keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Väritöntä tunnelmaa


Minä olin tänään eräällä luennolla Lappeenrannassa ihan upeassa vanhassa talossa .

Sateinen, sysipimeä päivä ja hiukan vilpoisessa talossa paikallaan istuminen saivat aikaan sen, että olisin halunnut kömpiä peiton alle heti kotiin päästyäni. Ja ah, postikin oli tuonut mukanaan sisustuslehden. Mikäs sen mukavampaa. Kuppi teetä, villasukat, tuplapeitto ja sivukaupalla kauniita joulukoteja!

Mutta siinä kylmän kohmeissani kun aloin lukea lehteä, minun tulikin vain entistä kylmempi. Valkoista! Lisää valkoista! Vielä valkoisempaa! Joulukoti toisensa perään, toinen toistaan kalseamman ja koleamman oloinen. Missä ne värikkäät sisustukset oikein viipyvät? Mikseivät edes joulusisustukset voi olla lämpimiä ja kodikkaita?

Lehden viimeisellä sivulla silmiini osui viimeinen niitti: seuraavassa numerossa esitellään "värikäs koti" ja silti kuvassa näkyy pelkkää mustaa ja valkoista! Jaa mutta, kun katsoo tarkemmin, niin yksi jakkarahan onkin punainen. Kuinka villiä!

Otin heti paikalla puhelimen käteeni ja peruutin kestotilaukseni.

Jopa Sulo on alkanut kiinnittää huomiota siihen, että jos sisustuslehdessä lukee "rohkeaa värien käyttöä", se tarkoittaa yhtä tummanviolettia sohvatyynyä valkoharmaan olohuoneen nurkassa.



PS. Olen nyt saanut monta kyselyä noista ylimmän kuvan tossuista. Ei, niitä ei voi ostaa mistään. Malli on osittain omasta päästäni ja olen kirjoittanut teille kökkökielisen ohjeen. Tästä (kliks) löytyy vanha postaus, jossa on myös tossujen ohje kerros kerrokselta. 

PPS. Sananen kuvassa näkyvästä Ikean mukista. Se on kaunis, se on ihanan valtava, juuri täydellinen yrttiteeaddiktille.  Mutta kävipä niin, että kun kaadoin kuumaa vettä kuppiin, kuului riks, ja mukin ympäri kiersi yhtäkkiä hiuksenhieno halkeama, josta alkoi tihkua kuumaa nestettä läpi.

106 kommenttia:

  1. On muuten hyvä pointti! Kauheen kliinisiä monet sisustuslehtien kodit. Jotenkin sieluttomia. Itse tykkään kontrasteista. Mustasta ja valkoisestakin. Mutta myös jännistä väripilkuista. Toki asumismuoto (2000-luvun rivitalo) vaikuttaa, etten osaisi tänne välttämättä retroa ja räsymattoja ja sellaista "vanhan" ajan tunnelmaa luoda.. Kuitenkin just ahdistaa tuo sisustuslehtien yksipuolisuus.. kaikki kodit näyttää jokseenkin samanhenkisiltä. En ehkä juuri tuosta syystä olekaan mikään Deko tai vastaava fani.. joskus mulle tuli kyseinen lehti ja joku muukin puolisen vuotta, mutta en lämmennyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avotakka taitaa olla ainoa kotimainen lehti, josta väriä löytyy. Se ihan oikeasti riemastuttaa minua joka kerta ilmestyessään. Kaikki muut, joita tilaan, ovat näitä valkoisia pettymyksiä aina.

      Poista
  2. Harvalla vain on värienkäytön lahjaa kuten sinulla. Teidän kotinne on huippuhieno! Minä pidän väreistä, mustasta, ja valkoisesta myös mutta en sisustuslehdistä. Ne ovat kautta linjan aika hengettömiä... Toimittajien pitäisi poiketa teillä useammin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Olisihan sekin jo tylsää, jos meidän huvikumpu joka lehteen saataisin tungettua. Mutta en vaan usko, että oikeasti värikkäät kodit ovat niin harvinaisia, kuin mitä sisustuslehdistä voisi päätellä.

      Poista
  3. Amen! Sisustusblogeja olen selaillut paljon ja valkoinen tunkee niissäkin esille, menee luihin ja ytimiin kuin jää! Yksi huvittavimmista blogilöydöistäni edustaa kuulemma minimalismia. Idea on käsittääkseni se, että heitetään värikkäät tavarat roskiin/kirpparille ja ostetaan tilalle valkoista tavaraa. Ja paljon! Hei oikeesti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se minimalismia, värien minimalisointia! :-D

      Poista
  4. Villi punainen jakkara :-D Juu, voin kuvitella. Ainoa sisustuslehden tyyppinen, joka minulle tulee, on ruotsalainen Gård och torp. Sanon kaikille puhelinlehtimyyjille, että kun alatte toimittaa sellaista lehteä niin sitten tilaan, sitä ennen kotimaisilla talonrakennus- ja sisustuslehdillä ei ole mulle mitään annettavaa.
    Siinä on oikeasti vanhoja taloja ja niiden korjaajia ja usein ne interiööritkin on ihan mahtavia, joitakin 1700-luvun kattomaalauksia esimerkiksi. Vaikka se tulee itse asiassa tilaamalla ihan pikkuisen kalliimmaksi kuin irtonumeroina, en halua missata numeroakaan! Suosittelen lämpöisesti.
    PS. ihanat tossusukat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä rakastan lehtien lueskelua, ja niiden tilaaminen kotiin on mukava juttu. Siksi toivoisin tosiaan, että minäkin löytäisin lehtiä, jotka ovat mieleisiä. Ulkomaalaisissa tarjontaa taitaisikin olla paremmin, mutta olen niin surkean laiska tankkaamaan edes englantia, saati sitten ruotsia.

      Poista
  5. Mä RAKASTAN sisustuslehtiä ja tilaan ja ostan niitä ihan hirveesti. Siis ihan liikaa. Mä vaan rakastan sitä inspiraation ja ajatusten virtaa mitä ne tuo. Mutta totta, itsekin oon huomannut että ihan liian tylsiä ja värittömiä koteja ovat pääosin. Tai vaikka koti olisikin ihan kiva ja nätti, se voi olla tosi tylsä! Mä tykkään kodeista jossa on jotain jujua.
    Mutta myös kun mietin, ei mun tutuilla ole näin värikästä kuin meillä on, et onko se vaan niin ettei suomalaiset niin välitä väreistä? mutta toisaalta sun blogin suosio, ja mun blogissakin kehutaan mun kodin värikkyyttä, niin kyllä suomalaiset kuitenkin tuntuu tykkäävän.
    Vai onko se niin että on ihan kiva kun on väriä, mutta itelle ei uskalleta laittaa "ettei vaan kyllästy"?
    Toisaalta taas kun teimme lastenhuonetta, niin ihmiset ihmetteli et miten mä laitan noin kuviollisen ja ei niin tyypillisen lastenhuoneen tapetin seinälle. "Öö, koska en halua tehdä niin kuin kaikki muut!?"
    Mut mua itseäni ainakin piristää tän harmauden ja pimeyden keskellä värit ihan hirveesti. Innolla nytkin joulun alla lisännyt tuota raikkaan punaista joka paikkaan. ja joulun jälkeen meinaan lisätä tänne väriä lisää rutkasti!
    Ja teidän koti on ihan supervärikäs, mutta hyvällä ja pirteällä maulla tehty! Sellaista saisi tosiaan olla lisää sisustuslehdissäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakaan ei ole tosielämän kavereita, joilla olisi värikäs koti, tai jotka edes miettisivät kauheasti sisustusta.

