lauantai 4. joulukuuta 2010

Varjoja paratiisissa


Niinhän sitä sanotaan, että vasta kun talossa asuu jonkun aikaa, oppii tietämään, mikä siinä on vialla.

Minusta on tuntunut alusta asti siltä, että makuuhuoneessamme on jotakin vialla. Jos nukumme ovet suljettuina, minulla on aamulla kuumeinen olo. Muissa huoneissa sellaista tunnetta ei ole syntynyt. Ja kun minulla vielä on ollut tieto siitä, että täällä on huopakatto vuotanut jo pitkään ja että seiniin on laitettu lasivilloja ja lastulevyjä, on siinä ollut ihan hyvät perustelut kosteusvauriokauhuille. Mutta koska tiedän aivan hyvin, että kuumeinen olo voisi johtua ihan psykologisistakin syistä (inhottavaa lasivillaa - pakko olla hometta - pakko saada repiä ne pois - jos ei revitä, tulee terveysongelmia), olen yrittänyt hillitä pelkojani.

Mutta nyt ne pelot saivat konkreettista tukea, kun Sulon silmiin osui vintillä lattianrajassa jäätä. Ja jos seinä on jäässä, on välipohja märkä. Tuo kohta on makuuhuoneemme yläpuolella.

Makuuhuoneessa, samoin kuin keittiössä ikkunalasit huurtuvat ja näin pakkasilla ne myös jäätyvät. Muissa huoneissa tällaista ei tapahdu. Tietysti vain makuuhuone ja keittiö on eristetty lasivilloilla.

Minulla alkaa olla pakonomainen tarve saada hiirihuone valmiiksi, jotta voisimme siirtyä nukkumaan sinne. Ei noita makuuhuoneen seiniä kuitenkaan ennen kevättä voida ruveta auki riipimään.

10 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Moi, kurja juttu. Toivottavasti selviätte ihan pikkukorjauksella. Tuo huurtuminen ja jäätyminen johtuu varmaan vaan siitä, että ulkoikkuna on tiiviimpi kuin sisäikkuna. Auttaa kun tiivistää sisäikkunan paremmin ja/tai poistaa ulkoikkunasta vähän tiivistettä (tai rapsuttaa maalia irti sillä esim meillä joku on fiksusti maalannut ulkoikkunat pysyvästi kiinni).

Susanna kirjoitti...

Uskoisin, ettei tuolta seinän sisältä mitään ihan peruuttamattoman pahaa löydy. Varmasti vain villojen poistamisella ja paikkojen kuivaamisella selvitään.

Täytyypä tutkailla ikkunoiden tiivistyksiä.

tuksu kirjoitti...

Kurja! Kerran luin jostain sellaisen "viisauden", että jokaisessa paratiisissa asuu ainakin yksi käärme :(
Oisko tuo vesivahinko nyt se teidän vastoinkäyminen.
Oisi kuitenkin tärkeää, että et altista itseäsi mahdolliselle homeelle...se vaiva kun ei ikinä parane.
TOIVON sydämeni pohjasta, että vahinko on korjattavissa.
Tsemppiä!
tuksu

Johanna kirjoitti...

Ei kannata joutua home-paniikkiin! Meillä uudessa talossamme joka on rakennettu 60-luvulla havaitsimme mummolan hajua kuukauden sen jälkeen kun olimme siihen muuttaneet. Minähän Googlasin ja löysin homeesta ihan käsittämättömän paljon infoa ja suurin osa siitä just kauhu kertomuksia. Meille tilattiin hometutkija joka otti koepaloja sieltä täältä. Hometta löytyi vain kellarista yhdistä vanhoista levyistä jotka olivat jätetty perustuksen ja seinän väliin. Missään muualla ei mitään havaittu. Nyt on jo myyjä korjannut pykälät jotka raportissa pyydettiin korjaan. Eli ei kannata huolehtia liikaa etukäteen. Suurimmassa osaa vanhoja taloja on jossain vaiheessa jotain kosteusjuttuja ja muita, mutta usein ne ovat ihan korjattavissa:) Terkkuja sinne!!! Ja tuo lattia on todella kaunis tuossa alapuolen jutus! :)

Katja kirjoitti...

Nätti lattia hiirihuoneessa! Kökkö juttu tuo makuuhuone, toivotaan että on helppo korjata.

Kirsi kirjoitti...

Mulla on sama pakonomaisuus tuon lasivillan poistamisessa, kaikki silmällä erottuvat palat pitää saada pois. Ja meilläkin huurtui vähäsen, mutta tiivistettiin paperilla, niin auttoi... mutta on totta, että jos seinä on kostea niin ikkunan non korkealle huurtuminen voi osin johtua siitäkin. Toivotaan ettei tule suuria yllätyksiä purkaessa:). Ja tuo hiirihuoneen lattia on ihana!

Anonyymi kirjoitti...

Ei tosiaan syytä paniikkiin! :) Osasimme jotain tuollaista odottaakin sen perusteella, mitä saatiin tietää talosta ensimmäisellä kerralla ennen ostopäätöstä... Kaikki ajallaan kuntoon sitten!

T. Sulo Lintunen

kati kirjoitti...

Kaiken voi aina korjata! Ja kun korjaatte, niin tehkää vaan kunnolla. On meilläkin piippu vuotanut ja parvekeeltakin tullut vesi eteiseen.

Susanna kirjoitti...

Nämä homejutut on sellaisia, että EI kannata lueskella netistä yhtään mitään. Toinen toistaan kauheampia tarinoita tulee vastaan. Minusta asiaan pitää kuitenkin suhtautua vakavasti. Edellisessä kodissamme jouduimme korjaamaan paljon mittavampia vesivaurioita, joten tämäkin on varmasti helposti hoidettavissa.

Johanna kirjoitti...

Juuri näin on Susanna :)