keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Että semmoiset messut


Ainakin yksi lukija jo kaipaili messuraporttia, joten yritän nyt saada jotain kerrottua. Minulla menee yllättävän pitkään aina myyntitapahtumien jälkeen saada itseni kasaan ja normaaliin toimintakuntoon. Ensimmäinen yö kotona on aina uneton, vaikka väsymys on valtava. Päässä suhisee liian paljon ajatuksia, laskelmia ja suunnitelmia. Sitten alan stressata niitä kaikkia sähköposteja, joita on kertynyt reagoitavaksi poissaollessani ja töitä, jotka olen luvannut tehdä heti messuilta kotiuduttuani.

Mutta kyllä tämä nyt taas alkaa tästä jäsentyä.


Minä todella tykkään käydä isoilla messuilla. Niin asiakkaan kuin näytteilleasettajankin ominaisuudessa. Vaikka olenkin tällainen yksinviihtyvä erakkoluonne, pari kertaa vuodessa on kuitenkin hauskaa kohdata asiakkaat kasvotusten ja olla sosiaalinen sitten koko muun vuoden edestä. Minusta messuosaston suunnittelu ja kasaaminen on hauskaa hommaa. Ihanaa on tutustua käsityöyrittäjäkollegoihin muutenkin kuin virtuaalimaailmassa. Nytkin tapasin taas niin mahtavia naisia, että huh huh. Minusta on myös mukavaa nukkua hotellissa, tuijottaa telkkarista turhuusohjelmia, mennä aamulla valmiiseen pöytään ja käydä valmiiksi lämmitetyssä saunassa työpäivän päätteeksi.

Tämäkin messureissu oli siis kiva, hauska, mukava, kiinnostava, ihana. Erityisen mahtava lisä oli se, että minua kävi moikkaamassa hirmuinen liuta tuttuja ihmisiä, joita en ole nähnyt vuosiin. Pääosin tunnelmani ovat hyvinkin positiiviset. Olen kiitollinen jokaisesta asiakkaasta! Myin euromäärällisesti paremmin kuin missään muussa myyntitapahtumassa. Kaikki sujui todella hienosti.

Kannatti käydä, niinkö?


Niin minä kuvittelin. Minulla oli sunnuntai-iltana käsissäni sellainen pinkka rahaa, että hymistelin tyytyväisenä. Mutta sitten aloin laskea. Neljäsosa tuosta pinkasta oli valtion rahaa, sillä arvonlisäverohan siitä ensimmäisenä piti laskea pois. Sitten vähensin myymieni tuotteiden kulut eli materiaalit ja työn hinnan. Seuraavaksi miinustin messupaikkamaksun, hotellihuoneen hinnan ja bensakulut. Jäljelle jäi reippaasti alle kymmenesosa myynnistä.

Mitään palkkaa messuille valmistautumisesta ja siellä seisoskelusta en voinut itselleni laskea. En tietenkään.

Kyllä siinä hymy hiipui pian. Olin siis myynyt ison osan varastostani täysin nollatulolla, sillä kulut olivat niin hurjat (vaikka minulla oli minikokoinen osasto ja halvin mahdollinen hotelli). No, pääasiahan on, että ei miinuksille mene.

Mutta silti joudun taas miettimään vakavasti messuilun järkeä. Minulla oli kivaa. Mutta se kivuus maksoi minulle kolmisensataa riepua. Jos olisin myynyt saman määrän rättejä verkkokaupasta, minulla olisi juhlallinen olo. Jos olisin antanut ne jälleenmyyjille, olisin tyytyväinen, vaikkakaan en riemukas. Nyt minä myin ne messuilla ja jäin hämmentyneeseen tilaan ihmettelemään, että mitäs oikein tapahtui.

Kyllähän tuo rahapino konkreettisesti on nyt olemassa, sillä suurin osa kuluista oli maksettu etukäteen kuukausia sitten. Mutta silti olisi ollut pitkällä juoksulla kannattavampaa myydä sama määrä riepuja verkkokaupan ja jälleenmyyjien kautta hitaammalla tahdilla. Silloin niistä ainakin olisi tullut ihan oikeasti tulostakin.

Eli siis ei kannattanutkaan lähteä, niinhän?