      Kaikki toimittajatkin ovat kysyneet, että voisinko suositella jotain kivaa kotia kuvattavaksi, kun minä varmasti tunnen sellaisia ihmisiä, joiden kodit sopisivat sisustuslehtiin. No enpä tunne. Ainoastaan blogeista.

      Tai tunsin yhden, mutta hän muutti pois siitä kodistaan ja uusi koti on huomattavasti hillitympi ja hmmm... aikuisempi. :-)

      Poista
  6. Olen ihan samaa mieltä noista sisutuslehtien kodeista! Vaaleutta löytyy. Et arvaakaan, kuinka mua harmittaa, kun meidän talon edelliset asukkaat ovat maalanneet kaikki vanhat tapetit valkoiseksi, samoin mintunvihreät portaat :( Tapetteja ei varmaan enää esiin saa, joten joskus sitten, kun on siihen rahaa, laitetaan varmaan tapetoiden nuo seinät piiloon. Onneksi ne mintunvihreät portaat saattaa saada valkoisesta maalista rapsutettua...ainakin se vihreä loistaa sieltä ihanasti läpi <3

    Mä rakastan myös värejä, tosin hillitympiä, kuin sinä. Omassa kodissa tykkään murretuista sinisen ja vihreän jokaisesta sävystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No varmasti harmittaa! Tapettia ei maalin alta kyllä pelasta mikään. :-(

      Poista
  7. Vuokralla kun asuu saa tottua valkoisiin seiniin, jos mahdollista olisi maalaisin ne värikkäiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjaa, ettet saa maalata vuokrakotiasi. Minulla on ollut onni saada asua sellaisissakin vuokra-asunnoissa, joita sai maalata mielensä mukaan.

      Poista
  8. Pakko ekaa kertaa kommentoida, kun olen täysin samaa mieltä kanssasi! Olen viime aikoina pettynyt melkein joka kerta kun sisustuslehden ostan tai kun postissa tulee, niin tylsän vaaleeta ja hillittyä :P.
    Yritin taannoin etsiä uusista ja vanhoista lehdistä tunnelmallista joulukotia, josta saisin inspistä, mutta ei vaan löytynyt, oli lähinnä sitä valkoista joulua ja oudointa oli se, ettei juuri missään joulusisustuksessa ollut verhoja! Minusta jouluverhot on tärkeä osa tunnelman luomisessa.
    Mun sisustusmaku ja värien käyttö on juurikin samaa sorttia kuin sulla, vaikka lempivärit on pikkusen erejä (en tykkää oranssista :D ).
    Pari kertaa oon ostanu Hus&Hem-lehden kun siinä on ollut kunnolla värikäs koti, mutta tosiaan, harvassa on.

    t: Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oranssi ei tosiaan taida olla mikään lempivärien yleisösuosikki. :-D

      Kivaa, että innostuit kommentoimaan ekan kerran. Kun kirjoitin tämän, mietin vähän, että tulikohan nyt oltua turhan negatiivinen. Iloahan tässä pitäisi levittää harmauteen. :-)

      Poista
  9. On totta että suomalaiset tykkäävät hyvin hillitysti sisustaa. Värejä ei uskalleta niinkään käyttää...
    Oletko kurkannut koskaan blogiini/keltaiseen värikääseen talooni?
    Minä rakastan kanssa värejä ja käytän niitä ihan reilusti, jouluna varsinkin.
    Viime vuonna Toivekoti & Puutarha- joululehdessä oli värikäs kotini Krista Keltasen kuvaamana. =) Voi kun olisit kurkannut lehteä silloin. Ei ole valkoista ei...no on sohvat, mutta väriä niin paljon tyynyissä ja peitoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kyllä käynyt kurkkimassa kotiasi blogistasi ja tykkään siellä niin monesta jutusta. Saisit kirjoittaa useammin sisustusaiheista. ;-)

      Poista
  10. Tää on aihe, jota en voinut alkaa kännykällä kommentoimaan vaan piti odottaa, että pääsin koneen ääreen. Meillä on ollut kahdessa edellisessä kodissa paljon valkoista (varmaan osaksi siksi, kun se on niin muodikasta), koska se tuo valoa ja avaruutta. Mutta meillä on aina ollut myös väriä, keskimääräistä enemmän.

    Olen jotenkin päätynyt FB:ssä seuraamaan muutamaa blogia, yhtä sellaista, jossa koti on todella kokovalkoinen ja liian UUSI minun makuuni. Siis tarkoitan uudella sitä, että sieltä puuttuu asukkaiden historian tuomat kerrostumat. Kerran FB:ssä näkyvässä päivityksessä luki: "Väriä valkoiseen" ja mä olin ihan fiiliksisä, että nyt se bloggaaja on repäissyt, kunnes blogiin mennessäni tajusin, että päivitys olikin eri blogissa kuin luulin.

    Mä olen Pinterestin myötä lopettanut kaikki lehtitilaukset paitsi kaksi. Mulle tulee Divaani ja yksi ulkomainen sisustuslehti. Mä en koe saavani muista mitään. Paitsi uuden Dekon From russia with love -jutussa oli jotain... Mulle tuli siitä voimakas lapsuusnostalgia.

    Mitäköhän olin sanomassa? Muutamalla kaverilla on väriä perussettiä enemmän. Tosi monella on valkoista, valkoista, hiekkaa, valkoista. Todella varmaa ja varovaista.

    Meille tulee keltaista, oranssia, ruskeaa, turkoosia, kirkkaanpunaista. Mutta myös mustaa, valkoista ja harmaata.

    anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle kävi ihan vähän aikaa sitten jonkun seuraamani blogin kanssa ihan vastaava juttu... postauksen otsikkona oli jotain värejä ylistävää ja sitten se väri olikin jokin pieni sinapinkeltainen kikkare...

      Minä saatan vielä joutua hankkimaan jonkun iPadin ihan vaan sen takia, että voisin kellahtaa pitkälleni ihailemaan iloisenvärisiä koteja. Netistä niitä löytyy, mutta ei tässä koneella jaksa istuskella. Lehtien lukemisessa on oma hyvä tunnelmansa.

      Poista
  11. Oletko tutustunut Toivekoti & Puutarha-lehteen? Se on miun mielestä melko värikäs lehti, nyt viimesessäkin numerossa oli värikkäitä joulukoteja, ihania! Ite tykkään kyl valkosestakin mutta.....:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasta äskettäin! Ostin irtonumeron, kun huomasin, että kansi poikkesi muuten valkoisesta lehtihyllystä ihan olennaisesti.

