vanhoja asemapuistojen kasvillisuutta ;)
      Jos ajatus kiinnostaa, niin selviäisiköhän vaahteroiden taimet kuljetuksen täältä sinne...
      Meillä kasvaa yhdellä alueella sadoittain alkuperäisten vaahteroiden jälkeläisiä, niitä viime vuonna jaoin poiskin mutta ei mennyt tarpeeksi enkä raaskinut vielä hävittää :)

      Poista
    4. Vaahterat ovat lempipuitani! Niitä olisikin mukavaa istutella tänne. Ehkä joku meidän jälkeen täällä asuva ehtisi niistä nauttia. :)

      Poista
    5. Vinkkaa vaan jos taimia haluat, voin pistää matkahuollossa tulemaan kunhan maa sulaa ja tarkenee lähettää ne matkaan :)
      Minut saa kiinni ainakin sennakatana@gmail.com

      Poista
    6. Kivaa! Tulevat kaatamaan puut vasta kesäkuussa ja ennenkuin me saamme pihan raivattua niiden jäljiltä, niin ollaankin taas talvessa. Että vuoden kuluttua sitten kyllä ottaisin taimia, jos niitä silloin vielä löytyy. :)

      Poista
  7. Teidän täytynee istuttaa metsän tilalle runsaasti hedelmäpuita ja tunnelmaan sopiva sireeniaita "maisemoimaan" vähemmän kauniit näkymät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin ajattelin. Matalakasvuista ja tiheää pensastoa, joka suojaa meidän rauhaamme, mutta ei uhkaa rautateiden turvallisuutta.

      Poista
  8. No teillä piisaa savottaa ensi kesänä sitten polttopuiden tiimoilta! Aina pitää ainakin yrittää ajatella asian positiivista puolta, lämmittävät teidät moneet kertaan! Uskonpa muuten, että uskallat siirtää sen omenapuusi. Meillä kasvoi parisen vuotta valeistutuksessa omenapuut, kunnes sain ne oikealle paikalle. Hyvin nuo ovat kasvaneet - vaikka eivät kyllä ole vielä ensimmäistäkään omenaa antaneet - suuttuivan tietty siirtelystä ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän puita kävi jänökin popsimassa tässä lopputalvesta, joten saapa nähdä, onko noista enää mihinkään muutenkaan. :)

      Poista
  9. Äsh, kurjaa tuollainen avohakkuu, jos sellainen sitt tulee.Ymmärrän hyvin sun paahde pelkos, meidän talon eteläpuolella ei oo minkäänlaista suojaa eli aurinko pääsee paahtamaan koko kesäpäivän sisään. Uskotko ett on visusti kaikki räppänät ja verhot kiinni eteläpuolella koko päivän ja vastaavasti ovet sepposen selällään varjon puolella. Ja talvella sitt taas tuulee vapaasti taloon päin. Ei hyvä sekään. Mutt pois en muuttaisi, on niin upea maisema jokilaaksoon ja viljaville vainioille. Niitä hyviä ja huonoja puolia.
    Ajattelet ilmaisia polttopuita, valossa kylpeviä mansikoita ja korvasieniä! Oli muuten ihana juttu se teidän ja kuvissa huoneet näytti upeilta, sain lehden käteeni tänään. Hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli Orivedellä ihan vastaava rautatieläistalo, mutta ero oli siinä, että aurinko porotti pihalle koko ajan. Ja siellä piti koko kesä pitää verhoja ikkunoissa, koska muuten sisälle läkähtyi. Se oli inhottavaa. Olen ollut tosi onnellinen täällä siitä, että kesälläkin on vilpoista.

      Poista
  10. Mikä kamera sinulla on käytössä?
    Ihanan teräviä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Canon EOS 550D. Tämän postauksen kuvat on otettu sillä peruskittilinssillä, joka siinä tuli mukana. Se on huono linssi. Joudun terävöittämään kaikkia kuvia Photoshopissa.

      Poista
  11. No voi harmi, puiden kaatamiset surettaa aina. Meillä on isoja koivuja yhdellä syrjällä tien varressa ja ne alkaa olemaan jo aika vanhoja. Yhdessä on jo vähän lahoa. Ne pitää kaataa joskus pois ja samalla katoaa meiltäkin viilentävä varjo.

    Kannatan syreenipuskia tilalle. Ne kasvaakin suhteellisen nopsaan ja aurinkoisella paikalla ne kukkii tosi hyvin. Meinasin vähän samaa ratkaisua omankin tontin reunaan tämänhetkisen sekaryteikön tilalle. Varmaan pitää laittaa niiden koivujenkin tilalle syreeniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on niin kuivaa täällä, että ainakaan talon päädyssä olevat syreenit eivät jaksa oikein kasvaa. Jos tuo radanpuolikin muuttuu yhtä kuivaksi autiomaaksi puiden kadottua, niin ei sinne voi syreeniä istuttaa. Pitää keksiä joku toinen puska, sellainen, joka viihtyy hiekkaerämaassa. :)

      Poista
    2. Oikeastaan syreeni on todella vaatimaton. Mehän asutaan hiekkaharjun laidalla (tässä on ollut kangasmetsää joskus) ja täällä ei ole multaa missään. Hyvin kuitenkin tuo vanha syreeni puskee kukkaa joka kesä, sitä pitäisi vaan leikata, että tuuhentuisi. Naapurit ovat tehneet multavallin tonttinsa reunalle ja istuttaneet syreenit siihen, mutta eipä ne sen komeammin kasva kuin meidänkään. Jos lisää kompostia ja lehtiä juurelle ja myöhemmin jotain varjossa viihtyviä perennoja, niin ihan varmasti pärjää.

      Poista
  12. Kävin ruokakaupassa ja katselin Maalla-lehteä. Ihana juttu teistä! Pakko oli lehti ostaa, ei voinut mitään. Ihana piristysruiske päivään nuo teidän värit.

    Ymmärrän muuten täysin tuon puusavotta fiiliksen. Olisi niin paljon muitakin hommia kuin puiden teko vaikka omavaraisuus onkin hyvä asia. Kesä on kuitenkin niin lyhyt, että se olisi mukava käyttää muuhunkin kuin pelkkään moottorisahan ja kirveen kanssa heilumiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä tosiaan on ihan kammottavan lyhyt. Tällaisen ison, remontoitavan talon kanssa eläessä se on vielä ihan erityisen lyhyt. Surullista.

      Poista