Siihen ei ole selvää vastausta. Minä olen yhä aivan yhtä tyhmä kuin ennenkin, enkä osaa vieläkään päättää, kannattaako minun jatkaa messureissuja vai lopettaa ne kokonaan. Messujen yksi iso arvo on nimittäin markkinoinnillinen. Nyt minä tavoitin arviolta parisataa uutta ihmistä, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet bambuista tiskirättiä. Jos nuo kaikki asiakkaat toteavat rättini hyväksi hankinnaksi, he ehkä ymmärtävät ostaa seuraavankin minulta, ja ehkä jopa muistavat, että niitä saa verkkokaupasta suoraan kotiin. He ehkä myös hankkivat niitä lahjoiksi ystävilleen. Tai kertovat jollekin, miten kivan kapistuksen ovat messuilta ostaneet.

Tätä vaikutusta minun on täysin mahdotonta mitata mitenkään. Sen varaan minä nyt ripustaudun, että markkinoinnin kannalta reissu oli hyvinkin olennainen.



Kun minä aloin yrittäjäksi, eräs käsityöläinen kehotti minua käymään messuilla ja markkinoilla, koska niistä voi helposti jättää puolet myynnistä merkitsemättä kirjanpitoon. "Niin kaikki tekevät. Se on ainoa tapa saada elantonsa käsityöläisyydestä," hän sanoi. Minä alan nyt ymmärtää niitä "kaikkia", vaikka olenkin erittäin paljon eri mieltä siitä, että "kaikki" todella tarkoittaisi kaikkia. Onhan se houkuttavaa. Miten helppoa olisikaan panna puolet rahapinkasta taskuun ja varata taas seuraava hauska messupaikka!

Mutta en minä voi. Niinpä minä merkkaan taas kaiken kirjanpitoon ja peruinkin jo samantien ensi kevään messupaikkani.

Koska minulla on mukava keskusteluyhteys foorumin kautta liutaan käsityöläisiä, tiedän, että jotkut todella tienaavat messuilla käymällä. Ja ihan rehellisesti jopa. Uskoisin, että oikealla tapahtumalla minäkin saattaisin päästä tekemään hyvää tulosta. Jos riepuni käyvät hyvin kaupaksi niin verkkopuotini kuin jälleenmyyjienikin kautta, ei ole mitään syytä, mikseivät ne myisi myös messuilla. Mutta käsityömessuilla käy enimmäkseen vanhempia rouvia. Minun tuotteeni eivät ole rouvatuotteita.

Jokaisen on löydettävä itse ne tapahtumat, jotka ovat sopivimmat. Niinpä minä kai jatkan kokeilemista. Käyn jossain muussa tapahtumassa. Ja vielä jossain toisessa. Jonain päivänä.

48 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kokeile joskus Lohjan Vanhanajan Joulumarkkinoita!

Nonna kirjoitti...

Minä olen päivitellyt noita messujen paikkavuokria ja miettinyt, että millaisilla tuotteilla messuillakäyminen on kannattavaa. Käsitöiden lisäksi varmaan pitäisi olla jotain kiinalaista halpatuontikamaa...

Olisikin kiva kuulla muiden kommentteja, mitkä ovat sellaisia järkihintaisia messuja myyjän kannalta!

EmmaS kirjoitti...

Mietin tuota markkinointinäkökulman selvittämistä. Voisi olla kiinnostavaa laskea kasvaako uusien asiakkaiden määrä parin kuukauden sisällä verrattuna esimerkiksi viime vuoteen. Kuvittelisin, että jos olet saanut esiteltyä ja myytyä rätin 200:lle uudelle asiakkaalle, niin siitä voisi myyntiä syntyäkin tulevaisuudessa. Itse tilasin pari riskirättiä ihan kokeilumielessä, kun en ollut bamburättejä koskaan käyttänyt. Olen tykännyt niistä ja todennäköisesti ostan niitä lisääkin, kun ei parilla ihan pärjää. Ehkä messuasiakkaillekin käy samalla lailla, kun ensin kokeilevat rättejä. (Niin ja minun turkooseista riskiräteistä ei lähtenyt edes väriä.)

Susanna kirjoitti...

