Blogissani sen paremmin kuin täällä kotonakaan ei ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista. Olen nimittäin taas joutunut käymään koulua.
Opiskelu on käynyt minulle melko raskaaksi ja syy siihen on se, että minulta loppuu järki. Ihan tykkänään. On niin hirveä tunne, kun ei vaan ymmärrä. Lähipäivät Helsingissä vetävät minut aivan tainnoksiin. Kun aivoni tekevät pari päivää peräkkäin töitä suorituskykynsä äärirajoilla, olen suunnattoman väsynyt ja itkuherkkä päästessäni taas kotiin.
Olen tällä viikolla kironnut, kiukunnut, itkenyt ja menettänyt toivoni tuhat kertaa. Hetkittäin olen kokenut ohimeneviä onnistumisen tunteita, vain kohdatakseni jälleen seuraavan musertavan, ylitsepääsemättömän ongelmapaikan. Ajoittain olen ollut ihan valmis lopettamaan koko koulunkäynnin tähän paikkaan. Näyttötutkinnon läpäiseminen ei ole mahdollista.
Jos teitä kiinnostaa, mitä olen saanut aikaan, niin tästä voitte katsoa, kuinka kahden päivän raivoamisen jälkeen sain veturin liikkumaan (kliks).
Olemme ruvenneet opiskelemaan kaikkea sitä, mikä netissä liikkuu. Eli animointia. Flash-ohjelma oli minulle ennestään aivan tuntematon ja sen opettelu on osoittautunut hirvittävän vaikeaksi.
Koen olevani kaksiulotteisen maailman kasvatti: minä ymmärrän hyvin leveyden ja korkeuden. Syvyydenkin kanssa tulen vielä toimeen; x-, y- ja z-akseleita aivoni pystyvät käsittelemään. Mutta sitten kun mukaan sotketaan aikajatkumo, olen hukassa. Kun tähän lisätään vielä ääni, minulla ei ole enää mitään toivoa pysyä kelkassa.
Olen tällä viikolla kironnut, kiukunnut, itkenyt ja menettänyt toivoni tuhat kertaa. Hetkittäin olen kokenut ohimeneviä onnistumisen tunteita, vain kohdatakseni jälleen seuraavan musertavan, ylitsepääsemättömän ongelmapaikan. Ajoittain olen ollut ihan valmis lopettamaan koko koulunkäynnin tähän paikkaan. Näyttötutkinnon läpäiseminen ei ole mahdollista.Jos teitä kiinnostaa, mitä olen saanut aikaan, niin tästä voitte katsoa, kuinka kahden päivän raivoamisen jälkeen sain veturin liikkumaan (kliks).
Ja tästä (kliks) taas voitte ihmetellä kotitehtävää, jonka tulen reputtamaan, sillä en saa toimimaan "palaa päävalikkoon" tai "juomat"-linkkejä. Eikä siinä muutenkaan toimi muu kuin lauantai, joten turha kliksutella mitään muuta tai päätyy umpikujaan.
Tämä (kliks) ekaluokkalaisen tekemältä näyttävä joulukorttikotitehtävä taas on rakenteeltaan niin käsittämätön sotku, etten enää itsekään osaa sanoa, miten onnistuin sen kasaan saamaan. Muutoksia en siihen enää osaa tehdä.
Ja nyt, pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä.
22 kommenttia:
Voi. Pikaisia onnistumisen kokemuksia!
(vrt. pikaista paranemista!)
Voi ei :( Voimahaleja täältä! (Ja minusta tuo joulukortti oli kumminkin aika hieno!)
Kiitos! Olen huomannut olevani älyttömän kilpailuhenkinen, ja nyt, kun voittokulku ei olekaan niin itsestäänselvää, se ottaa pahasti ylpeydelleni.
Yritän nyt ottaa koko opiskeluun sellaisen asenteen, ettei tutkinnon läpäisemisellä edes ole merkitystä. Tärkeintä on oppia jotain, jotain en osannut aiemmin. Ja hirmuisen paljon sellaista olen jo oppinut. Pitää jaksaa muistaa, ettei flash-gurun titteli koskaan ollutkaan tavoitteeni.
Hei, nehän on hienoja! Kirjoitahan itsellesi ylös asioita joita olet oppinut kurssilla. Myös asioita, joita tulee sivutuotteena eivätkä kuulu varsinaisesti tutkinnon tavoitteisiin. Näin voi kurssi tulla vieläkin hyödyllisemmäksi.
Voimia ja tsemppiä uuden oppimiseen!
Minusta nuo on kaikki hienoja!
Ja joulukortti oli tosi ihana, raikas, tyylikäs, selkeä ja iloinen.
