maanantai 8. lokakuuta 2012

Työhuoneet uudet vekottimet


Minulla on työhuoneella kaksi uutta ilonaihetta, ja ne ovat tällä kertaa koneita. Mutta ennen kuin kerron niistä lisää, laitan pari ennen- ja jälkeen-kuvaa työhuoneesta, koska edellisen postauksen yhteydessä tajusin, että blogiini on tullut satoja uusia lukiojoita sen jälkeen, kun täällä on remonttia tehty. 


Työhuoneeni on aseman entinen odotussali. Tässä se on kaikessa kauneudessaan kaksi vuotta sitten. Minä pidän suunnattomana onnena sitä, että iso osa talostamme oli alkuperäiskunnossa eli täysin pilaamaton, kun me ostimme sen.

Odotussalin seiniin oli piirrelty, ja pinkopahvit olivat kolhuiset ja repeilleet. Mutta koska kyseessä on huone, jossa minä teen töitäni, seinien ei tarvinnut olla silmiähivelevät. Niinpä niille ei tehty mitään muuta kuin maalattiin maitomaalilla. Tämä sen takia, että edellisen asukkaan jäljiltä kaikki paikat olivat kipsipölyn peitossa.

Lattia olisi ollut ihan mainio sellaisenaan kuin se oli, mutta edellämainitun kipsiongelman takia sekin oli pakko maalata.


Nyt työhuoneessa on taivaansininen lattia, jota minä rakastan. Ja vaaleansiniset, laikukkaat seinät, joita en rakasta. Ja ihan hirveä määrä tavaraa. Eikö olisi toisaalta ihanaa, jos huoneet voisi pitää neitseellisen tyhjinä aina?


Odotussalissa oli vanha keittiönkaappi, joka on hyvinkin voinut alunperin olla aseman keittiössä. Tai sitten ei. Mutta iloksemme se tuli kaupan mukana meille. Nyt se sijaitsee keittiössämme, violetiksi maalattuna.


Sen tilalla on toinen talonpoikaiskaappi, joka löytyi aitan romujen alta. Koska tämä huiman oranssi kaappi oli aika huonossa kunnossa ja hiirten kakkima, emme tohtineet ottaa sitä keittiökäyttöön. Mutta työhuoneessa se ajaa asiansa oikein hyvin. Säilytän siellä kankaita, joista en tee myyntituotteita. Entiseen lipputoimistoon vievä ovi johtaa nyt Susannan Työhuoneen toimistoon.

Mutta siis, takaisin niihin uusiin koneisiin.


Tässä on kaunis Eva. Se on edesmenneen ystävämme ompelukone, joka annettiin minulle "perintönä". Vasta tänä kesänä minä viimein sain aikaiseksi viedä Evan huollettavaksi. Se sai muutaman "uuden" osan ja nyt se toimii kuin unelma. Pääsin piilottamaan kökköhalpissingerini pöydän alle varakoneeksi. On ihanaa ommella tällaisella vanhalla, painavalla, kokonaan rautaisella ompelukoneella, joka ei hypi pöydältä syliin, kun kaasuttelee liian kovaa.


Toinen uutuus onkin ihan tuliterä laite. Se on professionaali prässi, jolla kiinnitetään painovärit kankaaseen. Ostin niin ison, että siihen mahtuu kerrallaan neljä tiskirättiä Rumahan se on, ihan karmea, mutta tuli todelliseen tarpeeseen ja helpottaa työntekoa ihan mahdottoman paljon.

Laskin, että kun olen myynyt 3500 rättiä, kone on maksanut itsensä takaisin. Toivokaamme siis minulle pitkää uraa tiskirättien parissa!

16 kommenttia:

  1. Paljon onnea uusille koneille! Ja prässäilyn iloa :)

    Kyllä on kaunis tuo sinun kangashyllykkö ja koko huone! Lattian väri on veikeä.