Ainakin siellä näyttää paikkamaksu olevan puolet tuosta, mitä nyt maksoin. Toisaalta, hotellit Lohjalla ovat kalliimpia kuin Helsingissä. En tiedä, mahtaisivatko minun tuotteeni kuitenkaan kelvata tuollaiseen tapahtumaan, jossa tärkeää on olla entivanhainen.

Susanna kirjoitti...

Vaikka käsityömessut ovat kalliita, niin ne ovat kuitenkin muihin messuihin verrattuna edullisia. Niistä kuitenkin saa myös pieniä, "halpoja" paikkoja. Haaveilen sisustusmessujen kokeilemisesta, mutta siellä pienikin paikka on niin huiman hintainen, että haaveeksi on jäänyt.

Kalliilla ja houkuttelevilla tuotteilla, joiden kohderyhmä on kyseisillä messuilla tavoitettavissa, pääsee tuloksiin. Seitsemän euron riepuja saa myydä aivan järjettömän määrän edes kulut kattaakseen.

Kunnollisen osaston hinta pyörii tonnin kieppeillä. En tiedä, kuinka suoraan verrannollinen sitten on osaston koko myynnin määrään. Tottakai pieni pöytä kiinnittää huomattavasti vähemmän huomiota kuin iso osasto.

Susanna kirjoitti...

Ihanaa kuulla, että sinun riskirättisi olivat hyviä. Muutama asiakas tuli messuilla reklamoimaan, ja yksi heistä oli jopa todella pelottava.

Sitten on vielä sekin vaikeus, että jos joku ostaa rievun nyt, ja tykkää, niin ostaako hän toisen kuukauden kuluessa vai vuoden kuluttua? Kun asiakasmääräni ja verkkokaupan tilausten määrä on ollut aina noususuhdanteinen, niin en pysty erottamaan, mitä kautta asiakkaita ilmestyy. Olen yrittänyt jakaa messuilla alennuskoodeja verkkokauppaan, mutta niillä ei ole ollut koskaan juurikaan vaikutusta.

Saila kirjoitti...

Voi hitsi, ensinnäkin onnittelut sinnikkyydestä, hienosta brändäämisestä, yhdenmukaisesta tuotevalikoimasta ja kivoista tuotteista! Harmittaa, kun niin moni kaltaisesi taidokas ja idearikas, innostunut ja aikaansaava käsityöyrittäjä sinnittelee kannattavuuden rajoilla tai ainakin henkisen jaksamisen rajoilla, kun näitä asioita pitää kelata niin paljon.
Kun taannoin oli puhetta neulomistasi pitkävartisista sukista (vai oliko ne säärystimet), ja mietit, kun olin kommentoinut että ulkomailla joku voisi maksaa niistä paljonkin, että maksaako näistä nyt muka sielläkään kukaan, vastaus on, että kyllä maksaa. Kokemusta on omista neuleistani. Suomessa on tosi vaikeaa myydä käsitöitä, kun se kulttuuri on edelleen niin voimakas, että pitää pystyä tekemään itse kaikki. Se on ihan järjettömän suuri ero moniin ulkomaihin nähden, missä ilolla ostetaan muiden tekemää, siis myös vanhemmat ihmiset näin tekevät. Meillä vanhemmat ihmiset kokevat, että he kyllä pystyvät tekemään tuon ja tuon sitten tarvittaessa itse, mikä ei ole siis parjaus heitä kohtaan, vaan varmasti sotien ja pula-ajan aikaansaama ajatusmaailma. Ja kai senkin, että Suomi on ollut köyhä maa niin pitkään, ei ole totuttu ostamaan palveluitakaan.
Mutta tää nyt ei ollut messuista, vaan meni aiheen vierestä. Olenkin usein ihmetellyt, miten kellään on varaa mennä messuilemaan niin, että joutuu ottamaan hotellin. Onneksi jäit sentään plussan puolelle! Ja näkyvyys, tuotteiden tunnetuksi tekeminen, käyntikorttien antaminen jne. on todella tärkeää! Sulla on lisäksi niin persoonalliset kuosit, että ne tunnistaa helposti, luulen, että asiakkaat oppivat tunnistamaan sut ja etsimään tuotteitasi.
En nyt osaa kirjoittaa mitään järkevämpää, mutta haluaisin lähettää kannustushuutoja: hyvä Susanna, go girl go!

