Hyvin, kiitos!

Kerrankin saan sanoa myyntitapahtuman jälkeen, että HYVIN MENI! Tai no, olisi mennyt, jos olisin ollut menojenminimointimeiningillä liikkeellä, eli ajanut la-aamuna Helsinkiin ja heti illalla kotiin ja ottanut kotoa halpaa evästä mukaan. Silloin olisin jäänyt oikein hienosti plussalle.

Mutta minä en ollut lainkaan sellaisella asenteella liikkeelleä. Pride-keikka Helsinkiin oli meille enemmänkin pieni lomareissu kuin työreissu. Nautimme hotelliyöpymisistä, ravintolaruokailusta, Pride-ohjelmasta ja kesäisestä ilmasta ja tapasimme monia tuttuja.

Lähdimme perjantaina jo aamusella liikkeelle ja onnistuimme pakkautumaan pieneen autoomme ihan hyvin, vaikka meillä oli mukana myyntikamat ja kaksi varhaisteiniä, jotka viettivät meillä viime viikon. Meiltä tuhrautuu aina ihmeen kauan aikaa tähän välimatkaan, joten emme ehtineetkään osallistua kaikkeen Pride-ohjelmaan, johon ehkä olisimme halunneet. Kerkesimme kuitenkin mukaan kiinnostavaan tilaisuuteen, jossa kaksi venäläistä nuorta miestä oli tullut kertomaan kuulumisia siitä, millaista Venäjällä on olla lgbtiqxyz...jne -ihminen. Oli oikeasti aika hyvä kuulla, että vaikka meillä uutisoidaan hyvinkin kamalia asioita sieltä suunnalta, ei venäläisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elo niin kauheaa oikeasti ole. Tavallinen kansa suhtautuu heihin ihmisinä muiden joukossa. Ainakin vielä. Putinin homojen vastainen propaganda kuitenkin on realismia, joka tuntuu suomalaisen silmissä aivan käsittämättömältä.

Tämän vakavan aiheen jälkeen siirryimme Kallion kirkkoon sateenkaarimessuun, joka ei poikennut normaaleista palvontamenoista muuten, kuin että kirkkokansa oli muutakin kuin vanhuksia, tunnelma oli rento ja yhden laulun esitti drag queen Pola Ivanka. Viimeksimainittu oli se syy, miksi minä niin innokkaasti kirkkoon olin menossa.

Lauantaina sitten oli kulkueen ja puistojuhlan päivä. Kun kokosimme telttaamme Kaivopuistoon, alkoi sataa! Mikä pahan ilman lintu minä ihan oikeasti oikein olen? Ei luvattu sadetta koko päiväksi, eikä pridekulkue koskaan saa vettä niskaansa, mutta enkös vaan minä onnistunut tuomaan sateen sinnekin! Meinasi jo harmittaa. No, en sittenkään onnistunut pilaamaan koko päivää! Sade nimittäin oli ohimenevä vitsaus ja aurinko voitti.

Kun olimme saaneet kojun kasaan, lähdin minä kipittämään kulkuetta vastaan. Minulle olisi jostain syystä joka vuosi tosi tärkeää olla mukana marssimassa, ja se, että kerkesin nyt kävellä Kenin kanssa kulkueen mukana edes joitain kymmeniä metrejä, oli hieno asia. Sitten juoksin oikotietä takaisin puistoon, jotta olin valmiina myyntipöytäni takana, kun ne 25 000 ihmistä alkoivat soljua nurmikoille. Kuulemma kun kulkueen ensimmäiset saavuttivat Kaivopuiston, olivat peränpitäjät vasta pääsemässä liikkeelle senaatintorilla. Aika huikeaa.

Koko päivänä minusta ei tuntunut lainkaan siltä, että olisin ollut töissä. Iloisia ihmisiä virtasi pöytiemme luona aivan koko ajan, kohtaamiset olivat pelkästään positiivisia tai yltiöpositiivisia ja Tomppa-tuotteista tykättiin kovasti. Ja niitä myös ostettiin kiitettävästi.

Hyvän myyntipäivän tunnistaa siitä, ettei kerkiä tulla lainkaan nälkä päivän aikana. Mutta kyllä se nälkä siellä kuitenkin olemassa on, vaikkei sitä huomaisikaan. Illan tullen kampeuduimme hotellille ja jouduin tilaamaan ravintolassa kaksi pääruokaa peräkkäin, sillä yhdestä ei nälkä lähtenyt.

Sunnuntaina poikkesimme Espoossa WeeGeessä katsomassa Futuro-taloa, koska minä halusin nähdä sen toisen kerran ja Sulo ei ollut vielä päässyt näkemään sitä ensimmäistäkään kertaa. Etenimme verkkaisesti Kotkan kautta kohti Imatraa laulaa loilottaen autossa. Koko matka oli täynnä hyvää oloa, alusta loppuun.

Tänään on ollut ensimmäinen päivä viime syksyn jälkeen, etten ole tuntenut tarvetta nukkua päiväunia. Mieletön virtapiikki. Eikä edes itketä!

Tuleekohan se itku sitten viikonloppuna? Minulla on tässä nyt kaksi päivää aikaa laittaa kaikki kuntoon seuraavaa työreissua varten, joka tuskin on yhtä hulvaton ja voimaannuttava kokemus kuin tämä oli. Mikkelin Kenkäverossa on nimittäin Käsityömarkkinat torstaina ja perjantaina. Sinne lähden Riepukioskin perusvalikoimalla, mutta otan mukaan myös Tomppa-rievut.