keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Viikonloppuna Tampereelle


Kun päässä vilisee homomaatuskoita, on tosi kummallista yrittää keskittyä Tampereen-reissuun. Käsityökortteli on perjantaina Keskustorilla klo 11-19 ja tällä kertaa myyjiä on vain kolmisenkymmentä. No, sehän on sinänsä hyvä asia, että asiakkaat jaksavat paremmin tutkia tarjontaa. Viime keväinen Tampereen kortteli ei ollut mikään myyntimenestys, mutta toivottavasti tällä kertaa menee paremmin.


Ja kun Tampereelle saakka ajelen, niin lätkin sitten toisenkin kärpäsen samalla iskulla. Pystytän sunnuntaina klo 10 Riepukioskini Hämeenpuistoon, jossa on uusi tapahtuma, nimeltä Kadulla! Mukana on mm. katusoittoryhmiä, katuruokakojuja, käsityöläisiä, graffiti-näytöksiä ja stand upia.

Eniten toivon tältä keikalta sitä, ettei tarvitsisi taas seistä sateessa. Säätiedotus näyttää toistaiseksi kohtuullisen mukavalta, mutta olen silti ommellut oranssista sateen- ja tuulenpitävästä kankaasta itselleni takin, jonka alle mahtuu sata kerrosta villapaitoja. Muutenkin nämä päivät ovat kuluneet saumuria ja ompelukonetta polkiessa. En ymmärrä, mikä minua näin kauheasti koko ajan väsyttää, mutta olen hädin tuskin saanut pidettyä silmät auki töitä tehdessäni.


Riepukioski on saanut paitsi uudet banderollit, myös uudet raikkaammat, muotoonommellut pöytäliinat. Kuvittelin ostavani telttaan valkoiset seinät, mutta kun katsoin pelkkien seinien hintoja, päätin sittenkin ostaa Ikeasta halpaa kangasta ja ommella seinät itse. Hermoja siinä touhussa kyllä palaa ihan kunnon nippu, mutta uskon silti saavani tänään valmista aikaan. Sitten on teltassa valoisampaa. Oranssi koju on kyllä ollut kiva siksi, että se on ollut imagoni värinen ja erottunut hyvin kaikkien valkoisten kojujen seasta. Mutta sen suuri ongelma on se, että sen sisällä tuotteiden värit vääristyvät. Ei erota värejä toisistaan ja muutenkin on hyvin pimeää. 

Sain myös ommeltua mallinukelle sopivan kokoisen Sussu-tunikan ja meinaan myydä loput maatuskabambucolleget edullisina TSI-paketteina, jossa on mukana tunikan kaava, ohje ja kangas.



Nämä kuvat on toissaviikonlopulta Helsingistä ja kyllähän nämä aika realistisen kuvan antavat siitä tunnelmasta. Märkää, kylmää, märkää, hiljaista ja märkää. Mutta myyjillä silti sinnikkäästi iloiset ilmeet.

Iso kiitos Terhi Karppiselle valokuvaamisesta.





6 kommenttia:

KahviKaneli kirjoitti...

Mutta sinnikkäästi tuollakin vain olet.
Harmillista, ettei aikataulu käy Tampereelle, samoin tuo sää vähän mietityttä'.
Miksi, oi miksi Suomessa ei voisi olla sellaista lakia, että edes touko-, kesä- ja heinäkuu täytyisi olla lämmintä, pakosti.
PS. Muistatko, mikä tuo retrokangastakkimyyjä on toiminimeltään/nimeltään?

Susanna kirjoitti...

Muistan toki, koska se on mun lemppari! KongaRoo! www.kongaroo.fi

Unknown kirjoitti...

Voihan kökkerö. Mä en tänä vuonna pääse tuonne käsityökortteliin mukaan.. ihan tylsää! Viime keväänä kurvattiin pikkupoitsun kanssa siellä monet mutkat ja kävin suakin jututtaan. Toivottavasti ihmiset löytää (mua lukuunottamatta) sankoin joukoin paikalle tällä kertaa! Tylsää, jos Tampere tuottaa taas pettymyksen!! Mutta mä yritän päristää viidakkorumpua, että mun tutuista joku singahtais paikalle!!! :)

Saila kirjoitti...

Menestyksekästä tapahtumaa, kumpainenkin! Hyvä lätkäistä kaksi kärpästä samalla. Tosiaan, oranssi kangas huijaa tuotteisiisi eri sävyt, tuota en tullut ajatelleeksi. Hyvä kun teet uudet.

Susanna kirjoitti...

No tylsää kyllä! Mutta kiva, jos rummutat kuitenkin. Me arvostetaan sitäkin todella paljon!

Susanna kirjoitti...

Minäkään en tullut ajatelleeksi. Joskus hienot ideat osoittautuvat hienoiksi vain teoriassa.