Nonna kirjoitti...

Minunkin riskirättini olivat hyviä! Piti ihan testata, ennenkuin annan lahjaksi!

Susanna kirjoitti...

Tuo hotellissa yöpyminen on muuten minulle ihan välttämätön pakko. Vaikka Helsingissäkin olisi monta tuttua, jonka luo yökylään olisin tervetullut, niin en vaan kykene. Sosiaalisuuspäivien (messut tai koulu) jälkeen en siedä ihmisiä ollenkaan, en edes omia ystäviäni. Ahdistuisin muiden nurkissa niin paljon, ettei mistään tulisi mitään. Silloin on ihanaa saada kaivautua hotellin puhtaisiin lakanoihin ja mättää karkkia naamaan. Joudun lisäksi olemaan aina yhden ylimääräisen yön messujen jälkeen, koska saatan helposti nukahtaa rattiin väsyneenä.

Susanna kirjoitti...

Ja jatkuu.

Pitäisi siis kansainvälistyä. Se olisi hienoa. Olen vaan niin nynny, etten oikein uskalla enkä osaa. Toivottavasti jonakin päivänä minusta on vielä siihenkin. Go mie go! :-D

Tosiaan, en tiedä muiden maiden kulttuureista, mutta kyllähän Suomessa itse tekeminen tosiaan on kunnia-asia. Minäkin opettelin neulomaan ihan vain siksi, että "kyllähän nyt sukat pitää osata neuloa, nih!"

Ja vastaavasti, kun itse tehdään, niin sitten ei kuitenkaan välttämättä arvosteta sitä, että joku toinen tekee sitä ihan ammatikseen. Pahinta, mitä minä myyntitapahtumissa joudun kuulemaan, on eri muotoihin muokattu "lapsikin osaa tehdä tuollaisia".

Susanna kirjoitti...

Ethän anna riskirättejä lahjaksi? Niistä ei koskaan päällepäin tiedä, mistä lähtee väriä ja mistä ei.

AnnaW kirjoitti...

Voisit hyvin sopia Lohjan joulumarkkinoille! Paljon on käsityöläisiä, joilla on ihan uudet tuotteet. Olen kyllä kuullut, että markkinoille on tunkua ja oman myyntikojun on oltava "vanhan" näköinen ja paikat varataan tosi aikaisin! Mutta jos joskus haluat sinne lähteä, saat meiltä yösijan ilmaiseksi! Ollaan ihan hollilla nimittäin :)

Susanna kirjoitti...

Voi, kiitos! Minulla on itse asiassa ihan läheisiä sukulaisiakin Lohjalla, olen siellä asunut sen onnellisemman osan lapsuudestani. Mutta tuossa äsken Sailan kommenttiin juuri valotin sitä, miksi joudun aina menemään hotelliin.

Katselin noita Lohjan markkinoiden sääntöjä. Muovia ja metallia ei saa näkyäkään missään, mutta on siellä tarjolla myös valmiita koppeja. Olisi hyvä ainakin ekalla kerralla ottaa sellainen, kun on ihan vieras tapahtumia. Hiukan oli kuviakin netissä, ja tosi kauniita ja tunnelmallisia kojuja siellä kyllä onkin!

Jasmiina kirjoitti...

Mulle on jäänyt jostain yrittäjäkoulutuksesta mieleen, että messujen arvo on nimenomaan markkinoinnissa ja verkostoitumisessa. Ja siellä koulutuksessa ei edes eritelty eri aloja :D Uskoisin, että noin hyvännäköinen standi jää mieleen kohderyhmällesi ja kynnys rättisi ostoon alenee: se ehkä tarttuu matkaan jälleenmyyjältä, vaikkei verkkopuotiin asti saisikaan heti klikkailemaan. Seuraava rätti saattaakin sitten jo olla netistä. Teidä sitten. Mutta jos verkkopuotisi myynti on jatkuvan nousujohteinen, teet varmasti oikeita asioita.

