Lupasin vissiin kertoa, muuttaako bullet journal elämääni. Ei se ole varsinaisesti mitään mullistanut, mutta auttaa kyllä paljon monessa asiassa. Kurkataanpa sen sielunelämään nyt tarkemmin.
Heti etusivulla minulla on sokeritaulukko. Jos syön kiellettyjä herkkuja (kakkuja, leivoksia, karkkia, suklaata, jätskiä...) joudun värittämään päivän punaiseksi. Aluksi tein niin, että väritin punaiseksi kaikki sokerttomat päivät, mutta kuinka kannustavaa se nyt muka oli? Jouduin siis muutaman viikon jälkeen repimään sivun irti ja tulostamaan uuden taulukon. Olen ollut hyvin tyytyväinen siihen, että tein kirjastani kansiomallisen, enkä vihkoa. Kovin monta sivua olen jo riipinyt irti ja tehnyt uusiksi, kun on tullut vastaan jotakin, joka olisi pitänyt suunnitella toisin.
Kunkin kuukauden alussa on kalenteriviivasto, johon merkkaan eri sarakkeisiin omat postityöpäiväni, omat muut aikataulutetut menoni, Sulon työpäivät ja Sulon aikataulutetut menot. Lisäksi merkkaan tuntimäärät, jotka olen käyttänyt oman firman töiden tekemiseen. Niiltä puuttui aluksi oma sarakkeensa, jonka olen sittemmin lisännyt tulevien kuukausien sivuille. Kuten tuosta ylläolevasta kuvasta näkyy, yrittäminen on jäänyt tuntiin - pariin per päivä, koska postityöt ovat todellisuudessa venyneet usein sovittujen aikojen yli.
Ja sitten ovat ne to do -listat. En käytä bullet journal -oppien mukaisia merkintöjä, eli niitä bulletteja. Siksi minun kirjani ei oikeastaan edes ole mikään bullet journal. Bulletiton journal?
Listaan tekemättömiä töitä, ja kun työ on tehty, merkkaan sen tehdyksi. Minulla ei juuri koskaan ole tarkkoja deadlineja millekään tekemiselleni, joten en tarvitse kuukausittaista, viikottaista, päivittäistä sivua. Kun sivu alkaa tulla täyteen, merkkaan nuolella ne työt, jotka siirrän tulevaisuuteen eli seuraavalle sivulle ja sitten revin täyden sivun kokonaan irti. Tarpeen tullen siirrän sivun seuraavan kuukauden puolelle. Parasta on se, ettei tähän kalenteriin jää menneisyyttä, sillä minun on joskus ollut vaikeaa heittää pois allakoita ja päiväkirjoja, koska niissä on "tärkeitä muistoja".
En kanna kirjaa mukanani, vaan se lojuu täällä kotona. Milloin se on olohuoneen pöydällä, milloin tietokoneen vieressä, milloin yöpöydällä. Siksi on hyvä, että se on suuri ja ulkoisesti nätti. Se löytyy helposti, kun etsin sitä. Koska minä en juurikaan joudu poistumaan kotoa muualle kuin postiin, ei minulla ole mitään tarveta roudata kirjaa matkassani.
Sen tyhjille sivuille on helppo merkata muistiin kaikenlaisia asioita, joita tulee mieleen. Siellä on oma sivunsa Kenin ja Hectorin häille ja kesäautosuunnitelmilleni, on myyntitapahtumien esillepanoajatuksia ja jokunen lehtileike. Ja sohvaperunan juoksukoulu odottaa jo valmiina huhtikuun kohdalla!
13 kommenttia:
Joku tuollainen minunkin pitäs tehä et saisin jotain rotia tähän touhuamiseen.
