lauantai 20. helmikuuta 2016

Keittiön harjakaiset


Keittiö on nyt niin valmis kuin se tässä vaiheessa valmis voi olla. Miten näin pienien muutosten tekemiseen saattoi kulua päiviä? Onpa onni, että massiivisten muutosten suunnitelmani kutistui pelkästään maalailuun, kaakelointiin ja tapetointiin. Tuntui, että tässäkin oli ihan kamalasti hommaa. Mennyttä on todellakin se vimma, jolla minä täällä ensimmäisen vuoden ajan riehuin remonttihommia.



Lähdetääs kierrokselle. Tullaan ovesta sisälle. Tässä ei vielä suuria muutoksia näy. Pöytä vaati puurtamista, että siitä saatiin siniset, kraateroituneet maalit pois. Maalinpoistoainetta, hiomista, uudelleenmaalausta. Lopputulos on meistä oikein kaunis. Hyvästi ärsyttävät kerniliinat!

Seiniä kiertävät talonpoikaishuonekalut ovat entisellään, paitsi kaappi sai raikkautta sinisten osien vaihtuessa valkoisiksi. Se sininen oli nimittäin se juttu, mikä minua meidän keittiössämme pahiten risoi. Siitä piti päästä eroon.

Kun katsetta käännetään oikealle, alkavat ne isommat muutokset. Tapetti! Katsokaa, mikä tapetti! En oikeasti voi käsittää, että tuollaista tapettia edes on olemassa, saati, että sitä oli tyrkyllä meidän omassa K-Raudassamme kaikkien ankeiden 50 million shades of gray -tapettien joukossa. Miettikääpä nyt, että jos ihminen päättää loihtia keittiönsä värimaailmaksi oranssin, violetin ja valkoisen, ja tarvitsee siihen yhdistelmään sopivan suurikuvioisen tapetin, niin millä todennäköisyydellä hän sellaisen löytää. No ei millään! Ja silti löysi!


Yläkaapit saivat lähtöpassit. Se on asia, jota tiskausvastaavamme Sulo ei oikein ole sulattanut. Mutta minä rakastan sitä, miten mikään ei enää tunnu hyökkäävän ylhäältä kimppuun, kun lähestyn hanaa. Ei tarvitse enää kopsutella päätä avonaisiin kaapin oviin.

Minulla kului viisi päivää kaakelointiin, mikä on mielestäni uskomattoman hidas suoritus. Olen kuyitenkin oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Ajatuksenani oli tuoda keittiöön valoa valkoisella maalilla. Mutta katsokaa nyt, miten huono minä olen valkoisten kanssa! Eikö valkoinen vain voisi olla vlkoista? Tästä kuvasta näkee, miten meidän valkoisemme ovatkin keltaisia, sinisiä tai vaaleanpunaisia. Ällöttävää.

Minusta on hyvä, että alaosassa kaikki on "valkoista". Se tuo yhtenäisyyttä. Mutta nyt on alkanut tuntua, että muuri tarvitsee sittenkin oranssin maalin pintaansa. Hoitamatta jäivät myös pöytätasot, jotka ovat yhä siniset. Olen niiden kanssa ihan ymmälläni, joten se homma jää Sulon vastuulle. Joskus ehkä keksimme uudet tasot, joihin meillä on varaa. Ajatus olisi, että tulisi yhtenäinen taso, joka alkaisi tuosta puuhellan vierestä, jatkuisi tiskialtaan toiselta puolelta ja kiertäisi nurkasta toiselle seinälle talonpoikaislipaston päälle.



Pyörähdetään jälleen oikealle. Kaikki on entisellään. Jääkaappi vanhalla paikallaan ja kiinteiden komeroiden iloiset päällysteet saivat jäädä. Tuolit saivat uudet kangaspäälliset. Minulla on ollut pitkät pätkät violettipurppuraepämääräistä pellavakangasta, jonka olen meinannut laittaa myyntiin jo vaikka kuinka monta kertaa. Onneksi en ole laittanut, sillä nyt sille lopultakin tuli käyttöä. Tuolinpäällisten lisäksi ompelin siitä verhot.





Vaikka monta kompromissia pitikin thedä, tykkään taas kovasti keittiöstämme. Nyt, kun lelut ovat vallanneet niin monta huonetta ja pilanneet monet kivat sisustusratkaisuni, on kivaa, että saimme yhden uuden nätin huoneen, jossa sentään vallitsee harmonia, selkeys ja kauneus. Uusi ruoanlaittoinnostukseni ansaitsee kauniit puitteet.



Hankintalistalle jäivät vielä ne pöytätasot ja isot, iloisen oranssit raitamatot. Sekä mikrouuni, joka ei ulvo ja pauku.







36 kommenttia:

  1. Tuo tapetti on kyllä aivan HUIKEA! Ihan justiinsa teille tehty :)

    VastaaPoista
  2. Hieno muutos ja kivat iloiset värit! Ja tuo tapetti on mahtava! Voin kuvitella että vielä illallakin istut keittiössä ja annat silmien vaeltaa koko huoneen läpi! :)

    VastaaPoista
  3. Aivan mahtavaa! Voi kumpa joskus itsekin jaksaisi, osaisi ja uskaltaisi tehdä jotain tuollaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitoa tässä ei ainakaan vaadittu. Siitä vaan. :)

      Poista
  4. kannattaa kysellä keittiöliikkeistä jos heillä olisi jäänyt ylimääräistä tasoa samaten tarkkailkaa sitä purkutavarakirppiksen antia ja oman paikallista roskalava yhteisöä jos sieltä löytys moni tekee keittiöremonttia ja aina hyvää tavaraa menee roskiin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmittaa, kun täällä oli aiemmin sellainen keittiökalusteiden ylijäämämyymälä, josta sai halvalla isoja levyjä. Ja nyt kun tarvitaan, niin eihän sitä enää ole.