    VastaaPoista
  2. Pitkää ja menestyksekästä uraa! Kai sillä voi muutakin painaa kuin tiskirättejä, joten toivotan yleisesti pitkää painajattaren uraa!
    Vai on sinulla painava kaasujalka, he he! Ymmärrän hyvin, olen teini-ikäisestä asti käyttänyt isoäitini vanhaa metallista Husqvarnaa vuodelta 1959 ja käytän vieläkin. Muovikoneella ompeleminen on joka kerta yhtä omituista, kun on tottunut painavaan masiinaan. Tuo Eva on todellinen kaunotar!
    Ihana paari/hattuhylly (?) tuolla odotussalin seinällä, mikä se on? Lattia on yhä vain minustakin oikea suloisuuden huippu, seinienkin taivaansininen väri hyvin kaunis. Maalaa niille pilvenhattaroita, niin läikikkyys kuuluu asiaan ;-)

    VastaaPoista
  3. Hitsi, hyvä idea nuo pilvet! Ihan oikeasti!

    Paarit on todellakin paarit. Törkeän painavat, vanhat rautapaarit, joissa lukee Valtionrautatiet. Nyt ne koristavat Sulon huoneen seinää. On pitänyt noiden paarien aikaan ensihoitajien olla vahvoja tyyppejä. Paarit painavat tyhjinäkin niin paljon, että niiden nostaminen on koettelemus.

    VastaaPoista
  4. Minulla taas on kummitädin vanha Bernina ja sekin on jotain valurautaa, koska se on niin painava. Onnea myyntiin, että saat prässin maksettua. Hyvät työkoneet ovat ilo.

    Vakkarilukija

    VastaaPoista
  5. Hei Susanna, otatko minuun yhteyttä retrohullu(at)gmail.com, tarvitsisin osoitteen lähettääkseni sinulle voittamasi pöytäliinan? (voit poistaa tämän kommentin, en löytänyt yhteystietojasi mistään ja halusin ottaa vain yhteyttä :) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähetin jo 2.10. näköjään postia sinulle tuohon osoitteeseen. Nyt laitoin sen postin uudestaan. Jos ei tule perille, niin huutele taas täällä! :)

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  6. Ihana työhuone ja kaunis on Eva! Minulla on ompelukoneena mummuvainaan Singer 401 vuodelta 1961, erinomaisesti pörisee ja on nätti katsella :)

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoista... kiva nähdä paikkoja ennen ja jälkeen. Ja tuo lippuluukku - niin ihana! Meillä on tarkoitus joku päivä avata seinää ja koittaa kaivaa luukkua enemmän esiin. Ihan kiva kun edelliset ovat sen säilyttäneet, mutta paremmin sen olisi voinut tehdä. Noh, niin kuin monen muunkin asian, joita nyt koitetaan korjailla...
    Onnea uusille koneille! :)

    VastaaPoista
  8. Piti oikein jäädä tuijottelemaan työhuoneen lattian väriä ja tuota ihanaa kangashyllyn kuvaa.

    Minulla on ihan ok ompelukone, koska en ompele kovin paljon. Äidillä sen sijaan on rautainen vanha Bernina, jolla on oikein ilo ommella joskus kun on lapsuuden kodissa käymässä.

    VastaaPoista
  9. Oi, että ihanan näköinen työhuone, kyllä tuolla kelpaa työskennellä :)

    VastaaPoista
  10. Satutko tietämään Eva-ompelukoneesi mallinumeroa? Ostin itse samanlaisen kirpputorilta ja pitäisi tietää mallinumero jotta voisi tilailla osia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En valitettavasti. Siinähän ei itsessään ole mitään mallimerkintöjä ja käyttöohjekirjakin puuttuu.

      Poista
    2. itse löysin eva ompelukoneesta numeron, puolakotelon päällä oleva metallikansi sen alapuolella kiinni 1 ruuvilla, avaa valo pääty avaa ruuvi kannen toisessa päässä alla numero mulla oli 9504 kone vähän saman lainen kuin susannan kone tuossa kuvassa,

      Poista
    3. puolan laitossa on pieni kikka kun laitat puolan siihen poteroon siinä on ne sakarat ylöspäin pujota puolan lanka vasemman sakaran reijästä, itse löysin tän kokeilemalla,

      Poista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista