maanantai 9. tammikuuta 2012

Uudestaan! Uudestaan!

Vähän yli vuosi sitten aloittelimme sisätilojen remontin toimistosta. Huonokuntoiset pinkopahvit poistettiin ja tilalle naputeltiin kuitulevyä, joka tapetoitiin remppapaperilla ja maalattiin maitomaalilla kirkkaankeltaiseksi.

Maitomaalin käyttäminen oli suunnaton virhe. Minä olin silloin aivan mahdottoman innoissani sutiessani pula-ajan hienoa maalia seinille. Olin tosi ylpeä siitä, että käytin niin perinteistä ja luonnollista maalia.

Vaan olisinpa tiennyt silloin, mitä tiedän nyt. Maitomaalihan on todella litkumaista. Tietysti se kasteli tapetit litimäriksi. Ne alkoivat irtoilla seinistä. Kuivuttuaan ne repeilivät monesta kohtaa.


Vuoden aikana silmiähivelevä kirkkaus on latistunut. Hohtava, keltainen väri on muuttunut laikulliseksi ja paikoin ihan haaleaksi.

Niinpä olen nyt siinä tilanteessa, että joudun ihan todella aloittamaan remonttikierroksen alusta. Repeilleet seinäpaperit ja laikullinen maali häiritsevät enemmän kuin paljon.

Olen miettinyt, miten huoneen saisi taas katseenkestäväksi. Enhän voi maalata suoraan noiden seinien päälle kunnollisella maalilla, koska tapetit ovat jo pilalla. Kaikki tapetit pitäisi siis poistaa, tapetoida kuitulevyt uudelleen ja maalata vasta sitten. Tuntuu aika työläältä, eikä minulla ole ollenkaan sellaista intoa.

Toisaalta haluaisin tähän huoneeseen jotkut kauniit tapetit, koska kaikissa muissa huoneissa on maalatut seinät.


Ongelmana on tietysti se, että kelvolliset paperitapetit ovat kamalan kalliita. Toisaalta kunnollinen maalikin on kamalan kallista. Minua harmittaa rahanmeno ihan vietävästi. Jos olisin ihan alunperin ymmärtänyt olla tekemättä pula-aikakokeiluja, mitään ei tarvitsisi nyt tehdä uudelleen. Kaikkein typerintä remontointia on sellainen, että tekee sutta ja sekundaa ja sitten tekee toiseen kertaan samat asiat kantapään kautta oppineena.

Toinenkin ongelma tässä on. Olen nimittäin luvannut Sulolle, ettei hän joudu enää koskaan tapetoimaan kanssani yhtäkään seinää. Sulo ei voi sietää tapettihommia. Ja yksin minä en onnistu.

Tämä on taas yksi niistä asioista, jotka minä tumppaan mieleni perukoille hautumaan ja jonain päivänä ne ratkeavat kuin itsestään. Sitä odotellessa.





PSSSSST!

Tällä viikolla Verkkopuodissa tehtyihin ja maksettuihin tilauksiin
lisätään kaupantekijäisiksi mukaan heijasteleva rintanappi!
Ainakin niin kauan, kuin nappeja riittää.

16 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Voi vitsi, harmillista että noin kävi. Mut aina ei voi tietää. Ja nyt sä kyllä autat muita, kun kerrot, että tuo ei välttämättä ihan kannattanutkaan, että jotain hyötyä tästäkin..

Osaiskohan joku entisöintiin ja sellaseen perehtynyt kertoa, mitä nyt kannattais tehdä? Ettei sit tee kuitenkaan turhaa työtä, jos tähän vaikka olis joku helpohko ratkaisu olemassa. Tsemppiä!!

Mitäs Sulo muuten on mieltä tuosta huoneesta? Jos hän vaikka itsekin kuitenkin olis sitä mieltä, että uusiks menee ja tapetilla.. ja heltyis sua auttelemaan.

Teidän taloon kyllä varmasti sopis joku ihana vanhanaikainen tapetti. Tai entä jos taitavana ihmisenä maalaisit seinään tapettimaisia kuvioita itse? Esim vaikka nyt tuohon päällekin, näkyiskö se seinän läikikkyys sitten tai haittaisko se edes siellä kuvion alla? Näissä kuvissa se läikikkyys ei ainakaan minun mielestä näy ollenkaan.

Susanna kirjoitti...

Sulo on lähinnä myhäillyt huvittuneena. Kuten aina silloin, kun minä menen peppu edellä puuhun.
:-D

Kuvioiden maalaaminen voisi kyllä auttaa paljonkin laikkuisuuteen. Kiitos siitä ajatuksesta! Talletan sen sinne samoille mielensopukoille, kuin missä tämä huone muhii. Olen haaveillut raidallisista seinistä noin yleisesti ottaen... voisikohan sitä soveltaa tänne...