Minä olen myös noin "hölmö", että kirjaan kaiken kirjanpitoon ja maksan kiltisti verot ja muut kulut. Haluan tehdä tätä työtä pitkään ja minun mielestäni nuo pienetkin hämäräbisnekset ovat lyhytnäköisiä. Haluan myös nähdä kirjanpidon kautta, mikä on kannattavaa. Uskon, että osan tuloista pimitys hämärtäisi tuota kuvaa.

Anonyymi kirjoitti...

En ymmärrä yrittämisestä mitään enkä siihen pystyisikään, mutta tuota markkinointijuttua minäkin heti ajattelin. Toivottavasti messuista on hyötyä pitemmän päälle.

Tosi hauskan näköinen tuo sinun pyykkipojilla tehty yksinkertainen messutaustasi.

Minäkin muuten ahdistuisin jos pitäisi olla jonkun luona yötä ja vielä päivällä pitäisi olla sosiaalinen niinkuin myyjän pitää. Ollaan siis sukulaissieluja. Pidän ihmisistä, mutta vaadin myös rauhaa ihan hirveästi.

Onnea yrittämiseen taas!!

Vakkarilukija

Soja kirjoitti...

Kiitos raportista! Hämmingeissä mennään, täytyy tuumata.

Nonna kirjoitti...

Ehkäpä jätän itselleni sitten kuitenkin!

KahviKaneli kirjoitti...

Niin, en tiedä yritäämisestä mitään, mutta yrittänyttä ei laiteta :O)
Ja ainakin messuosastosi oli kaunis!

Susanna kirjoitti...

Mä näen sen niin, että isoille yrityksille messuilla oleminen on markkinointia. Pelkästään. Yleensähän suurilla messuilla ei edes ole vähittäismyyntiä. Käsityömessut on niin eri juttu, painitaan hyvin eri sarjoissa.

En silti ole ihan vakuuttunut markkinointivoimastakaan. Jos asiakkaat tulivat tuolla reklamoimaan viime keväänä ostamistaan väriä päästävistä räteistä, niin sehän tarkoittaa sitä, etteivät ne ole tajunneet ottaa selvää, mihin valittaa, vaikka rätissä on "valitusosoite" mukana. Susannan Työhuone löytyy hyvin helposti guuglella.

Sama syy minullakin, miksen halua pimittää myyntituloja.

Susanna kirjoitti...

Kiva kohdata sukulaissieluja! Olen itse asiassa tosi yllättynyt siitä, että pystyn nykyään näinkin suuriin sosiaalisiin kanssakäymisiin. Sulokin on ihan mahdottoman ylpeä minusta, sillä se Sussu, johon hän alunperin rakastui, oli ihan toista maata.

Susanna kirjoitti...

Tuumailehan sie.

Susanna kirjoitti...

Kiitos. Miniminibudjetilla tehty halvin mahdollinen tila - siihen nähden olen kyllä itsekin tyytyväinen. Ja rekvisiittakin meni hyvin pieneen tilaan.

Mirka kirjoitti...

Olen myös miettinyt tuota, kuinka helppoakaan se olisi vaan "pimittää" tuloja jättämällä merkitsemättä ne ylös. Mutta juuri niin kuin Jasmiina sanoi, se härmätäisi tuota kuvaa, mikä on kannattavaa. Myönnän kanssa laittavani kaikki, jopa äidillenikin myymäni tuotteet, ylös, koska muuten en pysyisi kärryillä menestyksestä.

Olen myös jakanut itse alennuskoodeja verkkopuotiini, mutta en myöskään ole sillä tavalla huomannut sen tuovan mitenkään suuresti porukkaa, voi olla että uusimmista alennuskoodeista koodit vanhenevat vasta joulukuun lopussa, mutta sinällään suurta arvoa en antaisi alennuskoodeille, joita jaellaan messuilla. Enemmänkin mielikuva siitä, että pystyy tuottamaan asiakkaalle tuotteen, johon on asiakas on tyytyväinen. :)

Mirka kirjoitti...

Edelleenkään en tiedä käsityöyrittämisestä höykäsen pöläystä, mutta tuosta kansainvälistymisestä tuli mieleen, että Etsy saattaisi olla kelpo väylä kokeilla.

