tiistai 31. heinäkuuta 2012

Soou lääst siisön


En ole ostanut maatuskoita aikoihin, en ainakaan pariin vuoteen. Suurin syy siihen on se, että minulla on niitä niin hirmuiset määrät, etteivät ne mahdu enää nätisti esille. Toinen syy on se, että kirppareilla maatuskoiden hinnat ovat nousseet mielestäni liian korkeiksi. Vajaistakin seteistä pyydetään helposti vähintään kymppi.

Mutta nyt kävi niin, että Vuoksenniskalla eräältä kirpparilta löytyi melkein täydellinen maatuska (pienimmät lapset puuttuivat tietenkin), joka oli niin erityinen, että minun oli pakko saada se kokoelmiini.


Tämän maatuskan koristelut onkin tehty ohuilla puulastuilla, eikä maalaamalla. Sellaista minulla ei ennestään olekaan, enkä muista koskaan sellaista aiemmin edes nähneeni. Ilahduin kovasti, kun tälle kaunottarelle ei ollut laitettu hintaa kuin pari euroa.

Maatuskat alkavat olla kovasti "out". Minun verkkokaupassanikaan ne eivät ole enää ylivoimaisesti myydyin tiskirättikuosi, vaan pöllöt ovat ottaneet kirkkaan ykköspaikan.

Koska minulla on nyt auringon tuomaa energiaa ja intoa, ryhdyin omaksi ja Sulon yllätykseksi tänään ompelemaan. Varastossa on lojunut valmiiksi leikattuja maatuskakankaita kännykkäpusseja ja kauppakasseja varten, mutta ne ovat jääneet minulta ompelematta.


Nyt ajattelin, että kun nuo kerran ovat jo puoliksi tehtyjä, niin parempihan ne olisi ommella loppuun. Otan sitten syyskuussa messuille mukaan, jotta saan isoon osastooni täytettä.

Ja toivon, että kaikki maatuskoiden ystävät eivät olisi niin muodin virtausten perässä juoksevia, että olisivat tyystin kääntäneet selkänsä suloisille mummeleille.

14 kommenttia:

  1. En usko ollenkaan kuosi ois jo menneen talven lumia ..tai no, mun mielestä ei ainakaan oo :D

    VastaaPoista
  2. Eivät maatuskat taida mullekaan ihan heti mennen talven lumiksi päätyä. :) Maatuskat on ihania, minä olen tykännyt niistä lapsesta asti.

    VastaaPoista
  3. Hei, tuttuja tätejä! Meillä on kaksi tuollaista lastukuvioitua maatuskaa jotka mummo toi tuliaisiksi kerran, ainakin 15 vuotta siitä on aikaa. Valehtelenkohan jos sanon että Viipurista?

    VastaaPoista
  4. Jee, maatuska kankaisia juttuja olenkin odotellut, saako niitä tilattua nettikaupastasi?

    VastaaPoista
  5. Mainiota, etten ole ainoa, joka vielä jaksaa viehättyä maatuskoista. Katsotaan nyt, laittelenko noita verkkokauppaan vielä vai vasta syyskuun messujen jälkeen. Kuuden neliön osaston täyttäminen pelkillä räteillä on aika hurja ajatus... mutta ei mahdoton.

    AnniP, varmasti siitä on ainakin 15 vuotta. Tuollaisella tyylillä ei maatuskoita ole Venäjällä minun ymmärtääkseni maalattu enää aikoihin. Nykymaatuskoissa siveltimen jälki on paksumpaa ja hmmm... "halvempaa" jotenkin

    VastaaPoista
  6. Minä vielä tykkään maatuskoista :) Tuo koristelu tuskin on lastua vaan todennäköisemmin olkea, olen nähnyt ennen olkikoristeisia rasioita mutten maatuskaa.

    VastaaPoista
  7. Olkea tosiaan, eipä tullut meileeni! Mutta kun oikein tarkasti tiirailen, niin olkea se varmasti onkin.

    VastaaPoista
  8. Itselläni on olkikoristeinen maatuska trio :) Aina lähtee matkaan jos sopu hintaan löytyy ;)

    VastaaPoista
  9. Maatuskat on aina in! Ja maatuskapostauksesta tulee mieleen eräs retki, jonka tein Moskovassa asuessani. Se suuntautui nimittäin maatuskatehtaalle :) Ja siellä oli yksi mies, joka sorvilla surautteli maatuskanaihioita käsittämättömällä vauhdilla ja neljä naista, jotka käsin maalasivat niitä liukuhihnalla tulevia aihioita. Ne olivat juuri sellaisia ei-mitenkään-taiteellisia lelu- ja tusinamaatuskoja, mutta niin iloisen värisiä että lapset on niistä kovasti tykänneet. Mietin aina välillä, kun tytär omaansa järsii, että tuskin vaan ovat maalit mitään kovinkaan luomuja... mutta no, tuskin muutama maalinhippunen kaupungissa 2010-luvulla kasvavaa suomalaislasta hetkauttaa sinne tai tänne, kaikenmoista kuormitusta tulee niin paljon muualtakin.

    VastaaPoista
  10. Niin sitä pitää, Purnukka!

    Laurakaisa, ensinnäkin: vau, olet asunut Moskovassa!

    Minä olen miettinytkin, miten ja missä noita maatuskoita tehdään. No tehtaissapa tietenkin. Olen halunnut nähdä mielessäni, miten pienten venäläiskylien mummelit huivit päässään maalailevat maatuskoita henkensä pitimiksi. :-)

    Maaleista olisi kiva tietää enemmän, ei siksi, että minäkään myrkkyjä pelkäisin, vaan siksi, että haluaisin itse päästä kokeilemaan. Malaausjäljestä päätellen se on ihanasti levittyvää, ja silti sillä voi maalata ihan viivanohuttakin vetoa.

    Maatuskoiden ominaistuoksukin on sellainen, että tuskin ovat ihan myrkyttömiä. :-D

    VastaaPoista
  11. Maatuskat on ikuisesti pop :D Hienot maatuskalöydöt ja aivan ihana tuo maatuskakuosisi!

    VastaaPoista
  12. Minusta maatuskoiden ajattomuus on mainio asia - ikuisesti pop! Kyllähän niiden ulkoasu muuttuu aikojen mukana, mutta idea säilyy aina samana.

    VastaaPoista
  13. Ihanat maatuskat, näyttää aivan oljelta tuo koristelumateriaali..
    hmmm sellaistahan voisi kokeilla johonkin haavoittuneeseen maatuskaan.

    VastaaPoista
  14. Varmaan voisikin kokeilla, tai mihin tahansa puuesineeseen.

    VastaaPoista