maanantai 7. helmikuuta 2011

Helmikuun melankoliaa




Välillä tulee aikoja, jolloin itsetunto mäjähtää pohjalukemiin, eikä ihan oikeasti mikään onnistu. Yrittäjänä oleminen vaatii tiuhaa uudistumista, uusia tuotteita, jatkuvaa ideointia ja uusia ajatuksia. Entä kun niitä ei tulekaan? Tai jos tuleekin, niin toteutus ei ylläkään suunnitelman tasolle. Tai sitten oma pää ei vaan suostu uskomaan, että homma toimii ihan hyvin. Yhtäkkiä aika katoaa alta, eikä mitään saa aikaiseksi. Ideanpoikaset pyrkivät mieleen, mutta juoksevat karkuun, ennenkuin saan ne kiinni. Päivät kuluvat turhautuessa. Jokainen takapakki tuntuu maailmanlopulta. Yksikin negatiivinen palaute on ihan liikaa.

Ihan alusta asti ajattelin hyödyntää painoseulojani sekä kankaanpainossa että paperilla. Meni yli vuosi, ennenkuin sain aikaiseksi hankkia paperia ja paperille sopivaa painoväriä. Ja ihan sopivan kokoisia kehyksiäkin löytyi. Mutta paperille painaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin kankaalle. Sain aikaan pelkkää suttua sutun perään. Muutama hassu onnistunut yksilö kymmenien pilalle menneiden seassa. Onko vika värissä, paperissa vai minussa? Ja sitten kun aloin laskea printin hintaa, en saanut lukuja aisoihin millään. Särkyvän esineen postittaminenkin maksaa ihan naurettavan paljon. Ja valitsemani kartonki ei edes rullaudu nätisti, vaan menee taitteille. Lannistuin tyystin.

Syytän tästä helmikuuta. Silloin talvi yleensä saa minusta yliotteen, vaikka päivät alkavatkin ihanasti valostua. Helmikuussa talven kanssa on pitänyt kamppailla jo kuukausia, ja silti tietää, että kuukausia on vielä edessäpäinkin. Tarmokkuus katoaa. Kuitenkin olisi pakko painaa hommia juuri nyt ihan vimmaisesti, sillä kuka sitä sitten töitä malttaa tehdä, kun se kevät tosiaan tulee?

6 kommenttia:

  1. Sinulla on ainakin mahtava värisilmä ja oman sivustosi graafinen ulkoasu on kyllä tosi onnistunut. Näiden työnäytteiden perusteella palkkaisin sinut mielelläni, jos printtihommia ym. olisi tiedossa.

    Kyllä se siitä! : )

    VastaaPoista
  2. Helmikuu on kamalan kiva, kun silloin on Heatherin syntymäpäivät. Tulkaapas loppukuusta kahville.

    VastaaPoista
  3. pystyisikö printtejä postittamaan ihan ilman rullaamista? Tukevien pahvien ympäröimänä?
    Kohta se aurinko taas paistaa :)

    VastaaPoista
  4. Samaa mietin kuin inkeroinen. Riippuu tietenkin kuvan koosta, ihan loputtoman suuria ei voi maksikirjeenäkään lähettää. Mutta reilu A3 onnistuu. Särkyvän tavaran postittaminen on tosiaan kalliimpaa, mutta voitko tarjota postitusta kehystämättömänä tai pelkän paspiksen kanssa? Sitten se joka haluaa säästyä kehysten etsimisen vaivalta, voi halutessaan maksaa kalliimman postimaksun.

    VastaaPoista
  5. Joo, se on hirveetä, kun tuntuu, että kaikki on vaan harmaata. Mutta kyllä se kevät sitten aina tulee, mieleenkin! Sinulla on todella ihastuttava blogi!!! Kauniita kuvia ja ihastuttavia kuvauskohteita :-)

    VastaaPoista
  6. Kivoja kannustuksia tänne ilmaantunut. Kyllä se tästä taas. En hylkää printtiajatusta kokonaan, vaan koitan kehitellä asiaa eteenpäin... aikaa kai on, loputtomasti.

    Ja se kartonkikin rullautuu ihan sievästi toiseen suuntaansa... murheen mustan alhossa pää on niin sumea, ettei tuommoistakaan heti tajunnut.

    Pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä.
    :-)

    VastaaPoista