lauantai 26. marraskuuta 2016

Raportti Fuerteventuran omatoimimatkasta

Betancuria-niminen kylä, jossa jopa 1600-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa oli vielä nähtävillä.

Mitä minä sanoin siitä lumien sulamisesta ja loskasta viime postauksessani? Kotiinpaluupäivän sää oli ehkä kaikkein paskin, mitä tässä maassa voi olla. Pimeääkin pimeämpi, sateinen ja kylmä. Juuri sellainen, miksi halusin marraskuuta pakoon. Oli siinä itkussa pitelemistä, kun jurnutin julkisilla kotia kohti.

Mutta kun pääsin Imatralle saakka ja näin Sulon asemalaiturilla vastassa, ei itkua enää voinut pidätellä. Ei siksi, että synkkyys olisi siinä vaiheessa käynyt ylitsepääsemättömän sietämättömäksi, vaan siksi, että tuntui niin hyvältä nähdä Sulo. Kolme viikkoa kului silmittömän nopeasti, eikä koti-ikävä ehtinyt tulla yhtään. Vasta kun näin Sulon siinä livenä, tajusin, miten paljon olin häntä kaivannut.

Yhtään mitään muuta en sitten ollutkaan.

Kiviä ja hiekkaa silmänkantamattomiin.

Eka lomaviikko kului totutellessa ja opetellessa, toinen viikko nauttiessa, mutta kolmannella viikolla kotiinpaluu ja työt alkoivat jo pikkuisen kalvaa ja tulivat painajaisina uniin. Tämän vuoksi ajattelen, että ensi talvena sitten ehkä neljä viikkoa. Aion palata Fuerteventuralle, sillä se oli minusta paratiisi. Ekan viikon pienten sateiden loputtua sää oli aivan täydellinen. 20-23 astetta ja lämmintä, navakkaa tuulta, aurinko paistoi kauniisti. Ei ollut hikipätsituska ollenkaan, vaan sää oli erittäin miellyttävää liikkumiseen. Joka päivä tuli käveltyä paljon, parhaimpina päivinä gepsikello kertoi, että 18 kilometriä. Aamuisin tykkäsin lähteä kävelemään auringon noustessa ja tein pitkiä geokätköilykävelyitäkin. Koska koko saari on silkkaa hiekkaa ja kiveä, ne kätkötkin olivat aina jonkin kiven alla. Ja kun niitä kiviä on miljardi, niin meinasi siinä ensi alkuun epätoivo iskeä. Sitten tajusin, että toisin kuin täällä Suomessa geo-ohjelman kertomat koordinaatit näyttivät metrin tarkkuudella oikeaan kohtaan! Se helpotti huomattavasti oikean kiven bongaamista. Fuerteventuralla on paljon geokätköjä ja kävely on helppoa.

Näkyvyys jopa kymmeniä kilometriä. Viihtyisitkö?

Ne autiomaat, joista koko saaren pinta käytännössä koostui, olivat ihan parasta. En oikeasti ole koskaan tuntenut olevani niin onnellinen ja sinut itseni kanssa kuin kävellessäni noilla karuilla kentillä, joilla ei näkynyt ketään missään. Oli vain minä ja aurinko ja hiljaisuus ja maa, jota pitkin kulkea päämäärällä tai ilman. Ei tarvittu teitä, eikä polkuja, koska eksymisen vaaraa ei ollut. Omilla silmillä näki kilometritolkulla joka suuntaan. Käveleminen sujui ihmeen vaivattomasti, hengittäminen oli ällistyttävän helppoa. (En ole mieltänyt itseäni mitenkään keuhkovammaiseksi, mutta tuolla se ilman kulkeutuminen keuhkoihin oli jotenkin aivan olennaisesti erilaista kuin missään muualla.)

Halpa hotellini oli sympaattinen ja rauhallinen.

Minusta oli ihanaa, ettei ollut lainkaan sosiaalista elämää. Ei tarvinnut huolehtia mistään, eikä tavata ketään. Toisin kuin olin arvellut, aikani ei käynyt pitkäksi enkä tylsistynyt toimettomuuteen. Päinvastoin opin lopulta jopa viihtymään siinä hotellin altaallakin kirjan tai neulomuksen kanssa.

Ainoa, mikä minua jälkeenpäin harmitti tässä omatoimisesti järjestämässäni matkassa oli se, että lentojen välilaskujen takia perillä auringossa ei saanut olla kuin 19 yötä. Lentokenttähotellit Englannissa ja Vantaalla, silmittömän kalliit ruoat ja juomavedet lentokentillä ja pakolliset kolme yötä Madridissa shoppailuineen ja ravintolaruokailuineen tulivat lopulta niin kalliiksikin, että olisi varmasti kannattanut valita suoremmat, vaikkakin hinnakkaammat lennot.

Pakollinen stoppi Madridissa opetti, että kaupunki on hyvin kaunis, mutta aivan liian vilkas minulle.

Olin ajatellut, että 20 euroa käyttörahaa riittää per päivä, mutta lopulta kulutettu rahamäärä oli keskimäärin noin 25 euroa päivältä. Sitä tosiaan nostivat ne lentokenttien ravinnon hinnat ja Madridissa viettämäni aika sekä muutamat yllättävät leluhankinnat. En kyllä arvannut, että barbileikit ryöstäytyvät sielläkin käsistä! Lisäksi jouduin lähettämään itselleni viiden kilon paketin matkatavaroita kotiin, koska kaikki ei enää mahtunut laukkuuni, enkä halunnut yrittää selvitä ekstralaukun kanssa muutenkin vaivalloisesta kotiinpaluusta.