Näissä kuvissa laikullisuus ei näy ja keltainenkin näyttää kirkkaammalta kuin seinissä. Se on tuon satumaisen kamerani ansiota.

Pami kirjoitti...

Harmi!

Onneksi minulla on sen verran vanhat vanhemmat (80 ja 85 v.), että ovat kokeneet kaiken pula-ajasta ja eivät kyllä siten suosittele mitään niistä ajoista! Ei kai uusia tuotteita olisi keksittykään, jos entiset olisi niin hyviä.

Punamultamaali on kyllä ihan parasta vieläkin noissa talomaaleissa, mutta sitä laitetaankin ulkoseiniin.

Susanna kirjoitti...

Juu, tällä kertaa näin, mutta ei tuo ihan niin mene, ettei uusia olisi keksitty, jos vanhoissa ei olisi vikaa. Monenmonta hyvää asiaa on korvattu nykyaikana huonommilla. Erityisesti juuri rakentamisessa. Ihan nopeastikin tulee mieleen esim.
pellavaöljymaali -> lateksimaali
pellavaeriste -> lasivilla ja styrox
hirsirakentaminen -> elementtirakentaminen
pihasauna -> sisäsauna
hehkulamppu -> energiansäästölamppu
lautapelit -> pleikkarit
villavaipat -> kertakäyttövaipat
hyötyliikunta -> kuntosalit
kyläkoulut -> isot koulukeskukset
mummon kanala - > tehotuotanto

Sari kirjoitti...

No sun täytyy pyytää mut auttamaan tapetoinnissa, tietysti :D

Nanainen kirjoitti...

Meil on samanvärinen köökki! Siis sellanen kirkkaan keltanen.
Hjymmärrän yskän, meillä tuli exexkämpästä koko katto alas kun oltiin saatu vihdoinkin se vikakin kerros maalattua...ei siinä muu auta kun repiä pois mutta kait toi kestää vielä kevääseen ja hyvä puoli tässä on se että talo ei ookaan vielä loppuunrempattu... ;D
Sulla jo varmasti muhii joku uus väri tai systeemi jo hatussa, kuulen hurinaa... ;D

elina kirjoitti...

Hei,
Kyllähän noita mokia sattuu, kun on ahkera ja yrittää perinteisesti ja itse korjata.
Tuosta uuden ja vanhan paremmuusjärjestyksestä olen kanssasi samaa mieltä. Mies korjaa tyttäreni vanhaa hirsitaloa ja revittyään keittiöstä muovimaton, joutui nyppimään nupeja joilla alla oleva levy oli kiinnitettu puuhun. Hän istuskeli tyytyväisenä lattialla. Toisen huoneen muovimaton alta löytyi myös levy, mutta kamalan kylmä lattia. Sieltä oli laudat otettu pois ja laitettu lasivillaa tilalle.Hyi! Keittiön lattilautojen alta löytyi sammalta hiekkaa ja kuivaa olkea. Huomasimme oikein käytännössä, että yli sata vuotta vanhassa talossa eristeet olivat kunnossa ja toimivat.(ainakin keittiön lattiassa)
Eräs alan opettaja oli oppilailleen sanonut, ettei taloon saisi viedä mitään, mitä ei ollut olemassa kun taloa rakennettiin. Tämä tie taitaa kuitenkin olla turhan hankala. Tytär ainakin veti taloonsa vesijohdon keittiöön, jotta edes yhteen paikaan tulee juoseva vesi, pihalla kun ei ollut kaivoa.

Henna/Koti asemalla kirjoitti...

Voi ei...
Mä tossa just mietin kun uudenvuodenvaihteessa listasin ylös vuoden tapahtumat, ja mietin mistä vuosi sitten lähdettiin, että miten kamalaa olis aloittaa alusta!
Tekemistä on vieläkin ihan kamalasti vaikka vuosi ollaan täällä päivittäin heiluttu pensseli ja vasara kädessä, niin henkisesti ajatuskin jo, että pitäis jotain tehtyä tehdä uudestaan, niin huh...
Joten toivotan todella todella paljon tsemppiä! Mä kyllä luulen että saat innostuksen ja inspiraation vielä, kunhan vaan keksit miten asian korjaat, ja muutoksesta tulee varmasti hieno!
Tapettitalossakin on jatkuvasti tapetteja alessa, meidän oranssi hyasintti oli ihan sattumalta alessa sielä kun sitä alettiin laittaa. Kalliitahan ne on silti, mutta ah, niin kauniita!:) Jospa saisit sen miehen sittenkin avuksi..?Lahjot jollakin;)

Susanna kirjoitti...

Sari, sä oot niin kaukana! Muuten riipisin sut väkisinkin apuriksi!

Nanainen, tuli katto alas???? Sulla noita seikkailuja riittää. Ja totta, hurisee hurisee.