      Poista
  12. Kiva, että joku muukin on samaa mieltä kokovalkoisista sisustuksista. En jaksa edes katsoa esim. sisustusohjelmia, kun tuntuu että kaikkialla hehkutetaan täysin valkoisia sisustuksia, joista ehkä löytyy myös mustaa ja harmaata.

    Pitkäaikainen ujo lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Paitsi Teuvo Loman oli pirteä outolintu sisustusohjelmien tylsyydessä, mutta hänen keksintönsä saattoivat olla minullekin joskus liikaa. :-D

      Ihanaa, että tämä postaus on kirvoittanut ujotkin kommentoimaan. <3

      Poista
  13. Ei ole valkoinen minuakaan varten. Tosin eteisestä on tuloss pakko valkoinen/vaalea ikkunoiden puutteen takia, mutta yksi pieni tila sallittakoot. Nyt harmittaa, että sali tuli tapetoitua ihan liian vaalealla sävyllä. Nyt jos valittaisiin tapetti, niin mahdollisimman tumma :)
    Sisustuslehdet on valitettavan valkoista, se on tosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin vessasta tuli valkoinen, koska siellä ei ole ikkunaa ja siellä pitää kuitenkin nähdä peiliin, jos joskus kerran vuodessa pitää saada ripsivärit osumaan kohdalleen.

      Poista
  14. Olen niin samaa mieltä! Voi miten olen odottanut monta vuotta, että sisustuslehtiin tulisi enemmän värikkäitä koteja, mutta aina vaan sitä samaa, kokovalkoista, tai lisänä vähän harmaata, ja beigeä... uuuuh. KYLMÄ! Jostain blogista luin, ettei valkeiden kotien jutut enää myy sisustuslehtiin, mutta milloin niitä värejä alkaa tulla? Ehkä niiden jutut tehdään niin viiveellä, että ensi vuonna. Avotakkaan tulee ainakin naapurini - taiteilijan - koti keväällä, ja häneltä lötyy tosi värikästä, ja ihania ihmeellisiä tavaroita ja taidetta...

    Ulkomaalaisista lehdistä lempparini on 25 Beautiful Homes, siinä on vähän mainoksia verrattuna muihin, ja siinä esitellaan 25 oikeaa kotia. Tyylejä on laidasta laitaan, mutta enimmäkseen sellaista lämminhenkistä englantilaista.

    Yksi puolituttu freelance-toimittaja on monta kertaa kysynyt saako hän tehdä meiltä jutun, mutta en ole vielä antanut lupaa. Kunhan muutama suunnitteilla oleva projekti on tehty, niin ehkä sitten avaan kotini ovet johonkin lehteen... Meiltähän ei löydy valkoista tai vaaleaa oikeastaan mistään (ja sen huomaa hämäryytenä tähän aikaan vuodesta, välillä se ärsyttää, mutta toisaalta on niin kodikasta.) Tyttöjen huoneissa on muutama valkoinen huonekalu, ja mun työhuoneessa. (Joka on remontoimatta ja täynnä sitä sun tätä hirvitystä mitä on kasaan haalittu...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisustuslehdissä on vuoden viive. Meillä se viimeksi käynyt toimittaja juuri sanoi, että valkoiset kodit eivät enää kelpaa lehtiin. Että ehkä sitten ensi syksynä alkaisi näkyä värejä.

      Avaa ihmeessä ovesi toimittajille. Tästäkin jo huomataan, ettemme ole ainoita, jotka niitä värillisiä koteja kaipaa.

      Poista
    2. Haa, se taiskin olla sun blogi josta luin sen, hih! Mutta odotan niiin odotan, että ne värikkäät kodit saapuvat lehtiin!

      Kyspyttelen lehtijuttuajatusta päässäni pikkuhiljaa, mutta kun on muhimassa pari niin herkullista yksityiskohtaa, että ne on pakko saada mukaan jos joskus juttua tehdään. Työläitä vaan mokomat.

      Poista
    3. Joo, parasta tottakai saada koti ensin siihen pisteeseen valmiiksi, että sitä haluaa esitellä!

      Poista
  15. Mä nyt oon niin pihikin, etten raaski tilata mitään lehtiä, mutta lainaan niitä kirjastosta joskus. Yritän bongailla joululehtiä, koska yllätys yllätys niissä on usein punaista, vihreää ja kultaa. Oonko mä koskaan maininnut, että mä tykkään niistä? ;D Viime vuosina on ollut kyllä tosi vaisuja ja valjuja joulukoteja suomalaisilla. Ja ne "väriruiskeet" vaaleissa kodeissa... Voi hyvänen aika, kylläpä on tosi rohkeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko se "sinapinkeltainen kikkare" mun blogissa? Älä nyt! Ostin just tänään tapetteja!!! :D

      Poista
    2. Valkoista ja hopeaa jouluun. Palelkaa, suomalaiset. :-D

      Nykyään vielä valokuvataankin niin, että valkoiset kodit ylivalotetaan ihan puhki. En tiedä, onko se ainoa keino saada vaalea koti näyttämään hyvältä vai onko se vaan trendi nykyisin. Mutta ei se minusta ainakaan kodikkuutta lisää.

      Poista
    3. Ai sinun blogissa se sinapinkeltainen? No ei todellakaan! Teillä on ihanasti komeita värejä. :-D

      Se saattoi myös olla sitruuna kulhossa pöydällä. En muista tarkasti enää. Muistan vaan sen pöyristykseni.

      Poista
  16. Siinähän syy miksen miekään enää mitään sisustuslehtiä tilaa enkä osta! En etsisikään niistä mitään inspistä itselle, mutta tykkäisin katsella kauniita koteja ja kokonaisuuksia. Jotain löytyy aina sattumoisin netistä ja niihin on tyytyminen. Siispä selailen esim. tätä http://bohemianhomes.tumblr.com/ ja siksipä tykkään vierailla tässä blogissa ja täällähän saa lukea myös muuta mielenkiintoista rempasta ja pienyrittämisestä. Kiitos Susanna antamastasi ilosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mainio, kiitos linkistä! Ja kiitos ihanista sanoistasi!

      Minä tykkään hyvin usein niistä kodeista, jotka valikoituvat tähän blogiin:
      http://keltainentalorannalla.blogspot.fi/
      mutta tosiaan... kun olisi se tabletti, jolla niitä voisi selata makuuasennossa.

      Poista
    2. Voi elämä miten ihania kuvia tuolla bohemianhomes -linkissä! Aah! Kiitos minunkin puolestani!

      Poista
  17. Samaa mieltä Teuvosta, kerran hän jopa valitsi ihan samanlaiset verhot kuin minulla olohuoneessa, punaiset! :)

    Äskeinen ujo lukija

    VastaaPoista
  18. Minä olen toitottanut tätä jo joka paikassa mutta toitotan edelleen: Varsinkin vanhojen talojen osalta on IHAN saletti että parinkymmenen vuoden päästä ihmiset kiroilevat että mikä helkkarin älynväläys tämä valkoisen maalin joka paikkaan sutiminen oikein oli... Nythän rintamamiestalorintamalla on kuuminta hottia maalata alkuperäisiä sormipaneeleja valkoisiksi. En käsitä. Minä olen majaillut koko nuoruuteni opiskelija-asunnoissa ja sain yliannostuksen maalarinvalkoista niissä oloissa.