      Poista
  5. Hauskan värikäs keittiö! Ihmetytti vain tuo talonpokaisuuteen viittaaminen... en kyllä tunnistanut yhtään talonpoikaishuonekalua tuolta.Mielestäni ovat noin 20-luvun kalusteita joita kyllä joskus kirpparipalstoilla talonpoikaisiksi kutsutaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kauhistus sentään, mikä hirvittävä virhe minulta. Kutsuin niitä talonpoikaisiksi. Mikä onneton ääliö olenkaan. ;)

      Poista
  6. Ihana muutos ja tuo tapetti on ihana mahtava, sopii hienosti teidän köökkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luulen, että sinun instagram-tilisi oli yksi iso syy siihen, miksi halusin keittiöön edes jotain uutta. Ihaillen ja hieman kateillen aina katselen kuvia teidän keittiöstä. :)

      Poista
  7. Tulipas ihana keittiö! Tuo tapetti on huippu!

    VastaaPoista
  8. Ihana keittiö, tuonne olisi mukavaa heratä aamukahvia juomaan :)

    VastaaPoista
  9. Hyvältä näyttää muutos :) Ja miten ihanat värit!

    VastaaPoista
  10. Hyvältä näyttää muutos :) Ja miten ihanat värit!

    VastaaPoista
  11. Huikaseva tapetti! Tykkään, siinä on jotain, onnistunut kuvio ja väritys. Meillä ei kukana enää kaipaa keittiön yläkaappeja. On oikeastaan ihan sama mihin laitetaan astiat tiskikoneesta kun on tottunut ettei tiskikaappia enää ole. Astiakaappi toimii minusta paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsintiskaamiseen se Sulo kuivauskaappia kaipaa. Kaikkea kun ei voi koneeseen työntää. Annoin sitten ratkaisuksi sellaisen perinteisen kuivaustelineen, mutta ei siihen mahdu kuin kaksi kattilaa! :D

      Poista
  12. Mahtavaa väri-iloittelua! Ei yhtään minun näköistä, mutta täydellisesti sinun näköistä!!

    Hei, älä unohda yhtenä vaihtoehtona tasoille sitä liimapuulevyä! Meillä on kaikki keittiön tasot siitä tehty, on edullinen ja hyvä ratkaisu. Sitä levyä on monen metrin pituista, esim. meillä on yksi yhtenäinen taso 2,7 metriä pitkä ja se levy mistä se pätkästiin oli 3-metrinen. Suosittelen lämpimästi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liimapuulevy on meidän ykkösvaihtoehto! Pitää vaan löytää tarpeeksi paksu.

      Poista
  13. Voi, mää täällä huokailen ihastuksesta... <3

    VastaaPoista
  14. Ihana! Varsinkin tuo tapetti... meillä vaihdettiin vanhat kasikytluvun tasot bauhausin puisiin tasoihin, siellä oli paljon erikokoisia ja laatuisia ja paksuisia vaihtoehtoja ja hintaisia myös. öljyttiin ne itse sopivalla sävyllä. saatiin yksi pitkä taso hyvin noin sekä muutama pienempi pätkä. eikä tullut kalliimmaksi kuin laminaattitasot ja olen tykännyt kovasti ja kestävät hyvin kovaakin käyttöä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Lappeenrannassa taitaa ollakin Bauhaus. Pitää siellä joskus poiketa tutkimassa.

      Poista
  15. Raikas ja ihastuttava keittiö!

    VastaaPoista
  16. Hyvän näköinen muutos. Yläkaapin lähtö rauhoittaa ja avartaa tilaa.
    Minä käyttäisin sinisiin työtasoihin ensiapuna dc-fix kalvoa, se kestää yllättävän hyvin normaalia käyttöä myös keittiön tasoilla :)

    VastaaPoista
  17. Hyvää naistenpäivää! Tutustun uusiin lempiriepuihin. Huomioita eka päiviltä: Miten luutu voi tehdä näin iloiseksi? Miten luutu voikaan olla noin kaunis?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ps. Nyt tiedän mitä tutut saavat meiltä lahjaksi tästä eteenpäin. ;)

      Poista
    2. Ja miten joku kommentti voi tehdä näin iloiseksi?! Kiitoskiitoskiitos!

      Poista
  18. Hei onko sul tietoo noista keittiönpöydän ääressä olevista valkoisista tuoleista, missä sulla on purppuranväristä kangasta? Ett mistä ne on ja mikä on alkuperäisen kankaan väri? Ku mulle jäi isävainaalta ihan samanlaisia penkkejä ja mietin, ovatko vanhojakin. Ja mun isän penkeissä oli sininen kangas, mut sen alta paljastui ihanan retro keltaruskea ruutukangas. Ett onkohan se alkuperäinen kangas?

    Ihana blogi sulla! :) Luen tätä aina!

    VastaaPoista