maanantai 11. tammikuuta 2016

Toisen sortin valaistuminen



Nyt kun tajusin tuon talviasian, sain toisenkin älynväläyksen. Minun ei pidäkään muuttaa pois Suomesta (eikä se toki olisi mahdollistakaan), sillä kyllä minä kovasti pidän vuodenajoista. Tottakai rakastan kesää, hellettä ja aurinkoa kaikkein eniten, mutta jos se olisi jatkuvaa, jäisin paitsi syksyisestä ruskan väriloistosta ja kevään hillittömästä neonvihreästä räjähdyksestä. Ja kirpeistä, kirkkaista talvipäivistä ja iltapimeän hiihtolenkeistä. En minä niistä haluaisi luopua. Vuodenajat tuovat tullessaan vaihtuvaa kauneutta, joka puuttuu ikuisen kesän maista.

Vaikka loppusyksy ja alkutalvi ovatkin minulle vaikeita, joulun jälkeen alkaa yleensä helpottaa. Päivät pitenevät, valo lisääntyy, lumi (toivottavasti) tulee ja pakkaset alkavat. Mutta koska se loka-marraskuun aika kaikkine vesisateineen, pimeyksineen ja viikkoja kestävine matalapaineineen on minulle myrkkyä, minun olisi hyvä päästä sitä karkuun.


Oletettavasti masennustani ei ole ainakaan auttanut se asia, ettei minulla ole enää mitään tavoitteita tai päämääriä. Olen saavuttanut kaikki ne asiat, joita kohti kuljin. Sain rakkauden, sain oman rautatieaseman ja sain oman yrityksen. Sitten sain jopa yrityksen tuottamaan niin paljon, että sillä pystyy elämään. Mitä nyt? Saavutetun tilan ylläpitäminen ei olekaan niin mielenkiintoista, kuin jonkin asian tavoittelu. Tulee tyytymättömyys, vaikka kaikki on täydellisen hyvin. Tässä sitä vaan kuolemaa odotellessa sitten jatketaan samaa rataa. Sellainen ajatus minua on vaivannut jo pitkään.

Nyt minulla on tavoite: päästä pois marraskuun ajaksi! Tai edes kolmeksi viikoksi. Sulo ihan vapaaehtoisesti ilmoitti hoitavansa verkkokauppani toimitukset, jos lähtisin. "Miten vaikeeta se muka voi olla? Miehän annostelen morfiinia ihmisille. Kyllä mie varmaan selviän kirjekuorien postittamisestakin." Hänenkin elämäänsä helpottaisi se, että minä en olisi koko syksyä täällä murehtimassa, vinkumassa ja odottamassa kuolemaani.


Nyt on enää löydettävä rahat tämän suunnitelman toteuttamiseen. Se tarkoittaa ihan uutta asennetta yrittämiseen. Minun on tehtävä ihan valtava varasto riepuja kevään aikana. Sen varaston kun on riitettävä koko vuodeksi. Minun on myös kierrettävä todella ahkerasti kesän myyntitapahtumissa, jotta saisin siirrettyä myyntiä pois joulunalusajalta. Olin haaveillut isommasta autosta, mutta se haave vaihtuu nyt pieneen, nopeasti kasattavaan telttaan, johon voin kömpiä yöksi myyntireissuilla.

Ja sitten on vielä keksittävä, mihin minä siksi kolmeksi viikoksi sitten lähden! Sehän on aika vaikea päätös. Pitää olla halpaa, pitää olla aurinkoa, pitää olla maisemia, pitää olla uimista ja hellettä, pitää olla huone, jossa keittiö. Mutta jos menen jonnekin Kanarialle, niin tylsistynkö kolmessa viikossa? Pitäisikö olla viikko siellä, toinen tuolla ja kolmas jossain ihan muualla?



Koko tämä suunnitelma vaatii hirmuista pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä toteutuakseen, ja minä olen niillä aloilla aika huono. Pystynkö nyt pitämään tämän päämäärän niin kirkkaana mielessäni, että en päästä itseäni laiskottelemaan? Muistanko tavoitteeni sittenkin, kun matalapaine taas tulee ja jatkuu toista viikkoa? Saanko itseni silloinkin työhuoneelle riepuvarastoa kasvattamaan? Osaanko olla tilaamatta lohtuplaymobileita siinä vaiheessa, kun on kurja olo?

