lauantai 12. maaliskuuta 2011

Maailmaa Sulon silmin


Minun mielestäni erillisen, ison työhuoneen omistamisessa on se suuri siunaus, että siellä voi vallita ihan kauheakin kaaos. Saa jättää tavarat juuri niille sijoilleen, mihin ne sattuu käsistään laskemaan. Keskeneräisiä töitä voi olla pöydät täynnänsä, ja siitä niitä on helppo napata ompeluun aina kun sopiva hetki tulee.

Sulon näkee asian toisin. Hänen mielestään kyseessä on paloturvallisuusriski.


Alunperin olin kuvitellut, että voin pitää avoimia ovia työhuoneelle, jotta asiakkaat voisivat piipahtaa paikan päälle ostoksille... Olemme Sulon kanssa samaa mieltä siitä, ettei tänne hyrskynmyrskyyn voi asiakkaita päästää. Yrittäjäkin on yöpuku päällään aina pitkälle puoleenpäivään asti!

19 kommenttia:

Virpi-Ilona Hongisto kirjoitti...

Niinpä, miehet ne aina huomioi nämän turva-asiat. Itse ajattelen, että kaikkea voi tapahtua, muttei koko ajan voi varoakaan. Olen kyllä oppinut olemaan jättämättä keittolevyjen päälle muovia tai talouspaperia. Hyvähän se on puutalossa huomioida riskit.

PikkuBertta kirjoitti...

Hyvä että sulla on edes työhuone omille ompeluksille...mulla on keittiö aina tuon näköinen kun intoudun ompelemaan.Tällä viikolla on ollut tyynytehdas keittiössä.ja kun isäntä on tullut töistä,niin ekana tuumaa,et voit p..ka,taas huusholli tälläsessä sotkussa...
Niin ja yöpuku päällä minäkin puolille päiville"työhuoneellani"keikun...
Kurkkaapa blogistani tyynyjä,joita olen ahertanut:)

Työniloa:)

Susanna kirjoitti...

Semmoista se oli meilläkin aikaisemmin. Nukkekotiaskartelu levittäytyi olohuoneen jokaiseen koloon. Osaan olla kiitollinen työhuoneestani. Ja aina se välillä tulee siivottuakin, aina ennen kuin aloitan kankaanpainourakan. Ihania tyynyjä oletkin tehnyt. Minullakin olisi tyynyurakkaa tiedossa jossain vaiheessa, kun sohvat kaipaavat pehmeitä selkänojia.

Ilona, totta. Ja onhan se hyvä, että tässäkin perheessä jollain on jalat maassa ja järki päässä. :-)

Saila kirjoitti...

Sitä mää katoinki, että onko toimitusjohtaja itte pyjama päällä! :D Ja olihan se!

Unknown kirjoitti...

Ihanan värinen työhuone!!

Susanna kirjoitti...

No juu! Minä aina rupeen hommiin heti herättyäni ja kun kerran aloitan, niin en malttaa tauottaa pukeutuakseni. :-)

KALLE kirjoitti...

Hihii! Meistä on ihan paraSTa kun mutsi on pyjamissa - silloin tieTää, että kyseeSSä on koTipäivä! Iso työhuone sulla, meidän huoNE on paljon pieneMpi ja nyt vielä ahtaampi, kun Eikka vie tilaa.

Rouva Kukko kirjoitti...

Oi, olen taas niin kade. Joudun itse odottamaan omaa työhuonettani ties kuinka kauan. Meillä on tarkoitus tehdä vinttiin, talon toiseen päätyy, oikein iso työhuone ja sinne ihan vesipiste ja lavuaarit kankaanpainoa ja värjäystä varten. Mutta se missä vaiheessa vinttiä päästään tekemään niin pitkälle, on ihan eri avaruudessa. Oon yrittäny puhua, että jos heti seuraavaksi edes sen verran, että saisin koneet jonnekkin lämpöiseen suojaan pakkaselta ja kosteudelta. Mutta siihen asti vain huokailen, ja olen puolestasi tosi onnellinen tuosta ihanasta työhuoneesta.

Sotkukin näyttää hyvin tutulta ;)

Jutta kirjoitti...

Hehe, ihanat näkemyserot. Repesin tuolle paloturvallisuusriskille :D

Minäkin haahuan kotona ties minkä näköisenä. Monesti on tukka pystyssä eikä ulos kehtaa mennä ilman pipoa. Onneksi on talvi... ;)

Eija/Tässätalossa kirjoitti...

Hyvältä näyttää, kun yrittäjä on työn touhussa -eikä tuota kostyymiä nyt olisi arvannut yöpuvuksi, ihan olisi oloasusta mennyt :) Paloturvallisuusriski se on mattokin lattialla ja verhot ikkunoissa...

Susanna kirjoitti...

Sulo myös meinasi, että tällä postuksella menetän kaikki asiakkaat, kun näkevät, missä törkyläjässä noita tuotteita teen. :-)

Mutta olen kyllä Purppuran kanssa samaa mieltä. Vaikka kamat olisivat siististi hyllyissä, niin sama määrä palavaa roipetta täällä silti olisi.

Rouva Kukko, minullakin on se vesipiste, mutta toimiston puolella. Ja siitä puuttuu yhä viemäriin vievä putki. Niin yksinkertaista juttua ei olla saatu hoidettua puolessa vuodessa! Toivottavasti saat sen työhuoneesi mahdollisimman pian!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanan iso ja valoisa työhuone!
Oma on pieni pimeä kellarissa...:(
On kyllä ilmoittanut että kesän aikana saa ilmaantua joku toinen paikka!

Kati kirjoitti...

Äh, työhuone saa näyttää siltä, että siellä tehdän töitä. :) Ihailin juuri keittiökuviasi, siitä tuli aivan upea aurinkopläjäys!

Susanna kirjoitti...

Pidän peukkuja, Minna, että se paikka ilmaantuu!

Kiitos, Kati!

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Löysin tänne 37 tuntia vuorokaudessa -blogin kautta. Kahlasin tämän nykyisen blogisi alusta alkaen, paljon kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Värikylläinen kotinne on ihastuttavaa katsottavaa ja kirjoitustapasi on kiva. :)

Susanna kirjoitti...

Pauliinalotta, tervetuloa! Aikamoinen sankariteko jaksaa kahlata kaikki jutut läpi.

Tyynenmeren Aaltonen kirjoitti...

No ei teillä kovin kylmä talossanne ole, jos pärjäät pyjamalla puoleen päivään asti! Olen jotenkin käsittänyt, että teillä on ihan kauhean kylmä.
nimim. villasukissa loppukesästä...

Susanna kirjoitti...

Voi ei, ei meillä ole kylmä! Se oli vain silloin, kun ne 30 asteen pakkaset kestivät viikkokausia. Tänäänkin olen painanut kankaita pelkkä T-paita ja alushousut ylläni, ettei hiki olisi päässyt tulemaan.
:-)

Sisustuskärpänen kirjoitti...

IIIIHANAA TEKEMISEN MEININKIÄ ;))