Osaispa tehdä jotakin tuollaista...
Uskon, että on vaikeaa. Mä en selviäisi moisesta ikinä. Mulle yrityskurssi oli tarpeeksi hankala ja väsyttävä.
Tsemppiä!
Liikkuva veturi oli mahtava, samoin sivut ylipäätänsä ja joulukorttikin! Mulla ainakin suu vääntyi hymyyn ja naurahdus pääsi, kun ruudulle tuli joulukortti :)
Zemppiä opiskeluun, älä stressaa liikaa. Teet sen minkä pystyt ja jaksat, ja otat siitä kaiken ilon irti murehtimatta niistä muista! Eiksvaan? :) *voimahali*
Flash on aivan yllättävän vaikea. Itse olen käynyt monta kurssia joissa opeteltiin sen käyttöä mutta tuntuu että se on täyttä hepreaa vieläkin!
Flashin kanssa vain pitää vain kokeille ja kokeilla, kyllä se sitten yleensä lopulta menee oikein. Tai istuttaa opettajan istumaan viereen että tämä näyttää henk.koht miten se onnistuu! Paljon tsemppiä ja jaksamista!
Onhan noi hienoja, ainakin näin amatöörin mielestä ja kun ei itse ikimaailmassa osaisi mitään tuollaista. Onhan tuo varmaan kuitenkin motivoivaa, kun voit soveltaa oppimaasi käytäntöön. Ettei tarvitse opiskella vain opiskelun vuoksi. Mikä sinusta sitten tulee, isona tai valmiina tai päättötutkinnon suorittaneena?
Henni, tuohan on hyvä idea. Jos niitä opittuja ja edistyksiä oikein kirjaisi ylös, olisi helpompi unohtaa sen, mitä ei ole oppinut.
Anrinko, minullekin yrittäjäkurssi oli tuskallinen. Tämä sama tunne minulla oli silloinkin.
Niin juuri, Siniemilia! Minä mokoma revin stressiä moisesta asiasta!
Unilaulu. Flash tuntuu olevan koko periaatteeltaan niin kovin erilainen kuin mikään muu Adoben ohjelmista, että ehkä senkin takia sen sisäistäminen on niin vaikeaa. Meillä tuossa koulussa on sellainen mielestäni iso ongelma, että kun lähipäiviä kustakin aiheesta on vain kaksi, ja sitten varsinainen oppiminen ja harjoittelu tapahtuu kotona, ei ole ketään, jolta kysyä neuvoa, kun tulee vaikeuksia.
Mervi, se tutkinto, joka opiskelun lopuksi suoritetaan, on nimeltään web designer. Mutta kun ajattelen, miten monta vuotta oikeat web designerit opiskelevat ja miten hyvin he hallitsevat tätä nettimaailmaa, en ikinä kehtaa käyttää itsestäni sitä titteliä. Me käymme vain pintaraapaisun kaikesta siitä, minkä oikeissa kouluissa opiskelevat web designerit käyvät syvällisesti läpi.
Tällainen työn ohessa opiskelu on tosi pintapuolista touhua.
Tsemppiä Susanna! Armoa itsellesi. Olisiko niin, että jos voisit vain keskittyä pelkkään opiskeluun, niin oppisit ihan eri tavalla asiat. Et siis ole mitenkään tyhmä tai huono, vaan on aivan hirveän vaikeaa keskittyä moneen asiaan - täydellisesti. Niinhän se on, että esim. jos olet töissä ja opiskelet, niin taatusti perhe kärsii. Jostakin on aina pois. Kyllä sinä sen opit. Kaikki uusi on aina epämukavaa, ennenkuin siitä tulee tuttua.
Itse huomaan töissä, että hengityskone on mulle välillä aivan hirveä stressi. Pärjään sen kanssa pintapuolisesti, pystyn siis hoitamaan potilaan, mutta jos mun tarvitsisi alkaa enemmän käyttää ja säädellä sitä, niin olen sormi suussa. (Meillä lääkärin vastuulla kuitenkin enimmäkseen tuo kone) Nyt liityin meidän hengitysryhmään, koska haluan oppia eri hengityslaitteet kunnolla. Silti ihan päätä pakottaa, kun tajuan ,että ei riitä, että osaa painella nappeja vaan pitäisi osata ihan kaikki, keuhkojen alveolitasolta "miniminihiukkasiin" ja jokainen potilas on erilainen ja mitähän vielä :) Ja tuntuu että aika ei vaan riitä mihinkään oppimiseen. Mutta tiedän kuitenkin, että opin sen kunnolla, kun annan vain itselleni aikaa.
