perjantai 28. syyskuuta 2012

Kunnes taas ensi kesänä


Olen alkanut siivota kesää pois. Vein puutarhakalusteet suojaan ja ostin rautakaupan löytökorista neljä lyhtyä (2 e/kpl!) portaiden pieleen.


Kesäkeittiökausi alkaa todellakin olla ohi, vaikkei se oikeastaan ehtinyt koskaan alkaakaan. Jos kesät ovat jatkossa yhtä surkeita kuin tämä edesmennyt, niin kesäkeittiöni Villa Harakanpesä jää kyllä melkoisen hyödyttömäksi rakennukseksi.


Sain kuitenkin kesän aikana kerättyä melkein kokonaisen ruusuastiaston kirppareilta. Astioiden lisääntyessä jouduin lisäämään myös hyllyjä.

Minulta puuttuu enää kahvilusikat. Haluaisin sellaiset vanhat ruusuvartiset hopelusikat, joita ennen oli kirpputorit täynnä, mutta joita ei nykyisin näe enää missään. Ovatko ne kaikki kadonneet uusiokäyttöön korujen osina?


Viimeisimmät aarteet ostin paikalliselta urheiluseuran kirpparilta, joka oli lopettamassa toimintaansa. Vitosella sai kassillisen tavaraa, ja minä olisin ihan mielelläni maksanut vitosen pelkästään neljästä posliinikiposta, jollaisia olin metsästänyt jo kuukausia.

Myös Sulo on pitänyt silmänsä auki kulkiessaan kaupoissa ja tuonut minulle söpöjä tuliaisia. Minusta se on hyvin liikuttavaa.


Tämän leikkimökkimäisen herttaisen teesetin hän osti Svetogorskista. Meidän perhekin on nyt vihdoin kasvanut kunnon itärajalaiseksi, sillä Sulo hankki vuoden viisumin Venäjälle. Nyt mekin saamme edullista bensaa autoomme, ja Sulohan on ihan innoissaan mahdollisuudesta tutustua naapurimaan ihmeisiin. Mahtaisikohan siellä olla sopivia ruokailuvälineitäkin?


Ikeasta Sulo toi minulle tuoksukynttilöitä ja serviettejä. Hyvin on miehen silmäkin oppinut erottamaan, mikä on sellainen ruusu, josta minä tykkään ja mikä liian rouvamainen.

Miten muuten on, voinko säilyttää kaikki vanhat posliiniastiat talven yli Harakanpesässä vai tekeekö pakkanen niille pahaa?

23 kommenttia:

  1. Mä kyllä siirtäisin sisätiloihin. Meillä ainakin poksahti autotallissa pakkasen takia hajalle posliininen pesuallas viime talvena ja se on kuitenkin aika paksua tavaraa, että en tiedä miten noille ohuille kävisi :/ Varmaan aika kurjasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota pelkäsinkin. On jostain raivattava niille tilaa.

      Poista
  2. Itse olen säilyttänyt multaisia posliinikahvikuppilautasia (kukkaruukun alusia) kylmässä varastossa ja eivät ole olleet moksiskaan. Mutta eihän vara venettä kaada :)

    VastaaPoista
  3. Itsellä on vanha maitokannu haljennut ulkovarastossa talven aikana :/ Siirtäisin sisälle varmuuden vuoksi. Eihän sitä tiedä millainen paukku pakkanen saaapuu. Kaunis kesäkeittiö =)

    VastaaPoista
  4. Mökillä posliiniastiat olleet vuosikymmeniä kylmässä ulkovarastossa, eivätkä ole menneet miksikään. Riippuu varmaan posliinin laadusta ja paksuudesta.
    Kyllä olisi ihana löytää joku vanha talo, jota saisi laittaa :)

    VastaaPoista
  5. Oi että mikä ihana kesäkeittiö! Ehkä turhan romanttista muutoin minun makuuni, mutta tuollaisena yksittäisenä ja irrallisena "piilopirttinä" menisi kyllä hienosti!

    VastaaPoista
  6. Minullakin on kukkalautaset säilyneet ulkovarastossa ihan hyvin, mutta sitten taas posliininukkeja ei saisi missään nimessä viedä pakkaseen. Siksi aloin miettiä noiden astioiden tilaa. Parasta ilmeisesti viedä sisälle turvaan, kun ei etukäteen niiden kestävyydestä tiedä. Niistä on tullut minulle aika rakkaita sen takia, että olen niitä metsästänyt eri paikoista. Rahallista arvoahan niillä ei ole.

    Tiina, minunkin makuuni kesäkeittiöni on liian romanttinen. Kotiin ei tuota tyyliä voisi kuvitellakaan, mutta kesäkeittiö on niin leikkimökki, että sinne sopivat tällaiset leikkimökkileikit.