    Eniten sisustuslehdissä ärsyttää kuitenkin se, että niissä on aina ja iankaikkisesti yleensä vain Sitä Samaa. Tällä hetkellä se on tuo valkoinen, tummanruskea laminaatti, suorakaiteen malliset sohvat ja.. no, kyllä te tiedätte. Jotenkin mielikuvituksetonta. Jos oranssi olisi muotia, olisivat kaikki sisustuslehdet varmasti täynnä sitä. Kunnes tulee seuraava trendi.

    Tuo ruotsalainen lehtivinkki pitää kyllä tsekata ensi tilassa! Minä olen pettynyt jopa Glorian sikakalliiseen Antiikkiin, koska siinäkin esitellään vain jotain "kartano kipsilevytettiin katosta lattiaan" -perinneremontteja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja muuten, yritin kalastella tuota Toivekoti&Puutarha -lehteä mutta siitä sanottiin näin: Toivekoti & Puutarha -lehden kustantaminen loppuu. Viimeinen numero on no 10/2012 (ilm. 27.11.2012)

      Poista
    2. Ou nou, Gård och Torpilla on ihanat nettisivut JA ihana nettikauppa. No niin, menen sinne täältä häiriköimästä :)

      Poista
    3. Minä en uskaltanut sanoa sitä Toivekoti ja puutarhan lopettamista, kun en löytänyt guuglella siitä vielä tietoa. Meille piti tulla tänne kuvaaja ja toimittaja tekemään työhuonejuttua siihen lehteen, mutta se peruttiin sen takia, että lehti yllättäen on päätetty lopettaa. Siinä on sellainen Minun ateljeeni -sarja, ja olisi ollut todella upeaa päästä siihen mukaan. :-(

      Poista
    4. No voi ei! Se on ollut suurinpiirtein ainut suomenkielinen sisustuslehti jota olen ostanut. Iso PLÄÄH!

      Poista
  19. En voisi olla enempää samaa mieltä! Ihan kuin Suomessa olisi joku laki, että seinät saa olla vain valkoiset. Ja mieluiten myös lattia. Väriksi riittää pari Marimekon räikeällä kankaalla päällystettyä tyynyä ihan hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on oikea mielipide ja oikea nimikin kaiken lisäksi. ;-)

      Poista
  20. Minäkään en pidä kliinisen valkoisista kodeista, niistä tulee vain mieleen sairaala tai jokin virasto. Pohdiskelin meidän talon rakennusprojektia, talohan ei ole vielä edes pystyssä, mutta silti ajatukset jo seinien väreissä ja sisustuksessa - asiat tärkeysjärjestykseen ;D. Kysyinkin sitten mieheltä, että onko hänellä jokin väri, mitä ei missään nimessä seiniin halua. Nimen omaan jokin ehdoton ei, josta mikään sävy tai vivahde ei kelpaa. Yhtäkään hän ei onnekseni osannut nimetä! Minulle ainoa ehdoton ei on se, etten täysin mustaa tai valkoista seinää halua mihinkään huoneeseen.

    En koe, että itselläni on kauhean hyvä värisilmä, joten aivan hullusti en uskalla lähteä revittelemään. Värejä tulee kyllä, mutta ei ehkä sellaisia kirkuvan punaisia tai räikeän oransseja seiniä, mutta punaisen ja oranssin hieman hillitympiä sävyjä kyllä varmasti. Parin huoneen värityksen olen jopa saanut päätettyä: kodinhoitohuoneen seinistä tulee iloisen keltaiset (ehkä pyykkääminen ja silitys tuntuu näin vähän mukavammalta hommalta?) ja makuuhuoneestamme tulee sininen.

    Onneksi tässä on vielä aikaa miettiä ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja.. Ehkäpä repäisen ja maalaan vaatehuoneen ihan "oikealla" värillä, sellaisella syvällä sävyllä ja katson miltä lopputulos näyttää eli uskaltaudunko irroittelemaan kunnolla myös muualla talossa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en pidä omaa värisilmääni hyvänä. Sitä tulee, mitä sattuu tulemaan. Minusta se on oikeastaan hyväkin asia. Jos oikein opiskelee värioppeja, niin varmasti tulee rajoitteita.

      Eikö miehesi teilannut edes pinkkiä? Minulle Sulo vastasi samaan kysymykseen, että mikä vaan käy, kunhan ei pinkkiä.

      Poista
    2. Raukka ei varmaan tajunnut sanoa :D Mutta enpä kyllä ensimmäisenä ole itsekään pinkin tai vaaleanpunaisen maalipurkin kanssa seiniä värjäämässä (ainakaan koko seinää.. :D)

      Poista
    3. Meillä kävi kuitenkin niin, että eteinen muuttui ihan vahingossa pinkiksi. Minä yritin hyvin haaleaa vaaleanpunaista.

      Poista
  21. Samoilla linjoilla... Ei niitä valkoisista kodeista kertovia juttuja jaksa selailla yhtä kertaa enempää. Mutta mutta. Sain kaverilta kasan Dekoja parilta viime vuodelta ja rakastuin! Sieltä löytyi ihania ihania koteja, tosi värikkäitäkin! Harkitsen tällä hetkellä Dekon tilaamista, koska olisi ihanaa saada kotiin kannettuna joku sisustuslehti enkä parempaan ole törmännyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanko totta? Olen Dekoa selannut aina kaupoissa etsiessäni luettavaa, mutta mieleen on jäänyt vain vaaleus ja liiallinen tyylikkyys. Olen ehkä selannut huonosti.

      Poista
  22. Mun mielestä valkoseinäiset (ja -kattoiset) huoneet näyttää helposti laatikoilta.

    Oon myös miettinyt sitä, että kai nämä trendit kulkee vähän sukupolvittain. Oma mummo tykkää tummista seinistä ja verhoista, sitten taas äiti haluaa vaaleaa (on kai nuoruudessaan kyllästynyt siihen tummaan?!) ja minä itse olen kodikkaan tummuuden (sopivissa määrin) ystävä (koska olen kyllästynyt siihen valkoiseen). Onko muillakin tällaisia kokemuksia, vai onko maku samanlainen kuin omilla vanhemmilla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän naapuritalo on myynnissä ja ollaan mietitty juuri tuota sukupolviasiaa. Että ei 80-luvulla lapsuudenkotonaan asuneet halua ostaa 80-luvun taloa vaan selvästi vanhemman (mummolanostalgia?) tai sitten ihan modernin ja uuden. Varmaan nuo jutut menee juuri noin. Mutta vanhan vanhana säilyttämisen puolesta puhuu se, että sitten vaikka sen yhden sukupolven päästä se aito vanha on vain yhden sukupolven vanhempaa, jos se on korvattu uudella niin se näyttää taas siltä miltä vaikka kasarimeininki tänä päivänä.

