maanantai 21. helmikuuta 2011

Tervetuloa yökylään



Uskaltaudun esittelemään vierashuoneemme, vaikka sen seinät ovatkin 90-luvulta ja satuttavat ainakin minun silmiäni. Aiemmassa postauksessa joku naureskeli, että ei tulisi mielellään meille yökylään, koska täällä palellaan öisin. Mutta ehei, meillä palelee vain isäntäväki makuuhuoneessaan, sillä vieraille on varattu kodin lämpöisin huone! Vierashuoneen pönttöuuni on talon pienin, ja kuitenkin paras lämmittäjä, sillä se lämmittää nopeammin kuin isommat uunit ja vaatii huomattavasti vähemmän polttopuuta.

Huone näyttää minun silmissäni kovin vieraan oloiselta ja syy siihen on noissa edellisen asukkaan maalaamissa seinissä. Kaikki kunnia hänelle viitseliäisyydestään, kun on jaksanut töpöttää kahta väriä päällekkäin ja vielä tehdä boordejakin. Mutta, noh, eiväthän ne minulle tietenkään kelpaa. Puuttumatta nyt sen enempää niiden kauneuteen tai kauneuden puutteeseen, on tuollainen tumma alaosa todella huono ratkaisu kalustamista ajatellen. Jokainen huonekalu hukkuu raskaaseen synkkyyteen, ja sitten huoneen yläosat loistelevat tyhjän valkoisina. Liian suuri epätasapaino minun mielestäni. Tulee jotenkin roikkuva tunnelma.


Mutta kalusteet ovat kuitenkin lopultakin löytäneet sopivat paikkansa. Olohuoneen ja vierashuoneen kalustusongelmat ratkesivat sillä, kun ymmärsin siirtää kirjahyllyt vierashuoneen puolelle. Meillä on aika paljon kirjoja - ei nyt hirmuisen paljon, mutta vähän liikaa kuitenkin. Ja niiden säilyttäminen on minusta ongelmallista. Isot kirjahyllyt ovat raskaita elementtejä, ja varsinkin silloin, kun niitä on useita. Rumiksi ne muuttuvat siinä vaiheessa, kun ne täytetään kirjoilla. Ei kaiken maailman kirjoista saa oikein millään siistiä kokonaisuutta, paitsi ehkä värien mukaan lajitellen, mutta eihän sieltä hyllystä sitten koskaan enää löydä mitään. Mielummin lajittelen kirjat aihepiirien mukaan. Aiemmin olen yrittänyt piilotella kirjahyllyt nurkkiin tai sopivasti aukeavan oven taakse, mutta nyt päätin laittaa ne ihan reippaasti näkyvälle paikalle.

Vierashuoneessa on samanlaiset kiinteät komerot kuin keittiössäkin. Ne on rakennettu silloin joskus, kun joku on keksinyt ryhtyä lastulevyttämään seiniä. Vintillä on vanhoja komeron ovia. Minusta on ikävää, että vanhat, kauniimmat komerot on päätetty poistaa ja ovien karmit on tuhottu. Ehkä ovet silti vielä pääsevät käyttöön. Nämäkin komerot ovat minusta kyllä ihan sieviä.

Huoneen seinien väristä minulla ei ole vielä minkäänlaista ideaa. Melkolailla koko sateenkaari alkaa olla käytetty:
työhuone: vaaleansininen
toimisto: keltainen
olohuone: tulee olemaan vihreä
makuuhuone: tummansininen
keittiö: tulee olemaan oranssi tai punainen
sulon huone: ruskea hirsi
wc: valkoinen
eteinen: pinkki

Mitä jää jäljelle? Violetti? Sulo ei tykkää. Musta? Minä inhoan.

11 kommenttia:

  1. Seinät on kamalat! En ihmettele yhtään, että jätätte tuon huoneen vieraille;):P

    Näin viime yönä unta, että muutimme 90-luvulla valmistuneeseen pakettitaloon. Seinät olivat yhtä hirveät kuin tuossa huoneessannekin, joskin jotain tapettia. Talossa oli valtava "toimistohuone", jonne mahtui kaikki kirjamme. Tajusin unessa helpottuneena, ettei tarvitse enää laittaa kirjoja esille olohuoneeseen.

    Olen nimittäin kirjojen visuaalisuudesta samaa mieltä kanssasi. Tuo uni oli varmaan joku ennen postauksestasi -mainitsen toki vielä, että hukuin unen lopussa:/

    VastaaPoista
  2. Aika hämmentävä uni. Toivottavasti yhtenevyys tosielämään päättyy, ennenkuin kukaan hukkuu.

    Ja kiitos, että sanoit seiniä kamaliksi. Kun täällä kierrätetään uudet vieraat, kaikki aina sanovat: "no eihän ne nyt mitenkään rumat ole..." Kiitos myös blogger-opastuksesta! Nyt osaan tehdä välilehtiä!

    VastaaPoista
  3. HAU! Miten olis pinkki tai turkoosi? Vierashuoneesta voisi tehdä oikein unelmien namuhuoneen...luita vaan seinille leijailemaan ja iso tyyny keskelle lattiaa!

    VastaaPoista
  4. Oikein hyvin ymmärrän jos vähän ahistaa :) Toivon muutenkin, että boordien liimailu/töpötysvillitys ei tulisi ikinä enää takaisin :)HUoneessahan voisi käyttää sen värin mitä keittiössä ei käytetä :)

    VastaaPoista
  5. Ysäriluku oli tuota värien sinfoniaa, varsinkin sinistä ja keltaista oli paljon. Liekö laman masentamat ihmiset halunneet piristystä elämään.

    VastaaPoista
  6. Pinkki tai turkoosi namuhuone olisikin ihana, mutta olen omalle Sulolleni jo luvannut, että eteinen saa jäädä ainoaksi pinkiksi huoneeksi. Turkoosi on kaunis väri, mutta sinisiä maailmoja on jo kaksi.

    Heidi, niin voisikin käyttää keittiöstä ylijäävän värin. Lämpöisiä värejä ei voi olla liikaa.

    Ilona, ysärin värikirjo on meille tervetullut kyllä, tykkään reippaista perusväreistä, kirkkaista ja puhtaista. Mutta boordit ovat pannassa! :-)

    VastaaPoista
  7. No okei, uskotaan että yövieraat tarkenee :) Tosin vähän kyllä hyytää kylmää tuo sininen väri seinissä... mutta silmät kiinnihän sitä yleensä nukutaan! Nuo komerot on hienot, harmittaa kun meillä ei ole tuollaisia kiinteitä kaappeja missään. Ja jos kaikki muut värit on käytetty muissa huoneissa, niin mites olisi harmaa tuohon huoneeseen? Siihen on helppo yhdistää melkeinpä mitä tahansa muuta väriä. Tai ehkä harmaa on vähän tylsä teidän taloon... hmm.

    VastaaPoista
  8. Voi, harmaa on kyllä ihan liian harmaa meidän kotiin.
    :-)

    VastaaPoista
  9. HAU Susanna! Mä keksin sen! SATEENKAARI! Sirkusteltta! Kukkapelto! Monivärinen huone, jossa vieras voi olla vaan hyvällä tuulella ja ihmetellä....
    Sulolle terveisiä, meijän nimiset on parhaita jätkiä!

    VastaaPoista
  10. Juuri katselin Innossa, miten Marko Paananen teetti ritariteltan omaan kotiinsa ja laittoi sen sisälle petinsä! Sinussa, Sulo, voisi olla ainesta sisustussuunnittelijaksi. Markon teltta vaan oli toooosi tylsän värinen.

    VastaaPoista