maanantai 4. heinäkuuta 2011

Työhuone entraantuu


Viime lokakuussa maalasin työhuoneen lattian siniseksi ja koin monia epätoivon hetkiä (Niistä voi lukea täältä.) Koska itse sekoittamani maali muuttui liiallisen pigmenttimäärän takia ihan mattapintaiseksi ja puuterimaiseksi, on lattian uudelleenmaalaus ollut työlistalla siitä saakka.

Tuollainen erikoisen tuntuinen lattia on kyllä ihan kaunis, mutta kovin hankala. Pienikin tippa kangasväriä jämähtää lattian mattapintaan samantien eikä lähde pyyhkimällä enää pois.

Niinpä minä olen nyt maalannut talven aikana tuhraantuneen lattian uudelleen. Onneksi tee-se-itse-maali oli säilynyt talven yli muoviämpärissä. Laimensin sitä nyt ihan runsaalla tärpätillä, jotta sain siitä helpommin levittyvän. Ja sitten ymmärsin käyttää maalitelaa! Miksi ihmeessä en ole tajunnut sitä koskaan aiemmin? Lattiamaalin voi levittää telalla ihan siinä missä seinämaalinkin. Tuli kaunista, tasaista pintaa ja nopeaan tahtiin.

Koska uudelleenmaalaus ei tuonut tietenkään muutosta mattaongelmaan, ostin rautakaupasta lakkaa. Ihan tavallista lakkaa, jota yksikään perinnerakentaja ei hyväksyisi. Levitin myös sen telalla lattiaan ja nyt odottelen kuivumista.

Rautakaupasta haettiin muutakin: pussillinen kaikenmaailman rautaisia kikottimia. Niistä rakennamme minulle kankaankuivatustelineet.

Olen aina painanut kankaat lattialla ja siinä ollut ongelmana kyykkyasennon aiheuttamat selkäkivut. Koska tunnun muuttuvan yhä vain kivuliaammaksi mitä vanhemmaksi tulen, minun on pakko kehittää kankaanpainoa varten sellainen systeemi, että saan painettua pöydän päällä isoja määriä kerrallaan.

Katsotaan nyt, miten käy.

3 kommenttia:

  1. Voi, kerro sitten, miten lakka kestää lattialla maalin päällä kulumista! Olisin tahtonut lakata meillä yläkerran lattian mattapintaisen valkoisen maalin päälle, mutta kaikkialla sanottiin, ettei se onnistu. Ostimme sitten tosi kallista lattiamaalia. Mekin levitimme maalin telalla.

    Aiemman postauksen uimaranta on kadehdittavan ihana. Minäkin asuin viimeiset viisi Suomen vuottani pienillä paikkakunnilla, joissa rannoilla ei ollut koskaan ketään. Se oli ihanaa! Sellaisia rannoilla oli upeaa käydä iltauinneilla elokuun lämpiminä iltoina! Ihania muistoja!

    Täällä Chilessä käsityöläisillä on samat ongelmat. Yöpyminen muilla paikkakunnilla maksaa tuotteiden myyntiin nähden liikaa. Esim. siinä feriassa, johon otan osaa joka vuosi, käsityöläiset nukkuvat kojuissaan. Patja vaan lattialle myyntipöydän alle! Moni myös kokkaa ruokansa kojussa, mutta kyllä sinne tullaan myymään joka päivä edullisia ruoka-annoksiakin. Minulla on onni asua aina kälyn luona, vaikka olisi siinä kojussa nukkumisessakin oma tunnelmansa:)

    VastaaPoista
  2. Hups, Mia, kukaan ei onneksi ollut sanonut minulle, ettei lakka kestäisi maalin päällä. Toisaalta en varmaankaan menetä mitään, sillä nuo perinnemaalit kuulemma kestävät lattiassa tosi huonosti. Ja olen sen omin silminkin nähnyt eräässä talossa. Pellavaöljymaalinen lattia oli tosi pahassa jamassa jo viiden vuoden jälkeen.

    Ajatus kojuissaan yöpyvistä käsityöläisitä on tosi liikuttava. Olen myös miettinyt telttayöpymistä hyvänä vaihtoehtona, mutta nykyisin leirintäalueiden telttapaikatkin maksavat 20 euroa. Vieraalla paikkakunnalla kun ei osaa muuallekaan telttaansa pystyttää.

    Sesse, kiitos! Niin minustakin. :-)

    VastaaPoista