maanantai 24. syyskuuta 2012

Taisteluun talvea vastaan!


Olen tehnyt nyt valmisteluja pimeästä kaudesta selvitäkseni. Parasta olisi tietenkin viettää talvi vaikkapa Espanjassa, mutta koska se ei nyt ole mahdollista, olen varustautunut niin hyvin, kuin pystyn.


Nautin juuri elämäni ensimmäisen viherpirtelön! Kyllä minua ensin epäilytti, kun mätin blenderiin salaattia, banaania, avokadoa, kuivattua nokkosta, sitruunamehua, suolaa ja mustikoita. Outo yhdistelmä, hämmentävä olomuoto.

Mutta maku olikin taivaallinen! Kiskaisin nassuuni koko satsin saman tien. Tästä alkaa uusi elämä!


Tehosekoittimen hain juuri äsken Lidlistä. Onhan se epäilyttävä ostospaikka sen jälkeen, kun olen aiemmin ostanut sieltä kelvottomia ompelukoneita ja laminointilaitteita. Olimme jo Sulon kanssa sopineet, että yhtäkään Lerviaa ei enää ikinä osteta. (Lervia on meillä yleisnimitys Lidlin surkealaatuiselle elektroniikalle. Se ensimmäinen ompelukoneeni nimittäin oli merkiltään Lervia.)

Mutta koska kunnolliset tehosekoittimet maksavat aika huiman paljon, arvelin, että voin harjoituksen vuoksi hankkia ensimmäisen koneeni Lidlistä halvalla (26,90e). Onhan tässä se vaara, että vekotin jää käyttämättä, jos en innostukaan smoothie-elämästä.

Kone vaikuttaa ainakin vielä aivan kelvolliselta. Ja jos ompelukoneista tuttu sääntö "mitä painavampi, sen parempi", pätee myös tehosekoittimiin, tämähän on huippulaatua.


Toinen riskialtis hankintani oli kirkasvalolamppu. Tuossa se nyt pönöttää tietokoneen vieressä ja saa luvan olla hintansa arvoinen.

Kyllä kelpaa töitä tehdä, kun energiat loimottavat suoraan silmiin, eikö vaan?


Muutenkin toimistossa on nyt piristyneempi tunnelma, sillä sain viikonloppuna sen viimeisenkin seinän valmiiksi. Viiden euron poistotapettirulla riitti koko seinän alueelle. Tapettisuikaleiden väliin jätin näkyviin keltaista maitomaalia ja maalasin vielä violetit raidat.


Koska tapetti ei ollut tyyliltään sitä, mitä olin toivonut löytäväni, halusin koristella sitä värikkäämmäksi. Kukkatapetista tulivat mieleen linnut ja perhoset, niinpä keksin kiinnittää siihen keltaisia ja pinkkejä perhosia. Googlen kuvahaulla löytyy hyvä valikoima perhosia. Ne minä tulostin ja leikkasin irti. Kiinnitin ne toistaiseksi nuppineuloilla seinään. Ajan kanssa näen, miten tulostuspaperi käyttäytyy seinällä. Jos hyvin, saatan vaihtaa nuppineulat liimaan.

Nyt tietysti allastason kerniliina pitää vaihtaa. Ja ehkä myös nuo kaapinovien ruutukankaat.


Palataanpas takaisin synkkyydentorjuntaan. Henkisen jaksamisen perusta on fyysinen terveys. Olen siis aloittanut D-vitamiinien ja kalaöljyn napsimisen ja tehnyt liikuntasuunnitelman. Kaksi kertaa viikossa ohjattua vesijumppaa, mahdollisimman paljon ulkoilua ja kunhan lumet tulevat, nivelystävällistä hiihtoa. Ostin myös tarjouksena olleen möykkyisen hulavanteen. Väittävät sen olevan tehokas kiinteyttäjä.

Sittenpä ei kai tarvitakaan muuta kuin itsekuria.

15 kommenttia:

Liisa T. kirjoitti...

Coolia! :D

Hyvä hankinta tuo blenderi. Jos innostus jatkuu juomien suhteen ja kaipaa lisää tehoa, niin aina voi päivittää laadukkaampaan vehkeeseen.

Katsoinmme juuri eilen D-vitamiinista Antti Heikkilän Studio55 -haastattelun. Hyvä pätkä, ja vahvisti taas omaakin päätöstä nappailla D-vitamiinia yli rajojen. Ilmeisesti juuri D-vitamiini on yksi niistä oleellisimmista kaamosmasennuksen torjujista.

Tässä linkki, mikäli aihe kiinnostaa: http://www.katsomo.fi/?progId=140659

Susanna kirjoitti...

Noin minäkin ajattelin, että jos minusta kehittyy pirtelöiden heavy user, niin sitten voin ostaa kunnollisen blenderin.