      Poista
    2. En tiedä kyllä. Minä asuin lapsuuteni rintsikassa, ja kadehdin niitä 80-luvun valkoisia tiilitaloja. Nyt en voisi kuvitellakaan asuvani niin uudessa talossa.

      Poista
  23. Hyvä kirjoitus!!! Kiinnitin ihan saman huomion johonkin sisustuslehteen, jonka ostin siinä toivossa, että jouluksi olisi niihin ainakin värikästä laitettu. Mulla pitää olla reilusti värejä ympärillä, näin on ollut jo vuosikausia. Aluksi joku ihmetteli "lastenhuonevaikutelmaa", mutta nykyään ei kukaan kommentoi negatiivisesti :) Jotkut sentään vähän kauhistelivat viimeisintä hankintaani... (blogissani oleva pinkki kaappi!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenhuonevaikutelma! Nimenomaan! Minulla on monesti omassa kodissa se olo, että onkohan tämä vain yksi valtava lastenhuone. Mutta hei, jos lastenhuonetunnelma toimii, niin sittenhän se on hyvä!

      Herranjumala miten upea kaappi! Kiva, että vinkkasit. Blogisi on minulta jäänyt tutustumatta.

      Poista
  24. Niin samaa mieltä sinun kanssa. Väriä elämään olla pitää!

    Olisiko noihin sinun kauniisiin tossuihin saatavilla ohjetta jostain? Haluaisin tuollaiset tehdä itselleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä jatkaa, että mun suosikkilehti on tällä hetkelle Family Living. Siinä lehdessä riittää väriä ja hauskuutta.

      Nykyään en enää tapaakaan tilata sisustuslehtiä, kun en oikeasti ihan joka numeroa halua. Ostan vaan sellaiset numerot, jotka mua oikeasti kiinnostaa.

      Poista
    2. On niihin ohje. Jossain täällä blogissani. Apua... etsimiseen menee jokunen tovi. Hetkonen.

      Poista
    3. Löytyi!
      http://susannantyohuone.blogspot.fi/2011/04/topposia-harlekiinivieraille.html ja sieltä löydät linkjin pdf-ohjeeseen.

      Tuota Family Livingiä joku muukin on joskus suositellut. Sekin taisi olla ruotsalainen... vai?

      Poista
    4. Family Living on ruotsalainen lehti. Ainakin täältä Keravalta sitä saa nykyään mm. Prismasta. Joskus aikaisemmin täytyi hankkia Helsingistä Akateemisesta.

      Ja kiitti tuosta ohjeesta.

      Poista
  25. Meillä valkoinen on kirosana! T. värikäs vastarintaliike

    VastaaPoista
  26. Hei. Olipa mukava lukea näitä juttuja, sekä tekstiäsi että kommentteja. Olen samaa mieltä tuon valkoisen kanssa, vaikka onhan minullakin paljon vaaleita värejä. Makkarissa on valkoiset kalusteet, mutta olkkarissa taasen mustikan sininen sohva ja kirsikanpunainen nojatuoli. Minä pidän vanhan taloni vanhoista, aikaa ja elämää nähneistä kalusteista, eikä kävisi mielessäkään maalata tummunutta tammikaappiani valkoiseksi. Olen luullut, että nuoret (alle 50) pitävät valkoisesta,mutta kiva huomata asian ainakin osittain jo muuttuneen.
    Jotenkin säälittää, kun näkee upeita talonpoikaisesineitäkin sotketun kamalaan maalarinvalkoiseen. Maalataan öljymaalilla ja luullaan että se antaa anteeksi muun pilaamisen.
    Seurailin aikanaan yhtä blogia, jossa kunnostettiin vanhaa taloa, mutta lopetin kun valkoista tuli liikaa ja viimeinen pisara oli 1700-luvun vakkojen sotkeminen sinisenvalkoisella. Olen myös lopettanut kaikki sisustuslehdet.
    Onneksi tulee joulu ja meillä ainakin on lämmintä punaista, tummaa siniviolettia, paljon vanhaa ruskeaa, rippunen ruskan värejä ja kaiken keskellä istuu rouva uudessa punaisessa takissa ja lilassa tunikassa.
    Kiitos blogistasi.
    t. elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä olen pilannut kymmeniä vanhoja huonekaluja maalilla. Mutta harvoin valkoisella. Että siinä suhteessa olen kyllä itse piru. :-)

      Poista
  27. Voi miten kiva postaus ja hyviä komentteja vielä täynnä. Minä luulen, että suomalaiset vain ovat sellaisia varovaisia ja harkitsevaisia kaiken kanssa. Olin tuossa yövuorossa ja lueskelin yhtä Kodin kuvalehteä... siellä oli juttua jostakin kodista ja se oli hyvin perinteisesti valkosävyinen. Mietin siinä, että lehti on varmaan joku vanha, mutta olikin ihan tämän syksyinen. Sitten mietin, että se on varmaan niin, että suurin osa lukijoista tykkää vaaleasta, hillitystä. Siksi myös lehdet sitä myyvät - koska lehtiä pitää saada kaupaksi. Vähän kuin jääkiekossa, porilainen Ässä-fanituttuni manailee tiedotusvälineitä, jotka kirjoittavat vain Jokereittein ja Hifkin peleistä - mutta missä ne massafanit ovat? Etelä-Suomessa.

    Värit ovat ihania, itsekin tykkään tosi paljon. Silti olen varovainen erityisesti seinien kanssa. Niin paljon kuin tykkään sinun - Susanna - värikkäästä kodista, olen arka laittamaan kotiini yhtä värikästä. Yksi syy varmasti se, että en ole mikään ahkera remontoija :) Mutta olen myös aivan kypsä valkoisuuteen, meidän olohuoneen seinä esim on valkoinen ja nyt on kyllä puhti vaihtaa se johonkin.

    Huomaan kyllä itsessäni jonkinsorttista pelkoakin, en halua, että värikkyys tulee liikaa muotiin, koska se tietää sitä että joka eukon huusholli on samanlainen - ja sitten se jo taas kyllästyttää. Toivon, että säilyy jonkin sortin taiteellisuus ja värikkyys. Sellaisina nautinnollisina räväytyksinä!

    Mutta, Susanna, sinä olet kyllä ehdottoman tärkeä väriläiskä tässä blogimaailmssa. Kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osuit naulan kantaan jutullasi Susanna - etkä ole yksin - kuten kommentoijien määrästä voi päätellä. Asun kolmen asunnon 60-luvun omakotitalossa, jossa kaksi muuta on viimeisten vuosien aikana remontoitu nykyaikaisemmaksi eli valkaistu. Kaapistot, seinät, lattiat, katot kaikki vaaleaa/valkoista. Toivottavasti vuokraisäntäni ei koskaan saa päähänsä valkaista tätä minun asuntoani, jossa sentään on värilliset seinät - ja voi kuinka rakastan niitä! Pidän lämpimistä väreistä ja varsinkin oranssista :) Valkoinen koti ei tunnu minusta kodilta, lämpimältä pesältä, vaan persoonattomalta, ankealta, pelottavalta ja kylmältä. Varmaan sairastuisin, jos sellaisessa olisi asuttava.Mutta toistaiseksi saan nauttia näin pimeydenkin keskellä väreistä ja sinun mukavasta blogistasi, joka on usein pelastanut väreillään ja värikkäillä jutuilla harmaan päiväni.

      Poista
    2. Eliisa, minäkin vähän pelkään sitä värikkyysmuodin tuloa - jos se on joskus tullakseen. Sitten se tarkoittaa sitä, että meidänkin koti on vain yksi trenditylsyys muiden joukossa!

      Minusta sisustuslehdillä on suuri valta. Ne voivat muokata voimakkaasti ihmisten mieltymyksiä. Valkoisuus on kasvattanut valkoista. Mitä enemmän sitä on ollut lehdissä ja blogeissa, sen enemmän ihmiset siitä kuvittelevat tykkäävänsä. Me olemme laumasieluja ja hyvin helposti ohjailtavissa.

      Poista
    3. Tiina-Mari, tämä kommenttien määrä näin vähäpätöiseen postaukseen on ollut tosi hämmentävää. Meitähän onkin iso määrä, jotka olemme kyllästyneet valkoiseen. Mahtava juttu! Ihanaa, että sinä olet sanaut pitää värilliset seinät.

      Poista
  28. Mulla kyllä tulee sellainenkin olo joskus, että voi kun pitäisivät vaan ne valkeat ("romanttiset" tai modernit) sisustuksensa ja esittelisivät niitä lehdissä.

    En haluaisi, että värit ja varsinkaan 50-luku tulisivat "muotiin", koska sehän pilaisi kaiken. Ei tod. ole kiva, että kaikki kilpailevat samoista vanhoista kalusteista yms. ( erityisesti minun kanssani tietty) ja että jostain uusista taloista yritettäisiin tehdä rintamamiestaloja tms., kuten kaikkien näiden muoti-ilmiöiden kanssa tahtoo käydä. Muoti-ilmiöissä on juuri se vika, ettää niissä aina unohdetaan, että millainen se talo on ja millainen sen aikakauden arkkitehtuuri ja tyyli. Sitä muodissa olevaa juttua on pakko saada, sopi se taloon/ asuntoon tai ei.

    Valitettavasti vaan näyttää vähän siltä, että 50-luku on tulossa muotiin. Tosin sovellettuna mm. juuri siten, että esim. panelit ja lattiat maalataan valkoisiksi eli yleensä pilataan juuri se kaikkein hienoin, mitä siltä aikakaudelta on jäljellä. Sitten muka säilytetään jotain "vanhaa kunnoittaen" kuten mm. kaivetaan tiilet rappauksen alta esille tai riisutaan levytykset seiniltä tai jätetään yläkerrassa parruja näkösälle kattoon. Kaikki nämä sellaista, jota sillä aikakaudella ei oikeasti tehty.

    Oops, tulipa vuodatus ja vähän ohi aiheenkin;)

    -Rosanna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vuodatus, Rosanna! En ole ollenkaan jyvällä siitä, mikä on tulossa muotiin, mutta jos 50-luku on, niin onkohan siinä kyse amerikkalaisesta 50-luvusta vai suomalaisesta? Suomalainen 50-lukuhan ei ole ollenkaan samanlaista värien ilotulitusta kuin jenkkiläinen.

      Poista
  29. Olen monesti miettinyt tuota perin suomalaista " erikoisempaan kyllästyy helposti " - ajatusmallia. Onko se sitten parempi, että asiaan ( vaatteeseen, tapettiin, mihin tahansa ) on jo valmiiksi kyllästynyt, kun se on sitä samaa mitä aina ennekin, mahdollisimman huomaamaton ja tavallinen, sellainen, mitä kaikilla muillakin ( todennäköisesti ) on ?

    Oikeastaan ensimmäistä kertaa olen jaksanut tässä kodissa perhetyä sisustamiseen ja huomasin valikoivani aika vahvoja värejä valkoisenja ruskean kavereiksi: turkoosia ja punaista, mustaa, ripaus vihreää ja pinkkiäkin. Eikä kyllästytä tippaakaan, päin vastoin olen jäänyt miettimään, että miten paljon kodikkaammilta pari edellistä asuntoa olisivat voineet näyttää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en myöskään ole koskaan tajunnut sitä, että valkoista perustellaan sillä, että väreihin kyllästyy. Miten ihmeessä muka? Meillä on jokaisessa huoneessa eri tunnelma erilaisten värimaailmojen ansiosta ja nimenomaan siksi tähän kotiin ei voi kyllästyä. Ymmärrän, että jos asuu yksiössä, ja maalaa kaiken vihreäksi, niin vihreä alkaa pian tulla ulos korvista. Mutta miksei sitten valkoinen yhtälailla?

      Poista
  30. Moikka!
    En jaksanut kaikkia kommentteja edes lukea, mutta hauskaa että tähän valkoinen koti-asiaan kiinnittää noin moni muukin huomiota. Mä työkseni verhoilen ihmisten huonekaluja ja homma on kohtalaisen harmaa-valkosta. Ei uskalleta käyttää värejä, kun siihen vaaleeseen ei sitte niin kyllästy. Jep.
    Me sisareni kanssa perustettii pari vuotta sitten blogi http://kuvitettujahaaveita.wordpress.com/ kun kyllästyttiin lehtien esittelemiin valkoisiin huusholleihin. Kuvattiin ensin kaikki ystävien ja tuttavien huushollit ja sittemmin on vähän vieraissakin piipahdeltu :) Nykyään ehtii vähän harvakseltaan kuvausreissuille, mutta se on kertakaikkisen ihanaa viettää pari tuntinen kuunnellen kodin tarinaa... oli se sitten valkoinen tai värikäs!
    Värikästä joulun odotusta kaikille!

    -Noora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän blogihan on toki minun lukuluettelossanikin. Olen ollut vähän harmistunut, kun postaustahtinne hyytyi jossain vaiheessa. Te kun olette löytäneet monia kivoja ja tunnelmallisia koteja. :-)

      Poista
  31. Voi Susanna, saanks mä nyt kerrankin olla eri mieltä sun kanssas? Eilen tuli 3 sisustuslehteä ja yksi niistä oli (?) juuri mainitsemasi Koti ja Keittiö- lehti. Eihän se ollut ollenkaan aneeminen pahimmasta päästä - paljon kliinisempiäkin kotiesittelyjä on nähty. Ja kun tuossa lehdessä oli mun mielestä nätti Pappila pyhäpuvussa - esittely. Tykkäsin siitä oikeinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mervi-kulta, tietysti saat olla eri mieltä! Olen kerrassaan ihmeissäni ollut, kun kukaan ei äänestä valkoista!

      Jos se eilinen Koti ja keittiö ei ollut valkoisimmasta päästä, niin pakko sanoa, että onneksi olen säästynyt niiltä vielä pahemmilta. Tuo eilinen numero oli minusta pahin koko lehden historiassa.