Koti: makuuhuone, kylpyhuone ja tupakeittiö sekä terassi.

Oma hotellini oli halvin mahdollinen, mutta kun katselen yleistä hintatasoa, se on sama kuin Suomessa. Hotellit Kanarian saarilla ovat kallistuneet julmetusti. Koko reissun hinnaksi tuli noin 1200 euroa, kun siihen lasketaan kaikki hotellit, lennot ja kotimaan junamatkat. En minä olisi sillä rahalla saanut kolmen viikon pakettimatkaa. Aion silti tutkailla pakettimatkavaihtoehtojakin ensi vuoden reissua suunnitellessani, sillä tuo, että joku matkanjärjestäjä voikin mennä konkurssiin ja lentoja voidaan siirtää useita päiviä aikaisemmaksi, on melko epämiellyttävä muuttuva tekijä.

Caleta De Fusten keskusta.

Fuerteventuran viehätys oli säässä, maisemassa ja rauhallisuudessa. Hotellini sijaitsi Caleta De Fuste -nimisessä "kaupungissa" eli hotellien, ravintoloiden ja matkamuistomyymälöiden muodostamssa keskittymässä keskellä eimitään. Siellä oli hirveän paljon brittituristeja, enimmäkseen vanhempia ihmisiä. Espanjan kieltä ei juurikaan kuullut, sillä kaikkialla puhuttiin englantia, minkä lasken miinukseksi.

Maaoravat tykkäsivät tuisteita ja turistit maaoravista.


Iso plussa kuitenkin oli todella edullinen paikallinen bussiliikenne turistirysien ja pääkaupungin välillä. Mutta jos halusi nähdä vuoristoa tai oikeita kyliä, bussit eivät välttämättä enää olleetkaan kovin kätevä vaihtoehto ja autonvuokraus oli tyyristä. Sitä pitää miettiä ensi kerraksi, että löytyisikö jostakin järkevällä hinnalla auto edes muutamaksi päiväksi. Minusta Fuerteventura olisi täydellisin koettuna matkailuautosta, koska parkkeerata voi mihin vain ja tyhjää rannikkoa ja karua kuunpintaa riittää mielin määrin. Sillä lailla olisi majapaikka ja ruoat aina mukana ja voisi koko ajan vaihtaa tukikohdan sijaintia. Mutta huh, asuntoautojen vuokrahinnat ne vasta kalliita ovatkin!

Kansainväliset leijafestarit sattuivat sopivaan aikaan.

Nyt on sitten tilanne se, että aloitin hommat Postissa heti kotiinpaluuta seuraavana aamuna ja siellä kuluu ensi viikkokin. Jossain välissä pitäisi kuitenkin pystyä hoitamaan pullisteleva sähköposti ja saada kauppaan jotain myytävää, ennenkuin Käsityökorttelin Joulu tärähtää käyntiin torstaina!

https://www.facebook.com/groups/Kasityokortteli/

9 kommenttia:

  1. Söpö maaorava näin turistin mielestä, paikalliset saattavat olla eri mieltä. Auton vuokrausta kannattaa harkita, me olemme vuokranneet jokaisella Kanarian reissulla, yleensä halvimman mahdollisimman. Pääsee liikkumaan ihan eri tavoin kuin bussilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä teillä on ollut halvin mahdollinen auto? Minä niitä tutkin ja parillakympillä päivä löytyi, mutta kun siihen sitten lisättiin vakuutus, niin olikin jo 50 euroa. Ihan mahdotonta. Sulon kanssa reissatessa ollaan aina otettu vuokra-auto ja se on kyllä tosiaan paras tapa nähdä kaikki. Italiassa ja Maltalla autonvuokeaus oli edullista, mutta liikenne mielitautista! :D Fuerteventuralla liikenne on niin rauhallista ja tiet hiljaisia, että olisin ihan hyvin uskaltanut ajaa siellä.

      Juu, maaoravista eivät viljeljät tykkää, mutta nämä turistikeskuksen läheisillä rannoilla asuvat yksilöt eivät olleetkaan se ongelmalauma.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Ihana raportti! Tästä tekstistä ja instan kuvista huokuu onnellisuus, rauha ja lepo. Olen niin onnellinen, että sait tämän taukosi <3
    Missäs hinnoissa siellä olisi skooterit? Voisko se olla vaihtoehtona autolle, vai mielitkö ihan monen kymmenen kilometrin reissuille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Skootterit olivat hassu juttu. Löysin vain skoottereita, jotka olivat moottoripyörätehoisia. Sellaista suomalaiseen tapaan tuttua moposkootteria ei näkynyt missään. Ja sitten oli sellaisia hassuja potkulaudan näköisiä sähkötoimisia kulkupelejä, joissa oli istuin päällä. Nekin maksoivat hurjasti. Ja tosiaan, minä olisin halunnut kiertää ympäriämpäri koko saarta. Kymmenen kilometrin säteellä hotellista kuljin helposti jalkaisinkin.

      Poista
  3. Ihanaa, että viihdyit! Halpa hotellisi ei näytä lainkaan halvalta! Näyttää tosi kotoisalta ja siistiltä ja melko kalliiltakin. Itse paikkakin kuulostaa mukavalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin ne halvimmat hotellit rinteessä olivat kuitenkin sen kaupungin parhaita. Söpöjä pikkutaloja omine terasseineen, eikä sellaisia helvetillisiä kerrostalokolosseja kuin ne rantaviivan luksushotellit.

      Poista