18 kommenttia:

  1. Ah... Ihania kuvia!

    Ja hienoa, että uusi tavoite löytyi ja että se on vaikeasti saavutettava! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tosiaan voi olla joko tosi hyvä juttu tai sitten tosi huono. :D

      Poista
  2. Karkkipäivä-blogin Sanni on jo muutaman vuodenajan käynyt syksyisin Kreikan saaristossa, ja ainakin hänen kertomuksiensa mukaan Kreikka vaikuttaa todelliselta paratiisilta. Tykkään hirveästi myös Sannin tarkan analyyttisesta kirjoitustyylistä, hän on antanut todella yksityiskohtaisia neuvoja matkapostauksissaan esimerkiksi: "näin pakkaan matkalle" ja "näin ostat bussi- tai laivalippuja Kreikassa" :) Onnea matkasuunnitelmiin ja uusiin yritystouhuihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole koskaan tuntenut mitään kiinnostusta Kreikkaa kohtaan, mutta taidanpa käydä silti katsomassa, mitä siellä kirjoitetaan. Kiitos vinkistä!

      Poista
  3. Näin se on, että vaikka joku vuodenaika ahdistaakin niin kyllä niitä jokaista jollain tavalla arvostaa. Itse en ahdistu syksystä vaan tammikuu on pahin. Siitä kun selviän niin olen voiton puolella :)

    Tekee myös hyvää lähteä välillä pois niin näkee itsensä ja murheensa uudesta perspektiivistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä tammikuun sietoon! Kohta ollaan jo puolivälissä.

      Poista
  4. Pitää osata antaa arvoa vuodenajoille. Työpaikkani perustajat ovat Uudesta Seelannista ja toinen heiltä lähti sieltä kun ei kestänyt kuumutta. Ja houkutteli kaverinsa mukaan. He todella arvostavat vuodenaikojamme ja niiden kauneutta. Ja he ovat luoneet idoillaan meille muille 5 työpaikan. Ja pian tulee 3 -5 ihmistä lisää. 10 veronmaksajaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalifornialaisetkin valittavat jatkuvaa auringonpaistettaan. Voihan.

      Poista
  5. Poikkeeppa Gambiassa! Olimme siellä v.2008 ja tykkäsin kovin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli itse asiassa yksi vaihtoehdoistani! Harkittiin sitä jo silloin, kun valitsimme lähteä Maltalle. Nyt päädyin kuitenkin lähtemään Fuerteventuralle. Gambian suhteen jänistin sen takia, kun luin, että siellä pitää olla paikallinen opas mukana, kun liikkuu hotellin ulkopuolella. Ja minä kun haluan kulkea yksinäni, enkä olla sosiaalinen.

      Poista
  6. Onnea tavoitteen saavuttamiseen! Aivan ihana olisi päästä pois täältä talvesta. Lähtisin koko talveksi mieluiten, vaikka kyllä nuo sun pohdinnat pistää vähän ajattelemaan :) että miten siellä sitten aika kuluisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ajan kulumista minäkin mietin. Olen kuitenkin sillä lailla aktiivinen ihminen, että ihan vaan oleminen ei oikein luonnistu. Varmaan kolmessa viikossa tulee jo ikävä töitäkin!

      Poista
  7. Loistava tavoite! Nyt vain kuule sitä kohti :) Vakuutan, että täällä ainakin on peukut pystyssä puolestasi.

    Hmm. Ollapa itselläkin nk. elämä, johon asettaa maaleja. Noh, on mulla rakkaus, se on tosi tosi paljon, vaikkei muuta pohjaa enää olekaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taru!!! Tein jo konkreettisen teon ja ostin matkan. Nyt, kun tilillä ON rahaa, niin arvelin, että maksan sen saman tien, niin onpahan sitten ihan oikeasti tavoite siellä marraskuulla.

      Minä niin haluaisin, että teilläkin olisi mahdollisuus asettaa maaleja elämälle. :( Ihailen sisuanne, kykyänne pysyä yhdessä ja rakastaa.

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Niin minustakin! :) En malta odottaa marraskuuta!

      Poista