Testikesä

Tämän kesän piti näyttää minulle, voiko myyntitapahtumissa käynnin saada kannattavaksi. Vaikka reissut eivät olekaan vielä ohi, olen jo aika paljon viisaampi kuin keväällä. Vastaus on kyllä. Myyntitapahtumat voivat kannattaa, jos saa kulut minimoitua.

Ja minä olen toden totta minimoinut kuluja.

1. Ruokailu

Enää en pysähdy huoltoasemille aamupalalle tai ostele jätskiä vessastopilla. Minulla on mukanani pähkinöitä, rahkaa, hedelmiä, pilkottuja vihanneksia sekä nakkipaketti, suolalihaa tai tonnikalaa. Jos maja- tai myyntipaikassa on sähköä tarjolla, otan mukaan pienen vedenkeittimen ja teen pussikeittoja, pikapuuroa ja teetä. Täydennystä haen yleensä Lidleistä, sillä niissä on aina samat tavarat samoissa paikoissa, eikä etsiskelyyn kulu aikaa, eikä tule tehtyä heräteostoksia. Ja Lidl on edullinen.

2. Majoitus

Enää en nuku hotelleissa ja huijaa itseäni sillä, että "tämä on samalla lomareissu" ja "hotelliaamupalalla jaksaa pitkälle päivään". Olen nukkunut tuttujen luona (Jos saan oman huoneen, pystyn siihen kyllä!) tai teltassa. Telttailu on ihanaa, jos on kaunis ilma. Olen pystyttänyt pienen telttani jonnekin metsäteiden varteen keskelle ei-mitään ja nukkunut oikein mainiosti. Jos sade ei seurailisi minua minne menenkin, nauttisin telttailusta ihan tosi paljon. Aamupesut voi tehdä uimarannoilla ja trangialla saa valmistaa aamupuuron missä tahansa. Kiitos Suomen jokamiehen oikeuksien, teltan todella saa pystyttää lähestulkoon ihan minne lystää.

3. Polttoaine

Onneksi meillä on Venäjä lähellä. Svetogorskissa huoltoasema on ihan rajalla ja bensa maksaa puolet siitä, mitä Suomessa. Välillä tuntuu aika idioottimaiselta jonottaa kolme tuntia pienen tankillisen takia, mutta kun minulla nyt sattuu olemaan enemmän aikaa kuin rahaa, niin meneehän se. Kun joskus tulee auton vaihdon aika, on vähintään 60 litran tankki ehdoton edellytys.

4. Paikkamaksut

Käsityökortteleissa paikkamaksut ovat edulliset, joten olen käynyt ahkerasti oman porukan tapahtumissa. Niiden huono puoli vaan on se, että aina ei ole asiakkaita. Välillä tulee miinuskeikkoja. Ja sitten on taas tosi hyviäkin myyntejä. Pitää vaan lähteä ja ottaa riski, jotta sitten seuraavana kesänä tietää, mille paikkakunnille tohtii lähteä ja minne ei. Messut olen joutunut jättämään pois kokonaan paikkamaksujen vuoksi, sillä en uskalla enää riskeerata niin paljon. Jos paikkamaksu ylittää sata euroa, aletaan liikkua heikoilla jäillä.

5. Myyntituotteet

Minulla on tuotteissani aivan liian pieni kate. Kun myydyn rievun hinnasta vähennetään arvonlisävero ja materiaali- sekä alihankintakulut, minulle jää puolet. Se puolet ei ole tietenkään puhdasta tuloa, vaan se on se summa, josta pitäisi riittää minulle palkkaa ja kaikki kiinteät kulut, joita yrityksen pyörittämisestä syntyy. Laajakaistat, verkkokauppamaksut, työvälineet, myyntipaikkamaksut, painotuotteet, mainonta, yellit, verot jne jne jne jne... Voitte vaan kuvitella, millaisia määriä 7-8 euron hintaisia rättejä pitäisi myydä jokaisessa tapahtumassa, jotta sillä rahalla pysyisi hengissä. Tämä on minun akilleen kantapääni. En saa tässä kohtaa säästettyä kuluissa.


5. Kirjaaminen

Jokaisen tapahtumat kulut ja myynnit pitää kirjata ylös ja tehdä laskelmat siitä, missä on ollut kannattavaa käydä ja missä ei. Jos seuraavana kesänä valitsee myyntipaikat mutun perusteella, menee pieleen takuulla. Aina hyvä myynti ei tarkoita kannattavaa reissua, eikä lyhyt matka välttämättä takaa plussareissua. Tänä vuonna paras tapahtuma on ollut kaukana Oulussa ja miinuksille meninkin ihan naapurissa Lappeenrannassa. Kesän paras myynti on ollut EuroGamesesissä, mutta siellä viivan alle jäi vain roposia, joten järkeä ei siinä ollut.

Eli olen siis saanut myyntitapahtumat keskimäärin kannattamaan, mutta kaikki penninvenytys ja pihtailu joka käänteessä on aika hullun hommaa. Nyt, kun kesä kulkee kohti vääjäämätöntä loppuaan, on taas aika saada verkkokauppa vetämään.