Perinnemestarin Remonttikirjasta löysin hyvin konkreettisen selityksen siitä, mitä materiaalien hengittävyydellä tarkoitetaan:
"Rakennusmateriaalin hengittävyys tarkoittaa sen kykyä imeä itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä pois. Hengittävyys ei tarkoita sitä, että rakenteen läpi kulkisi ilmaa - eikä kosteuttakaan kulje paljon. Talo ei hengitä, jos seinässä on yksikin höyrynsulkuna toimiva kerros."
Jos talon ulkoseinä maalataan lateksilla, sisätilan kosteus ei pääse ulos, vaan tiivistyy vuorilaudan ja lateksikerroksen väliin ja lateksi alkaa kuplia ja pullistella. Katsotaanpa meidän asemakotimme seiniä. Koska meidän asemalla on ollut pitkään vuotava katto, seinissä on paikoin ollut kosteutta normaalia paljon enemmän.
Kosteuden jämähtäminen lateksin alle on havaittavissa monessakin kohtaa. Sydäntäriipovaa on katsella, kuinka pullistelleen lateksin alta pistää esiin kaunis keittomaali. Kamalinta asiassa on se, että lateksi on vedelty seiniin vasta pari vuotta sitten. Täällä asunut vuokralainen oli velvoitettu maalamaan talo, ja meidän suruksemme hän oli maalauttanut talon jollakin muovimaalilla. Vuosikymmenet komian keltamultaisena seissyt talo mentiin pilaamaan juuri ennenkuin me sen löysimme.
Sitä alkuperäistä keltamultaakin olisi tuolla ulkona aitassa vielä pussillinen olemassa. Meidän tehtävänämme on joskus tulevaisuudessa raapia kaikki lateksit pois, mutta se ei innosta meitä tippaakaan. Lateksi pitäisi saada irti viimeistä piirtoa myöten, jotta seinän voisi jälleen maalata keittomaalilla. Koska se on jokseenkin mahdoton tehtävä, seinä on ymmärtääkseni maalattava petrooliöljymaalilla.
Samaisessa kirjassa mainitaan myös, että huoneen sisällä oleva hengittämätön kerros (esim. muovitapetti, lateksimaali tai lastulevy) ei olekaan niin suuri ongelma, kuin hengittämätön materiaali seinän sisällä tai ulkopinnalla. Sisäpinnassa oleva hengittämätön materiaali ei aiheuta mitään vahinkoa rakenteille. Tämä oli minulle uusi tieto, ja myös huojentava tieto. Keittiön lastulevyseinien tuhoaminen ei enää tunnukaan pakolliselta toimenpiteeltä!
8 kommenttia:
Meillä on tässä muutaman kesän ajan kuorittu talon ulkopinnalta melkoisen ikävästi irvistelevää alkydimaalia. Se ei taida olla ihan suoranaista vesiliukoista lateksia, mutta samanhan nuo muutkin akrylaattivahvisteet tekevät. Joiltain kohdin se maali tosiaan istuu kuin täi tervassa, toiselta kohden on selvästi irronut jo muutama vuosi maalaamisensa jälkeen. Suosittelen muuten maalinpoistoon speed heateria, pelkästään kaapimella rapsuttamalla lähtee ennemmin järki kuin maali. Hintavahan tuo laite on, mutta maksanut kyllä itsensä jo moneen kertaan takaisin työtehossa.
Jos olisin tajunnut, olisin minäkin voinut sen sanoa: luonani kesäisin välillä olevat restaurointimiehet sanovat ihan samaa. Seinän hengittävyyden pitää lisääntyä ulospäin. Siksi sisäseiniin voi laittaa vaikka lateksia, ulkoseinissä se on rikos. En tajunnut, luulin teidän vain haluavan liima- ja muovimateriaaleista muuten vain eroon.
Minä olen rapsuttanut lateksia pois ja maalannut pellavaöljymaalilla päälle. Silloin lateksia ei ole pakko saada ihan kokonaan pois, kunhan seinään ei jää suuria sen peittämiä kohtia. Kaikki irtoava maali pois tietysti eli se, mikä ei ole kunnolla puussa kiinni.
Öljymaalilla on tietty harmi maalata punaiseksi, se on vähän niin kuin huijausta, kun silloin se on olevinaan keittomaali. Siis jos (ilmeisesti?) haluatte punaisen (tai keltamultaisen) talon. Mutta muissa väreissä pellavaöljymaali on ihan aito ja hyvä, ja suojaa puuta myös. Sitähän ei tarvitse rapsuttaa pois kun maalaa uuden kerroksen. Öljymaaliostoksilla on oltava tosi tarkkana. On kymmeniä maaleja jotka väittävät olevansa öljymaaleja, mutta eivät ole, vaan niissä on alkydejä tai muita muoveja. Jos pensseli on vesipestävä, kyseinen "öljy"maali ei sovi ulkoseinään.
Ja speed heateriahan voi myös vuokrata jostain, luultavasti. Meillä ollut lainassa miehen ystävältä, jolla on rakennusfirma.