Elina, samoja kokemuksia on meidänkin lattioiden suhteen. Olemme kurkkineet sekä alkuperäiseristettyyn lattiaan että lasivillallapilattuun lattiaan ja kyllä on iso ero ällöttävyydessä. Vanhat purut ovat kuivia ja puhtaita, lasivillat täynnä hiirten ulosteita.

Joo, mutta henna... johan minä olen tässä laikotellutkin monta viikkoa. ;-)

Pitääpä kyttäillä Tapettitalon alennuksia, jos vaikka johonkin kohtaan raaskisin sieltä ostaa.

Rouva Kukko kirjoitti...

Kurja juttu, mutt eipä tuohon taida olla muuta ratkaisua kuin joko repiä vanaht pois tai tehdä ehostusta, jos seinät ei ole aivan kamalia kokonaisuudessaan. Eikös se niin mene, että mitä et voi poistaa korosta sitä.

Jos tuo seinä kerran on kuitenkin purkutuomion alla, mikset tekis taas vähän kokeiluja? Eli sabluunaa peliin vain, nyt ois erinomainen mahdollisuus revitellä ja testata ideoita, joita ei sitten uuteen seinään taas uskalla kokeilla. Onhan siinä se tekemisen työ tietysti, muttpane kuitenki harkintaan. Miten rajattomasti mahdollisuuksia!

Nanainen kirjoitti...

No Rouva Kukkohan esitti oikein loistoidean, siinä sulla iso luonnospapru - nyt vaan koklailemaan! :D

Mitä siihen meidän kattoon tulee, ei mitenkään ois tullut mieleenkään että joku aikoinaan ois tapetoinut sen katon...selvispä sitten sekin siinä rytäkässä. :D

Susanna kirjoitti...

Olen kerran yhteen asuntooni tehnyt boordimaisen kuvion katonrajaa kiertämään sabluunan avulla. Se oli maailman tylsintä hommaa. Siihen meni varmasti vuosi, ennenkuin olin saanut koko kierroksen tuputeltua... ja kun se lopulta oli valmis, inhosin sitä ihan hirveästi.

Mutta mietitäänpä nyt....

Anonyymi kirjoitti...

No, meillä on kuitulevyn päälle vedetty paperi ja maali päälle. Maitomaalia en ole (onneksi, näköjään!) kokeillut, mutta tempera on pysynyt hyvin. Eikä ole irroittanut tapetteja pohjasta - ehkä ennemminkin iskenyt ne paremmin kiinni - tulevan remontoijan harmiksi. :)

Jos tuo tapetti ei ole aivan kauttaaltaan irronnut, kannattaisiko tehdä vain paikkaukset? Viilto paperiin, liimaa väliin tai injektioruiskulla liimaa ja painamalla kiinni?

Eihän seinä välttämättä mitään sabloonamaalauksia koristeeksi (ryppyjen peitteeksi) kaipaa. Esim. pensselillä näkyviä sikinsokin vetoja, joka kerrokseen hieman eri väri tai riepurullaus tai rievulla värin töpöttely tai sanomalehtisyttyrällä/kalsarimytyllä värin painaminen tai maalaus ja värin epätasainen poispyyhkiminen ja mitä-kaikkia-keinoja-niitä-nyt-olikaan...

Sinulla on mielikuvitusta. Kyllä keksit! :)

-Pöö-

Susanna kirjoitti...

Yksi seinistä (Se, jolle maali vedettiin ikivanhan tapetin päälle) on niin pahassa jamassa, että siitä on pakko riipiä tapetti irti. Muut seinät voisi hoitua paikkailemallakin.

Pami kirjoitti...

No hyvä on! Uskotaan, että ennen vanhaan oli kaikki paremmin. Minä en vaan enää menisi siihen vanhaan aikaan takaisin. Olen sen verran vanha itsekin, että muistan, kuinka puutalossa varpaat oli ihan jäässä ja lämmin ei riittänyt millään. Uusi talokin rakennettiin ja oli se aivan ihana - tiilitalo kylläkin. Mutta se oli lämmin. Nykyisin asun kyllä 1906 rakennetussa hirsitalossa eikä täällä ole ollut mitään ongelmia ja viimeisen vuonna 2003 remontin aikana jopa laitoimme taloa kuntoon ns. vanhaan malliin. Ja maataloudesta en sitten viitsi puhuakaan, sillä tiedän, että esim. lehmät pihatoissa ovat paremmin hoidettuja kuin mummolan vanhassa, pimeässä parsinavetassa. En viitsi täällä käydä keskustelua eläinten hyvinvoinnista, koska nautaeläinten kasvattajana tiedän jo nyt jääväni alakynteen! *nauruhymiö*

Susanna kirjoitti...

Pihatot ovat minunkin mielestä erittäin hyvä asia! Ja sisävessat. Ja autot.

;-)