    VastaaPoista
  7. Meillä on kesäkoti talvet kylmillään ja astiat iloisesti kaapeissa. Sisällä on kuivaa, eikä toistaiseksi ole ollut tuhoja...

    Sulla on kyllä romanttinen kesäkeittiö! Eiks vaihtelu virkistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virkistää. Minusta on tosi hauskaa astua kesäkeittiön yltiöromantiikkaan normivärikkyydestämme.

      Poista
  8. Ihana tuo teesetti! Teeaddiktina kaikenlaiset teeihanuudet pistävät aina ensimmäisenä silmään... Niin kuin myös tuo vaaleanpunainen iso teekannu tuolla nurkassa. Mistähän se oikein on? Kun yhdessä Tilda-kirjassa näin samantapaisen mutta turkoosin, ja päätin, että tuommoisen minä haluan ihan ehdottomasti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se teekannu on Virkkukoukkusesta ja jonkun Pip Studion tuotantoa. Niitä oli myös turkooseja siellä, joten varmaan on sama kannu! Minä sain sen synttärilahjaksi ystäviltämme.

      Poista
  9. Meillä mökillä kaikki posliinit myös talven ja mökki on aivan kylmänä, eli pakkasta on myös sisällä. Ikinä ei ole mikään mennyt rikki talven aikana, ei edes vanha posliini, kop kop -puuta koputan-.
    Piti ihan ensimmäiseksi laittaa että : uskomaton MIES sinulla, miten osaa tuoda oikeita ruusuja yms! Kade olen ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tiedän. Minulla ON uskomaton mies. Ihmettelen onneani päivittäin.

      Poista
  10. Keraamiset esineet menevät rikki pakkasessa vain jos niissä on vettä joka jäätyessään laajenee tai jos esineet ovat imeneet itseensä vettä. Posliini ei ime mutta fajanssiesineet imevät jos niissä säilyttää nestettä kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, mikä ero on posliinilla ja fajanssilla... onko lavuaaritkin fajanssia, jos Rouva Vadelman pesuallas poksahti pakkasessa rikki?

      Poista
  11. Sinun pitää Susanna hankkia kertaviisumi ja lähteä joskus mukaan itärajan taakse :) Samalla vaivalla hurauttaa jo Viipuriin, ja siellä on puoli-ilmaisten mummola-astioiden ynnä muiden emali-ihanuuksien tarjonta ihan toista luokkaa kuin kaikella rakkaudella hitusen ankeassa Svetogorskissa. Minun armas puolisoni, joka on siis asunut Pietarissa ja mieltää Venäjän aika lailla sen kaltaiseksi, kysyi ensimmäistä kertaa Svetogorskiin saavuttuaan että "öö, missä täällä on se kaupunki?" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kävin kerran Viipurissa Sulon kanssa. En tohdi kertoa siitä katastrofista sen enempää, mutta häpeän sitä reissua vieläkin. Minulla on irrationaalinen pelko Itä-Euroopan maita kohtaan ja erityisesti Venäjää. Aion nyt kuunnella Sulon kertomuksia rajan takaa ja toivoa että hän ottaa jollekin reissulle kameran mukaan. Haluan saada jonkinlaisen käsityksen siitä, millaista siellä on, sillä omat ennakkoluuloni ovat hyvin negatiiviset. Ehkä vielä joskus tulee se päivä, jolloin minäkin haluan lähteä sinne.

      Poista
  12. Jos en ole ihan väärässä, on Lappeenrannan Eurokirppiksellä myynnissä tuollaiset tai tuon tyyppiset ruusulusikat. Voin kurkata ensi kerralla, vieläkö ne on ja ottaa sinulle kuvan niistä. :) Hopeeta ne ei varmaankaan ole, mutta ruusuiset kyllä. Palaan asiaan.

    Sanna Joutsenosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, olet ihana avulias!

      Mitään hopeaa ei tarvitse ollakaan, pääasia on, että hinta on alhainen. Kesäkeittiön sisustuksen idea on lähesnollabudjetti. Olisi kiva, jos saisit kuvan minulle! Ja hintatiedon.

      Olemme menossa Lappeenrantaan maanantaina, mutta en tiedä, kerkiänkö mihinkään kirppareille.

      Poista
  13. Niissä lusikoissa olikin joku muu kukka, ei ruusu. En sitten viitsinyt edes kuvata, hintaakin oli 12 euroa per 6 lusikkaa. Harmitus.

    Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kalliit. :-)
      Jatkan etsimistä. Kiitos kun kävit tarkistamassa!

      Poista
  14. Mulla olis 5 kpl kullanvärisenä noita ruusulusikoita, mutta ne ei varmaan kelpaa? en tiiä mitä metallia, aika kevyitä ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelpaavat, jos ovat edullisia. :-)
      Voit laittaa minulle sähköpostia susanna (at) susannantyohuone.net

      Poista