Sailan jäljille lähtisin minäkin. Vanhan puutalon omistajalla ei ole tehtävää, jonka saisi lopullisesti valmiiksi ja siten pois mielestään.
Sanoisin, että teidän on aloitettava talon kunnostamisessa aikakausi, jonka aikana pyritte kunnostamaan perinteitä kunnioittaen, mutta ette perinteessä tiukasti riippuen. Vanhat talot ovat aina eläneet aikojen mukana.
Meillä valittiin olohuoneeseen, myös hirttä vasten, tapetti, joka ON kosteussuojattu (pyyhittävä pinta) eli siinä on osa muovia. Emme usko sen pilaavan talon hengittävyyttä. Paperitapetit on ihan pirun lötköjä ja pahoja laittaa, joten siinä ainakin voitettiin...
Aivan, seinän tiiveyden pitää siis vähentyä ulospäin mentäessä, esim. tuulensuojana tuulensuojalevy ja sisäpinnassa ilmansulkupahvi, joka on siis tiiviimpi. Tai nykyrakentamisessa se höyrynsulkumuovi.
Itse olen tätä miettinyt monesti ja tullut siihen päätelmään, että muovitapetti, lateksimaali, lastulevy tms. poistaa kyllä sen hengittävyyden rakenteesta, eli se toimii silloin samalla tavalla kuin nykyrakennustyylin mukaiset rakenteet... ja ne vaativat painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa tuuletusventtiilit, ikkunoihin tai erikseen. Kun taas jos lähdetään tekemään hengittävää, eli siis rakenteen läpi kosteutta siirtävää rakennetta ei sitä muovia saa olla. Kummatkin rakenteet toimivat ainakin periaatteessa... höyrynsulullinen rakenne vain on paljon herkempi vaurioitumaan, eli sen höyrynsulun pitää olla oikeasti tiivis, ettei niistä saumoista ja reiästä vuoda sitä ilmaa sinne rakenteeseen pistemäisesti ja jää sitten sinne. Ja asumismukavuus mielestäni kärsii muovitetussa huoneessa... siskollani on edellinen remontoinut makuuhuoneen ja se onkin nyt ainut höyrynsulullinen tila ja siellä on huonoin sisäilma, jos ovet pitää kiinni.
Kuitenkin teidän kohdalla tuo keittiön seinä varsinkin, jos se rakenne siellä takana on kunnossa ja rakenne on ollut kyseisen kaltainen useita vuosia, niin voidaan olettaa rakenteen olevan toimiva ja ei sitä purkamisen ja tuhlaamisen ilosta tarvi purkaa... ainoastaan jos mielestänne toimivuus on huono; kylmä seinä, huono sisäilma tms. niin purkamista kannattaa silloin harkita... mikä ilmeisesti oli tilanne toisessa huoneessa.
Paperitapetinkin saa ihan kohtuudella laitettu kun se pinkopahvi on siinä alla, näin meillä jätettiin vanha laudoitus turvaan tapetin alle. Ja muuten on Intoa pahvin tai paneloinnin päällä.
Ja on meillä 80-luvulla vedetty punamaali talossa ja aitassa... aitta maalataan petrooliöljymaalilla ja taloon uusitaan ulkovuori uista syistä ja maalataan punamullalla. Tosi harmillinen tuo parin vuoden takainen maalaus teillä:(
Tulipas maratonkomentti taas:)
Niin ja lisään vielä, paperitapetin testauskonsti Panu Kailan tapaan: roiskaise vettä tapetille; jos vesi valuu pois tapetin (tms.) ei voida laskea toimivan hengittävästi ja jos taas alusta imee sen veden ja kastuu (ja kuivaa) voidaan sen laskea toimivan hegittävästi.
Kati, meidän Oriveden-kotimme raavittiin puhtaaksi muovimaaleista, ja minusta pelkästään sen urakan katseleminen oli tuskallista. Kamala ajatus joutua itse jyystämään samalla lailla vielä jonain kesänä. Speed heaterista en ole kuullutkaan, kiitos teille taas hyödyllisistä neuvoista!
Saila, talon väristä meillä ei ole vielä mitään ajatuksia. Toisaalta olisi ehkä paikallaan pitää väri samana kuin alunperinkin, mutta toisaalta, kun kuitenkin on maalattava öljymaalilla, niin värivaihtoehdothan ovat rajattomat!
Jake, hyvin sanottu. Minustakin pitäisi yrittää pysyä perinteissä, mutta muistaa, ettemme tee tästä talosta museota vaan kodin.
Leena, eilispäivän tapetointikatastrofin jälkeen palan halusta ostaa seuraavaksi nonwoveneita ja lätkiä tapettiliimat suoraan seinään. Ah helppoutta!
Kirsi, maratonkommentit ovat aina tosi tervetulleita! Minusta on ihanaa, miten voi keskustella muiden asioista kiinnostuneiden kanssa ja saada hyviä neuvoja, ja jakaa myös omia kokemuksia muille. Keittiössä tosiaan ei olla havaittu mitään rakennevikaa, mutta eihän sitä tiedä, mitä seinien sisään kätkeytyy. Ehkä pitäisi kairata muutama pistokoe sinne tänne.
Lähetä kommentti