Kiitos linkistä, katselen tuon illemmalla. Ovat näköjään saaneet MTV3:lla Katsomon ohjelmatkin sellaiseen muotoon, että pyörivät myös Macilla.

Kaisa & Urkki kirjoitti...

Ostin viime syksynä samaisen hulavanteen kun iski "jälleen kerran" operaatio elämänmuutos. Kerran käytetty ja pakattu takaisin pakettiin. Aivan uskomattoman kivuliasta hommaa etten pystynyt heiluttelemaan, vaikka pakkasin koko kroppani kaiken löytämäni pehmusteen(=puseroa, hupparia...)alle...=)
Lopputuloksena mojovat mustelmat, toivottavasti sinulla sujuu mukavimmassa merkeissä!=)
Ehkä pitää kaivaa kaapista esille ja kokeilla uudemman kerran, jos nyt olisi tarpeeksi pehmusteita omasta takaa...

Susanna kirjoitti...

Minä luin joskus muinoin noista, että mustelmia saattaa aluksi tulla ja tehdä kipeää, ennenkuin siihen tottuu. Kokeilin ihan äkkiä, mutta en ole kunnolla vielä päässyt pyörittelemään.

Eliisa kirjoitti...

Hups, tässähän ihan lukijakin voimaantuu ;) Blenderiä minäkin olen katsellut, mutta pelotaa , että se jää nurkkaan lojumaan. Tuo sun sekoitus kuulostaa kyllä aika epäilyttävältä, mutta jos oli hyvää, niin pitää munkin kokeilla. Banaani pelastaa monen jutun ;)

Kirkasvalolamppu voisi olla myös hyvä ostos. Kerro vaan lisää kokemuksistasi, aika hintava taitaa olla. Nuo keltaiset värit asunnossasi saavat kyllä jo mielen piristymistä.

Kävin muuten ajan kanssa lukemassa sun kuvat Hansin ja Paulin vierailusta. Olit kyllä tehnyt vierailusta oikein TAPAHTUMAN! Ja lopussa se kun vilkutatte rappusilta, upea!! Ihan alkoi mieli tehdä kutsua pojat tänne Tampereellekin kylään.

Susanna kirjoitti...

Minustakin se kuulosti epäilyttävältä, mutta oli kyllä ihan mahdottoman hyvää. Aion etsiä netistä paljon erilaisia ohjeita, jotta saan uusia makuelämyksiä, enkä kyllästy.

Raportoin kyllä sitten talven mittaan kirkasvalolampun vaikutuksista tai vaikuttamattomuuksista. Minä olen monta vuotta miettinyt sen hankkimista, mutta en ole uskaltanut tätä ennen.

Voi, kutsu ihmeessä pojat Tampereelle! Uskoisin, että tulisivat varsin mielellään. Heillä kun on niin hyvät muistot Suomesta.
:-D

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen ostanut Lidlistä ihan huippulaitteita; leipäkoneen ja pöytäuunin, valittamista ei ole ollut.

Susanna kirjoitti...

Mahtavaa! Me olemme siis muodostaneet käsityksemme huonoon tuuriin perustuen.

sari / lavian anna kirjoitti...

Mahtavan innovatiivista tapetointia! Sehän se vasta on ihan parasta, kun tietää ettei samanmoista heti vastaan tule (näin oletan) :)

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Jaana/Hattaralandia kirjoitti...

Täällä on myös D-vitamiinivarastot täytetty ja alettu napsimaan niitä koko perheen voimin.

Tapetti on ihana!!! Ja ihan pehosten ja vauhtiraitojen ansiosta.

Susanna kirjoitti...

Sulo osti meille Musta Aurinko -nimistä D-vitamiinia. Maistuu salmiakille, on ihan tosi vaikeaa pysyä määrätyssä annoskoossa. :-D

Ja kiitos, minustakin tapetista tuli aika kiva noin.

E kirjoitti...

Sinut on haastettu!

Tapetti näyttää hyvältä. Mä aattelin leikata perhoset erivärisistä kartongeista, koska ne ei varmaan käpristy. Mietin jotain neutraalia taustatapettia, mutta niin se vaan on, että kaikkiin tylsiin väreihin kyllästyy! Tuollainen kukkatapetti sopisi meillekin.

Hei, onko keltaiselle kaapille tapahtunut jotain?

Susanna kirjoitti...

Ai kerjääminen auttoi? :-D

Perhosten käpristelyä minäkin vähän jännitän. Olen vaan niiiiiin laiska, että en jaksanut ruveta liimaamaan noita tulostuksia kartongille.

Hmm, ei ole kaapille tapahtunut mitään. Ihan se on ennallaan.

E kirjoitti...

Koska ketään ei saa jättää :D

No ei se kaappi ollutkaan muuttunut. Mitähän mä muistelin... Oon varmaan jotain unia nähnyt.