Huh, Eliisa... minun epäonnistuneissa animoinneissani ei onneksi sentään ole kyse kenenkään ihmisen hyvinvoinnista tai jopa hengestä. Toivottavasti pääset hengityskoneiden herraksi!
Nuorena opiskelu ja uusien taitojen ja tietojen omaksuminen oli minulle niin helppoa. Näiden muutamien aikuiskoulutusjaksojeni aikana olen todennut, että päätä pitää käyttää tai se kangistuu. Kovasti työtä tämä vielä vaatii, ja vähän asennemuutosta, ja varmasti sitä armoakin.
Olette kultaisia!
Tässä vähän mottoa päivään: "Mie meen eteepäi, vaik ois pakki päällä". ;)
:-D
Mää niin myötäelän täällä. Kamala tunne, kun ei tajua. Tosin mulla tuli seinä vastaan jo photoshopin käytössä. En.Vain.Ymmärrä.
Päätin sitten, että ei mun tarvi edes ymmärtää. Mäkkaiveri tekee kaikkea mahdollista ja mahdotontakin koneella työkseen ja huvikseen, niin mun ei sitten tarvi. Eihän?
Luulen kyllä, että sinä osaat, mutta pidät vain kynttilää vielä hetken vakan alla. :)
Niin ja kaksi lähiopiskelupäivää/aihekokonaisuus olisi tässä iässä painajaista. Pää hajoaa jo pelkästä ajatuksesta. :D
Vau, noihan on hienoja!
Ti, toivottavasti kyseessä on vaan vakkaan piiloutunut kynttilä. Sen kyllä tarttisi tulla esiin aika vähän äkkiä!
Tämä koulu on ollut minulle aika iso pettymys sen takia, miten vähän opetusta käytännössä on. Olen onnellinen siitä, että en joudu itse maksamaan kallista kurssimaksua.
Henna, ne NÄYTTÄVÄT hienoilta, mutta ovat viallisia, väärin tehtyjä tai muuten vaan tehtävänannon vastaisia. Mitä vaan kivaa pystyn tekemään, jos kukaan ei ole antanut vaatimuksia.
I feel your pain! Itse pakerran gradun kanssa ja tunnen itseni niiiiiiin pässiksi, kun en tajua metodologiasta ja hienoista teorioista hölkäsen pöläystä. Ahdistaa, kun kokoajan vaan miettii, että riittääkö tämä, pääsenkö läpi ollenkaan. En siis ole tiedeyliopistossa, jossa olisin opiskellut näitä juttuja jo vuosia, vaan taidepuolella, joten olen keskittynyt tekemiseen enkä niinkään tutkimiseen.
Suosittelen muuten Petteri Paanasen Flash-julkaisijan opasta. Se on kirjoitettu graafikoille, joten kaikki on simppelisti kerrottu eikä mennä liian syvälle ohjelmointiin. Tuossa kyllä käydään läpi CS3-versiota, joten jos käytät CS5:sta, jonka käyttöliittymä on aika erilainen, voi joidenkin nappuloiden löytyminen ja käyttö olla vähän rasittavaa.
Itse opettelin Flashin työn ohessa, oli kyllä tuskallista, kun ei ollut ketään samassa toimistossa neuvomassa, soittelemalla sai joskus jeesiä. Edellisestä fläsäytyksestä on taas parisen vuotta, joten pitää taas joskus opetella kaikki uusiksi (kun se käyttiskin on vaihtunut), jos joskus tarvitsen sitä taas.
Tsemppiä!
Pisama, tsemppiä sinullekin gradusi kanssa!
Se Paanasen Flash-kirja on jo tilattu, CS4-CS5-versiona... odottelen kuumeisesti sen saapumista ja lasken sen varaan todella paljon.
Ihan on turha koko flash!
t. iPad käyttäjä :)
No sepä se... ei toimi iPadeissä. Ollaan kuulemma hankalassa kohdassa opiskelujen kannalta, kun ei tässä kukaan tiedä, että ottaako Apple Flash-sopivuuden mukaan tuotteisiinsa jatkossa vai syrjäyttääkö joku muu tekniikka Flashin ihan kokonaan.
En tiedä oletko korjaillut tuota menu-juttua näiden päivien aikana, mutta minulla siinä toimii kaikki juomat ja paluut.
Olen eilen illalla saanut sen toimimaan. Enkä suinkaan yksin, vaan sain apua eräältä vanhalta ystävältä, joka hallitsee nämä jutut ilmeisen hyvin! Olen huippuonnellinen - ainakin yksi kurssi tulee läpäistyä!
Lähetä kommentti