Ja pakko sanoa sen verran, että todella kiva kun kirjoitat myös noista varjopuolista. Seuraan monia käsityöyrittäjien blogeja, ja välillä iskee epäilys, kun koko ajan hehkutetaan kuinka kivaa oli, myynti oli hyvää, ja kuinka kivaa joka päivä on tehdä töitä aamukuudesta iltaseitsemään, että onkohan se ihan totta. no tokihan sitä jaksaa aika paljonkin, jos saa tehdä mieleisiä hommia, mutta rajansa kaikella...

Koti1898 kirjoitti...

Mun mielestä on hienoa, että ruodit analyyttisesti yrityksen arkea. Voin sanoa sen tarkemmin yksilöimättä, että isommillekin yrityksille messut ovat taloudellinen taakka, jonka merkitys on juurikin nähtävä markkinointipanostuksena ei myyntikanavana.

Kokeile Etsyä! Mä juuri kävin kantamassa sinne paljon rahaa. Siellä en koskaan katso minne maahan rahani menevät, jos löydän jotain kivaa.

Jos lähdet joulumessuilemaan tänne meillepäin, saat yöpyä meidän kaaoksessa, jos haluat. Ei tarvitse ainakaan hotellia maksaa.

Mä pyörittelen mielessäni vaihteeksi yhtä liikeideaa... Voisin tarvita sua (ikäänkuin sulla olisi ylimääräistä aikaa). Palaan ehkä, kun olen pyöritellyt. Mulla on tässä ollut viime vuosina monta liikeideaa ja olen aika inhorealisti.

Anu

Koti1898 kirjoitti...

Luin nyt vasta hotelliperustelut. Ymmärrän täysin. Lupaan uusia kutsun, kun saadaan vierashuone kuntoon, se tulee ikäänkuin erilliseksi yksiköksi talon toiseen päätyyn. Mä olen suunnitellut B&B-varauksen (tai boksin mahdolliselle aikamiespojalle/tytölle...). Siellä saa olla kuin hotellissa ilman seurusteluvelvoitetta.

Anu

Soja kirjoitti...

No vähän tuumasin :) Ehkä on olemassa paikkoja, joissa kannattaa olla. Ja tosiaan täytyy miettiä, että saisiko joka tapauksessa markkinointinsa etenemään ilman messuja. Siellä on kuitenkin sitä tarjontaakin niin älyttömän paljon, että hyväkin tuote voi senkin takia lipsahtaa ohi tai unohtua.
Mie olen löytänyt yhden paikan, jossa olen päättänyt mahdollisuuksien mukaan olla joka vuonna ja se on Karjalaiset kesäjuhlat. Miun tuotteet sopii sinne täydellisesti ja siellä on miun asiakkaat - ja niitä on paljon. Vaikka myynti siellä on aina moninkertainen muihin kokeilemiini myyntitapahtumiin verrattuna, niin ei sielläkään mitenkään huikeasti voitolle jää. Äiti on ollut miulla "orjana" siellä, koska roudaamista on paljon ja on kiva, jos voi käydä rauhassa vessassa tai syömässä välillä. Missään tapauksessa en voisi palkata apulaista sinne. Lähinnä saan majoituksen, paikan ja bensarahat kuitattua ja vähän karkkirahaa. Ei palkkaa siellä seisomisesta, ei pakkaamisesta eikä purkamisesta. Mutta siellä oikeasti markkinointipuoli on tärkeämpi. Olen huomannut, että toistuvuus on näissä tärkeää myös: ekalla kerralla olet joku tulokas, toisella kerralla joku saattaa jo muistaa, mutta kun vuodesta toiseen notkut näkyvillä, niin tuotteesi onkin jo uskottava. Mutta miepä luulen, että saman voi nykyään tehdä netissä, kun vaan löytää konstit (juu en tiedä niitä konsteja :)). Lopultahan täällä netissä notkuu tuhatkertainen määrä potentiaalisia asiakkaita verrattuna suurimpiinkaan messuihin.
Ja mie NIIIIIIN tiedän tuon sosiaalisuusruuhkan, mie myös mieluiten olisin ihan ypöyksin hotellissa lökärit jalassa nauttimassa omasta hehkeästä seurastani vietettyäni päivän ihmisten ilmoilla.

Susanna kirjoitti...

Minä yleensäkin pelkään, että kaikki liput ja laput, joita messuilla ihmisille tyrkytetään, päätyvät roskiin ilman, että niitä kotona enää vilkaistaankaan.