Mä oon käyttäny kierre viikkokalenteria tuohon merkkaamiseen. Tuo tekemeättömien nuolisysteemi on kanssa tuttu. Aikoinaan eräässä työpaikassa mä tein kalenteriin päivän työlukkarin, vaikka muistinkin mitä työpäivään kuului, mutta se selkeytti hyvin ajatukset ja kaikkee ei tarvinnu "kanta omalla kovalevylläni". Kannatan ainakin kokeilua, sitenhän sen näkee toimiiko :)
Hieno systeemi! Minä tarvitsisin jo nyt jonkinlaisen kunnollisen ajankäytönhallinnan apuvälineen, elokuusta sen on oltava käytössä viimeistään. En ole vuosiin käyttänyt minkäänlaista kalenteria koska menoni ovat olleet aina samaan aikaan. Erityisemmät on ollut merkattuna jääkaapin sivussa olevaan kalenteriin. Tästä sain vinkkiä, kiitos.
Kannattaa ainakin kokeilla. Siinä ei häviä mitään. :D
Mulla on ollut myös niitä päivittäisiä listoja silloin, kun töitä oli paljon. Nykyisin ei semmoista tarvita.
Huonoin juttu tässä on se, että niitä nuolia on kovin helppo piirrellä...
No nyt onkin hyvin aikaa valmistautua ennen elokuuta!
Joskus kun kirjoitan muistiin jotain tee ne aina kolmena kappaleena, yhdestä muistan omat menot, toisesta julkiset ja tärkein on tietysti muistamisen arvoiset, joka minulla on kaikista työläin raapustettava. Ongelmiakin ajanhallinnan kirjaamisesta on minulle suonut ainoastaan paperinvalmistajan tarjoama liian ruskea paperi, jonka vuoksi jouduin keskeyttämään tiedostojen julkisen jakamisen .. minun mielestä paperin laatu täytyisi olla sen verran puhdasta, että tekstistä saa näkyviin edes tekijän oikean nimen (väärinkäsityksien välttämiseksi) muuten tekijänoikeuslain rikkomuksiin sortuu aika helposti. Itse kyllä pidän vanhanmallisesta taitettavasta kalenterista, se hetki kun painelet ja hivuttelet käsiäsi saumaa vasten, samalla tarkkaillen kalenterin avautumisen valmiutta jäädä avoimena eteesi, odottaen paperi kiiltäen tussini hipaisua pinnalleen. Ajatuksiini paperin tuoksu kantaa aina aistimuksia kirjoituksista kalentereihini, kuin eläisi tekstin tunnelman aina uudelleen, joskus jopa kalenterin katselu saa sisäiset pienet kellot herkästi värisemään viettelystä tarttumaan kalenteriin, janoavilla käsilläni raapustaisin viehkeät kirjaimet villiin tanssiin sivujen sileällä pinnalla. Minusta olisi kiva jonkun kanssa joskus selailla toistemme kalentereita, tutkiaksemme toistemme painotuksia painovirhe paholaisista ! :)))
Kuulostaa siltä, että olet todella innoissasi bullet journaleista. :D
Vau mainio kirja! Itekin haaveilen välillä jostain vastaavasta mistä saisi vähän elämänhallintaa, mutta monesti kalenterit tuppaavat jäämään alkuinnostuksen jälkeen jonnekkin pölyttymään...
Sait sen toimimaan, mahtavaa :)
Tuollaisen kansiosysteemin tarvitsen minäkin. Mulla on kaikki ylhäällä puhelimessa (puoli vuotta sitten tapahtunut päääntapaturma teki sen, että vieläkin ihan kaikki on kirjoitettava muistiin). Monesti hirvittää, että puhelimen päivitys tms kadottaa tiedot. Tavallinen kalenteri tuntuu jäykältä moneen asiaan, ja muistilaput menee hukkaan. Mutta tuossahan se ratkaisu onkin :-)
Tuollaisen kansiosysteemin tarvitsen minäkin. Mulla on kaikki ylhäällä puhelimessa (puoli vuotta sitten tapahtunut päääntapaturma teki sen, että vieläkin ihan kaikki on kirjoitettava muistiin). Monesti hirvittää, että puhelimen päivitys tms kadottaa tiedot. Tavallinen kalenteri tuntuu jäykältä moneen asiaan, ja muistilaput menee hukkaan. Mutta tuossahan se ratkaisu onkin :-)
Lähetä kommentti