      Se pappilajuttu oli ainoa, jota jaksoin vähän katsella, mutta olihan sekin niin kovin valkoinen.

      Tänään tuli Avotakka. Siihenkin oli tällä kertaa päässyt liikaa valkoisia, vaikka kannen täyteläinen vihreä lupasi muuta. Ikävää.

      Poista
  32. Hehee, nythän sitä ollaan jo toipumaan päin - sisustuslehdet ovat jo puolitoista vuotta luvanneet "värien tuloa" mutta tyhjästä on paha nyhjästä kun osa jengiä on vieläkin aivan kiinni valkoisessaan. JA - komppaan myös avarakatseisuutta - se on ihan yhtä hyvä kuin värillinenkin, mikään ei ole parempi tai huonompi, ihmisillä on vain eri maku ja elämäntilanne ja siksi sisustustyylejäkin on erilaisia. Naurattaa kun "maalaisromanttinen fb-sivustolla" tapellaan siitä mikä on "maalaisromanttista" onko se sellainen valkoinen shabby & chic -sisustuskauppa -koti vai maalaisromanttinen tyyliin retroa ja vanhaa suomalaista maalaissisustusta.
    Mutta kyllä, kaipaan persoonallisuutta ja sitä että kodeissa olisi tuotu esiin jotain asujille tärkeitä asioita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun joku taho keksisi tehdä sisustuslehden, jossa olisi trendittömiä koteja. Persoonallisia ja outoja. Eri puolilta maailmaa. Voihan niitä juttuja ostaa ulkomailta.

      Tuo "maalaisromanttinen" on sana, joka aina vähän huvittaa minua. Maalaisuus kun ei minun mielessäni yhtään yhdisty siihen vitivalkoisuuteen, pitseihin ja koristesydämiin, mitä sillä yleensä tarkoitetaan. :)

      Poista
    2. Mietin ihan samaa kun luin äsken uusinta Avotakkaa. Se juttu amsterdamilaisista kodeista oli ihana. Onhan Suomessakin pakko olla sellaisia koteja - ja onkin, minäkin olen käynyt monessa. Mutta ne ei ole mitään Sisustajien Esittelykoteja vaan ihan tavallisia koteja vaan. Silti paljon mielenkiintoisempia kuin ne anteeks nyt vaan Riviera Maisonin mainokset.

      Poista
  33. Joo, samaa mieltä, yllättäen ;) Edellisessä (vai onkohan se vielä kaupoissa..) Dekossa oli tosi kiva monisivuinen juttu slaavilaistyyppisestä sisutuksesta. Siellä riitti värejä ja kannessa luki From Russia with love. Jos saat vielä käsiisi jostain, kannattaa kurkata, ite innostuin heti. Just mun juttu. Normaalisti Dekokin on vähän pliisu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli Smarketin hyllyssä. Nappasin mukaan edes vilkaisematta sisältöä, luotan sinuun!

      Poista
    2. No nyt tuli paineita, tykkäsitkö? :D

      Poista
    3. Tykkäsin kovasti just siitä venäjäosuudesta. Muuten lehti ei säväyttänyt. :D

      Poista
    4. Joo, muuten se on aina täynnä graafista skandinaavista höttöä. Mäkin ostin pelkän kannen perusteella.

      Poista
  34. Oon niin samaa mieltä! Tykkään valkoisesta kyllä, mutta vain sisustuksen pohjana, koska tykkään vaihtaa kotini värejä jatkuvasti. Se nostattaa mielialaa ihan oikeasti! Tuo punainen jakkara toi mieleen kuopuksen äitiyspakkauksen, jota mainostettiin värikkäämpänä kuin aiemmin ja mä en sieltä(kään) löytänyt muuta väriä kuin yhdet ainoat punaiset puolipotkarit. Nohh, ne olikin ihan meidän lempparit! :D

    VastaaPoista
  35. Hui miten palljon kommentteja tänne tulee!

    Äitiyspakkas on niiiin erinomainen esimerkki tylsästä turvallisuudesta. Miettikää miten upeita vastteita niissä bokseissa oli ennen! Tuskin nykyisistä beigeistä makuupusseista voisi tulla sellaisia himoittuja keräilyharvinaisuuksia kuin niistä vanhoista!

    VastaaPoista
  36. Voi miten ihanaan blogiin eksyinkään!!! :D Aivan huippua, että olet saanut sisustettua noin kirkkailla väreillä niin kotoisan ja viehättävän kodin. Lisään tämän heti lukulistalleni, koska olen myöskin saanut tarpeekseni valkoisista, maalaisromanttisista, pitsisistä, röyhelöisistä, valkoisista ja vielä valkoisemmista kodeista. Sanoinko vielä valkoisista? Ja vielä enemmän naurattaa ne joka marketissa ja abc-asemalla myytävät maalaisromanttiset "aidosti kuluneet" laatikot, purkit ja purnukat, joissa pitää vielä ihanalla kaunolla lukea, mitä sinne pitää laittaa. Mahtaa Suomessa olla dementoitunutta porukkaa, kun ei muuten tiedä tavaroiden paikkaa...

    Vielä kun uskaltaisin itse sisustaa noin rohkeilla väreillä. Meillä tosin mies taitaa vastata kysymykseen inhokkiväreistä juurikin kaikki kirkkaat ja räikeät värit. Mutta painan päälle kuin yleinen syyttäjä ja vaikka väkisin valitsen värikkäitä tapetteja ja maaleja. Kyllä niitä ruskeita ja metsänsävyjä johonkin huoneeseen miehenkin mieliksi mahtuu...

    No niin, tulipa vilkaistua olan yli taaksepäin alkovin takaseinään. Se on Tikkurilan Viikunan värinen, eli syvä violetti. Ja valitsimme sen yhdessä miehen kanssa. Ei hän taida siis ollakaan ihan menetetty tapaus... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja voi miten ihanaa, että löysit tänne. Tervetuloa!

      Voi kuule, kyllä ne puolisot oppivat, kun vaan jaksamme puskea päälle. Ei minun Sulonkaan aiemmissa kodeissa koskaan ole ollut väri-iloittelua, vaan maalarinvalkoista ja melamiinihuonekaluja. On hänellä on mennyt aikansa, ennenkuin oppi näihin minun väreihini. Mutta nykyisin, kun päästän hänet valitsemaan värejä, niin ihan yhtä muhkeita sävyjä Sulo jo valitsee itsekin!

      Poista
  37. Tulin kurkkimaan olenko missannut seuraavan postauksen, mutta täällähän keskustelu jatkuu kuumana! Jäin itsekin miettimään että olenko ihan hölmö, kun teen lapsille mustavalkoisia huoneita. Mutta edellisessä kodissa niillä oli mudanharmaata-appelsiinia-granny smithiä samassa huoneessa, nyt sitten rauhaa.

    Nyt menen kurkkaamaan sinun kauppaasi.

    a

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihmeellisen vilkas keskustelu. Ja minä kun vaan kirjoitin mokoman mitättömän pikkupurnauksen. Koskaan ei voi arvata, mikä kirjoitus poikii kommentteja, ja mikä ei ollenkaan.