Susanna kirjoitti...

Ja katso, positiivinen asenne varmaan auttaa. Jos koko ajan hehkuttaa, miten ihanaa käsityöläisyys on, sitä varmaan alkaa itsekin uskoa. ;-)

Ei mutta oikeasti, kyllä tämä on ihanaa. Ja mielenkiintoista.

Etsy on suunnitelmissa nyt. minulla on ollut sinne tunnukset jo ikuisuuden, mutta minulta menee hermot niin nopeasti, kun joudun tavaamaan englanninkielisiä käyttöohjeita ja PayPalkin on jotenkin niin vaikea.

Joulun jälkeen, kun saan koulun lopputyön pois alta ja verkkokauppa kuitenkin hiljenee joksikin aikaa, niin aion ruveta keskittymään Etsyn opetteluun.

Susanna kirjoitti...

Tuo kuulostaa jo hyvältä. Saatan jopa ottaa kutsun vastaan! :-D

Minä kokeilen Etsyä. Vuodenvaihteen jälkeen alan opetella sitä. Nyt juuri en kykene.

Ja jos jotenkin vaan voi olla avuksi sinun liikeideamietteissä, niin ota ihmeessä yhteyttä. Ja vaikka en voisikaan, niin ota silti.

Susanna kirjoitti...

Tuota toistuvuutta minäkin olen pohtinut! Ne käsityöläiset, jotka messuilulla elävät, ovat kiertäneet messuja 10 vuotta. He ovat löytäneet jo ne tapahtumat, joihin kannattaa mennä vuosi toisensa perään. Mutta sitten voi tosiaan miettiä sitäkin, että 10 vuotta sitten netti ei ollut tällainen kuin nyt. Lähtökohta oli heillä silloin täysin toinen. Minä uskon netin voimaan kyllä, sillä tämä blogi on minun tärkein markkinointikanavani. Ilman tätä ei minulla olisi edes yritystä. Sen sijaan, että käyn mummovaltaisilla messuilla tai joulumyyjäisissä, minun olisi varmasti tärkeämpää panostaa netin tarjoamiin vaihtoehtoihin. Kohderyhmäni nuorehkot naiset, usein perheelliset, ovat netissä, eivätkä myyjäisissä.

Inka kirjoitti...

Mietin tuota kohderyhmäasiaa ja tuli mieleen, että nuorempia ostajia on varmaan aika hyvin liikkeellä Helsingissä Vanhan joulumuujäisissä tai Tuomaan markkinoilla. Tosin ne kestää useita viikkoja joten silloin hotelliasuminen varmasti maksaisi ihan hurjia. Paikkainnatkin noissa on varmaan isot, vaikka itse myyntipaikat on pienet. En sitten tiedä, saisiko noihin tapahtumiin vaan muutaman päivän paikkoja?

Ihana osasto sulla muuten oli nyt, harmi etten päässyt näkemään livenä! Joku toinen kerta sitten. Kovasti tsemppiä loppuvuoden kiireisiin ja kouluhommiin!

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Ei minulla ole mitään mahdollisuuksia olla Helsingissä monta viikkoa putkeen, ja nuo tapahtumat maksavat ihan sikana muutenkin. Jos asuisin pääkaupunkiseudulla, olisin jo aikoja sitten ollut hakemassa paikkaa.

Inka kirjoitti...

Ajattelinkin, että pitkä aika on sulle mahdoton :/ Toivottavatsi löydät kuitenkin tulevaisuudessa kivoja ja sopivia messuilupaikkoja!

Anonyymi kirjoitti...

Laitanpa linkin tuohon Lahden Joulumyyjäisiin, mistä oli joskus puhetta. Taitaa olla jo myöhäistä (?) tälle vuodelle, mutta josko ensivuonna. Jotenkin kuvittelisin, että koju on halvempi kuin Hesassa, ehkä...
http://www.fckuusysi.fi/?sivu=joulumarkkinat

-Heidi-

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Sari_Suu kirjoitti...

Realistiselta kuulostava raportti. Kun sinulla on noin selvänä tuo kohderyhmä, niin voisitko ajatella pientä mainosta vauva-lehdissä? Tai jollain vauvafoorumilla? Nuorien äitien verkosto on erittäin tehokas tiedottaja.

Susanna kirjoitti...

Voisinpa hyvinkin!

Leppis kirjoitti...

Ilmeisesti aika moni suomalainen käsityöläinen myy tuotteitaan myös Etsyn kautta, voisin luulla että sinunkin rättisi ja muut valloittavat kuosisi kiinnostaisivat siellä.

Käsityöalaa opiskelevana olen myös lukenut kiinnostuneena yrittäjyyskirjoituksia eikä asemaan ja sisustamiseen liittyvät postauksetkaan ole jääneet huomiotta saatika lieventäneet haaveitani omasta vanhasta talosta. Blogisi on siis kaikin puolin mieleeni :)

Anonyymi kirjoitti...

Mä mietin, et varmaan ainakin tyyliin Vanhan joulumyyjäisissä http://www.hyyravintolat.fi/juhlaravintolat/vanha-ylioppilastalo/vanhan-joulumyyjäiset liikkuu nuorempaa porukkaa, vastaavia tapahtumia lienee muitakin, varsinkin pääkaupunkiseudulla design-henkiset tapahtumat tuntuvat kiinnostavan omaa ikäluokkaani (alle 25 v akateemiset naiset). Tosin ne on pitkä rupeama, tila on ahdas ja tungoksinen ja varataan aina tosi ajoissa täyteen, joten tuskin sopisi loistavasti sinulle.

Susanna kirjoitti...

Ihanaa, että tykkäät blogistani, vaikka sihepiirit ovatkin vähän päässeet ränsyilemään.

Kyllä sitä Etsyä pitää vielä kokeilla.

Susanna kirjoitti...

Vanhaa en voi harkitakaan. Varmasti tulisin hulluksi, jos majailisin Helsingissä monta viikkoa ja vielä seisoin myymässä joka ikinen päivä. Tosin Helsingissä on myös pieniä design-henkisiä markkinoita, joita olisi hyvä harkita.

Me Wämili kirjoitti...

Olipa hyvä lukea niin hyviä puolia kuin varjopuolia käsityöläisen arjesta!

Itse kävin messuilla,hypistelinkin tuotteitasi mutta tungosta oli sen verran pöydän ympärillä ja neljä lasta roikkumassa jaloissa,etten jäänyt pidemmäksi aikaa.
Toisaalta tieson löytäväni rätit netistä ja pääseväni paljon helpommalla niin,kuin yrittäessäni lasten kanssa keskustella kanssasi saatika ostaa jotain.

Harmillista,että nykypäivänä paikkamaksut ja muut ovat niin kalliita.
Ne syövät pieneltä yrittäjältä sen kaiken "voiton" ja vaikka kuinka ajattelisi positiivisesti markkinoinnin kannalta,ei se kuitenkaan ehkä olekaan niin kannattavaa.

Toivottavasti löydät juuri itsellesi sopivan väylän markkinointiakin ajatellen,etkä suotta vaivu epätoivoon :)

Susanna kirjoitti...

Epätoivoon en ole vaipumassa. :-D

Ja tosiaan, messuillahan saa tietysti myös katsella ja hypistellä. Olisi kauheaa, jos jokaisesta pöydästä olisi pakko jotakin ostaa. Ainakin minä tykkään käydä messuilla myös vain katselemassa. Onhan sekin elämys.

Anonyymi kirjoitti...

No, suurin osa käsityöyrittäjistä kuitenkin hoitaa homman kuten kuuluukin ja kärsii nahoissaan tämän tuplaverotuksen. Siis kun tuotteen hinnasta suurin osa on työtä, maksamme myös siitä työstä arvonlisäveron.

Susanna kirjoitti...

En minä näe siinä tuplaveroja. Alvit menee tietysti kaikesta, mutta yhteen kertaan.

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä Sinulle - ihanaa että on vielä rehellisiä ihmisiä kuten sinä!
Jatka vain samaan tapaan, vielä se koituu parhaaksesi!
Valheen jäljet ovat aina lyhyet.

Anonyymi kirjoitti...

Anоther niсe entrу, greаt one electronic сigaгette retailer

Feel frеe to visit my ѕitе - green smoke discount