      Poista
  38. Ensimmäiseksi mun täytyy sanoa, etten ole mikään sisustaja. Meille on kotiutunut tavaroita perintönä ja itse ostettuna vuosia vuosia sitten. Lisäksi olen sellainen, etten malttaisi luopua oikein mistään, joten meillä on huoneet täynnä vanhoja rakkaita huonekaluja. Ja värikirjoa meiltä löytyy:)
    Olen jo aikoja sitten lopettanut sisustusohjelmien katsomisen niiden valkoisten, harmaiden ja beigejen sisustusten takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en malta luopua. Kaikkea on jo liikaa, ja sitten tulee niitä inhottavia tilanteita vastaan, kun joku olisi luopumassa huiman komeasta vanhasta arkusta tai lipastosta, ja tyrkyttää meille, niin minä joudun jo sanomaan "ei kiitos". Jos oppisin luopumaan jostain, saisin välillä jotain uutta vanhaa tilalle.

      Poista
  39. Hahaha! En malta olla kommentoimatta, kun ensin luin Parolan aseman blogista, että heidän kotinsa on esitelty tämän joulukuun Koti ja Keittiö-lehden numerossa, ja sitten heti perään luin sun blogista, että apua miten valkoisia joulukoteja tuossa lehdessä oli, pitää ihan lopettaa tilaus! :D

    Siitä olen ihan samaa mieltä, että suomalaiset sisustuslehdet on aika haukotuttavia värittömyydessään. Ja sun kotisi näyttää hauskalta. :) Itse kylläkin tykkään aika pliisuista väriyhdistelmistä, jos teidän asemaan vertaa... Mutta mahtavaa nähdä kunnon värienkäyttöä!

    Seuraatko jo Puutalobaby-blogia? Enimmäkseen vauva-asiaa, mutta heillä on mahtavan värikäs rintamamiestalo Helsingissä.

    Oma sisustuslehtisuosikkini on englantilainen Living Etc, mutta sekin taitaa olla sulle Susanna liian beessi. ;)

    t. Se Lontoon-Katja joka ei yleensä kommentoi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, pakko kyllä Parolan aseman puolustukseksi sanoa, että vaikka vaaleus ei minua miellytä, niin Parolan Katjalla on todella hienoja ja kekseliäitä ideoita, ja erittäin persoonallisia. Seuraan Parolan blogia mielenkiinnolla juuri Katjan omaperäisten ideoiden vuoksi, vaikka tyyli ei olekaan minun makuuni.

      Puutalobaby on minulle vieras, mutta käynpä guuglaamassa, kiitos vinkistä! Yleensä olen kyllä sellainen, että jos blogissa on paljon lapsijuttuja, niin en jaksa seurata.

      Poista
  40. Ompas täällä herännyt kiintoisa keskustelu! Minä tosin ostelen sisustuslehtiä lähinnä vain kirpputorilta, mutta näitä tämän vuosituhannen lehtiä selatessa on usein tullut mieleen, että voisivat joskus julkaista noissa uusissakin lehdissä vanhoja sisustusjuttuja viime vuosituhannen eri vuosikymmeniltä, etenkin sieltä 50-luvun tienoilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se muuten olisikin tosi mielenkiintoista! Yritin joku aika sitten etsiä äitini vanhoja Makasiini-lhetiä 70-luvulta. Muistan niitä lapsena ahnaasti lueskelleeni. Mutta ne oli tuhottu. Parikymmentä vuotta ne makasivat siellä kirjahyllyn alakaapissa ja nyt, kun niistä olisi ollut iloa, ne olivat poissa.

      Poista
  41. Teidän kodissa on ihan just mun lempivärejä: oranssia, turkoosia ja keltaista....aivan ihania voimavärejä :) Teillä on omannäköinen ja kodin näköinen sisustus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimavärejä! Todellakin. Hyvin sanottu.

      Poista
  42. Hei Susanna, muistan sut Viipaleen ajoilta :) Kiva, että muitakin ihmisiä jotka tykkää väreistä. Mä olen alkanu hauskuttaa itseäni, kuvittelemalla lehtien valkoisiin koteihin seinille erilaisia tapetteja, samaa voi harrastaa kyläillessä..mielessään tietenkin. Ai että kun talon tunnelma muuttuu heti paremmaksi!Onneksi oman kodin saa laittaa mieleisekseen. Jäädäänpä toiveikkaina odottelemaan värikkäämpää elämää sisustuslehtiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaisinko minäkin sinut, jos olisi jotain vinkkiä, kuka anonyymi siellä kirjoittelee? :)

      Viipaleella olisi myös kaivattu kauniita tapetteja tai reippaita maaleja seiniin. Aika ankea talohan sekin oli.

      Poista
  43. Tuossa blogeja selatessani ja erästä värikästä blogia lukiessani tuli tämä blogiteksti&keskustelu mieleeni ja ajattelin vinkata.. Onko sinulle tuttu Pikkukiisken blogi? Osoitteessa: pikkukiiski.blogspot.fi

    Tuossa blogissa väriä riittää sisustuksessa (ei ole varsinainen sisustusblogi kuitenkaan) ja muutenkin, ja tykkään kovasti.

    t: Jenni (sama joka tuolla jo aiemminkin kommentoi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, kiitos! Ei ollut Pikkukiiski tuttu ennestään, mutta yksi nopea silmäys blogiin riitti vakuuttamaan minut.

      Poista
  44. En yleensä lueskele mitään blogeja, mutta sattumalta tänne eksyin. Ja olen juurikin samaa mieltä noista valkoisista kodeista, sisustusohjelmista ja -lehdistä. Sisustuskaupatkin suurimmaksi osaksi sellaisia, joissa myydään pelkästään valkoista, harmaata ja mustaa :(. En ihmettele yhtään, että suomalaiset ovat niin masentunutta kansaa, kun yhtään ei piristystä tuoda edes väreillä!!! Tulee mieleen vanha sanonta: näytä minulle kotisi, niin kerron sinulle, millainen ihminen olet! Kaiken huippu on tämä tosi tarina eräästä tuttavastani, jolla on koko valkoinen koti: hän suuttui anopilleen, joka toi hänen kotiinsa punaisen joulutähden, vaikka anoppi varsin hyvin tietää, että heillä on KAIKKI valkoista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, mokoma anoppi! :-D

      Kiva, että sattumoisin ilmaannuit tänne ja löysit jopa mieleistä luettavaa. Minä olen ihan satavarma siitä, että suomalaisten mielentila kohenisi huomattavasti, jos täälläkin ymmärrettäisiin värien merkitys. Jos työpaikat ja kodit sisustettaisiin iloisesti, olisi mielikin iloisempi.

      Poista
    2. Niinpä, kyllä sitä valkoista ja harmaataa saa katsella tarpeeksi suurimman osan vuotta, kun nokkansa ulos laittaa :(. Oletko muuten huomannut, minkä värisiä ovat kaikki hallit ja julkiset rakennukset nykyään? No harmaita tai mustia tietenkin!!!!

      Poista