lauantai 20. syyskuuta 2014

Immolan puku


Sain eilen illalla valmiiksi Kenin kansallispuvun. Minullahan ei mikään koskaan pysy kohtuudessa, ja niinpä tämä puku on syrjäyttänyt kaiken muun elämän. Olen joutunut oikein pakottamaan itseni välillä tekemään jotain muutakin. Eilen minulta jäi sekä vesijumppa että iltalenkki väliin, kun ompelu-urakan loppu oli niin lähellä, etten vaan kyennyt lopettamaan.



Olen aika ylpeä tästä puvusta ja siksi joudutte nyt katsomaan miljoona kuvaa samasta aiheesta. Maistiaisia matkan varrelta olettekin jo nähneet sekä Kenin omassa instagramissa että facebookissa. Nimesin puvun Immolan puvuksi, koska se ei edes yritä olla minkään todellisen puvun minivastine. Pyrin kuitenkin tekemään sen mahdollisimman nätisti niinkuin oikea puku tehtäisiin. Ompelukonetta käytin vain hameen pystysaumoissa, mutta kaiken muun olen pistellyt käsin.


Puserossa on pussisaumat. Liivi on kauttaaltaan vuoritettu oikealla silkillä ja se on nurjalta puolelta ihan yhtä nätti kuin oikealtakin. Tekisinpä joskus omatkin vaatteeni samanlaisella kärsivällisyydellä ja huolellisuudella!

Sekä liivin että hameen kankaat ovat ihan oikeita kansallispukukankaita, joita Soja lahjoitti minulle pari tilkkua. Hamekangas on kuulemma Virolahden puvusta ja sen on kutonut Sojan isä.


Kun ommellaan vaatteita nukeille, on olemassa muutama aika perussääntö. Ensimmäinen on, että kankaiden tulee olla hyvin ohuita. Ihmisille tarkoitettu hamekangas on pääsääntöisesti liian paksua nukelle. Toinen sääntö on se, että kankaiden tulee olla luonnonkuituja: villaa, puuvillaa, pellavaa, oikeaa silkkiä. Luonnonmateriaaleja on helppo hallita ja ne laskeutuvat kauniisti. Jopa tuo liian paksu villakangas asettui pikku kikkailulla oikein kauniiksi hameeksi. Kolmas sääntö on, että vaikka ompelun voi tehdä ihan yhtä hyvin koneella tai käsin, niin varsinkin kaarevat ja ahtaat paikat saa kauniimmiksi käsipelillä.

Viime viikonloppuna olin ahdistumassa Sojan ronkkauskurssilla, jossa opeteltiin kansanomaista kirjontaa ja muita pieniä pistoja. Niitä oppeja sovelsin nyt Kenin taskuun ja esiliinaan.



Tykkimyssyn kanssa menin vähän siitä, mistä aita on matalin. Kokosin sen kindermunan sisuspallon päälle lähinnä liimaa käyttäen.


Tänään kävin valokuvaamassa Keniä Ruokolahden maisemissa. Kuvaussessio Ruokolahti-talolla ja hautuumaalla oli kaunis päätös tälle pikkuprojektille ja nyt minä pystyn ehkä keskittymään myös johonkin muuhun. Vaikkapa työntekoon. Tätä todellisuuspakoa on nyt jatkunut niin kauan, että sille pitää panna loppu.


Todellisessa kansallispukujen maailmassa julkistetaan tänään Jääsken tarkistettu puku Jyväskylässä kansallispuvun juhlapäivän yhteydessä. Sitä pukua Soja on tehnyt niin kauan kuin minä muistan ja olen vaikuttunut siitä valtavasta työstä, minkä hän on senkin puvun parissa tehnyt. Sain toissapäivänä valokuvata Sojaa kyseisessä puvussa ja niitä kuvia upeasta kokonaisuudesta saadaan toivottavasti nähdä Sojan blogissa sitten, kun hän palautuu juhlallisuuksista.

40 kommenttia:

Matkatar kirjoitti...

On kyllä kertakaikkiaan upea puku ja hienot kuvat! Täällähän ihan oppi taas uusia asioita. :D

Susanna kirjoitti...

Kiitos! Otatko opit käyttöön? :)

Katja kirjoitti...

Olen aivan sanaton! Aivan mahtava, ja mikä työ! Olen joskus tehnyt barbeille käsin ommellen vaatteita ja muistan että se ei ollut mitään minuuttihommaa. Kertakaikkisen hieno!

Susanna kirjoitti...

Kiitoskiitos! Olin ihan varma, etten tulisi onnistumaan tässä näin hyvin. Siksi tämä lopputulos aiheuttaa minussa ihan holtitonta ylpeyttä. Että minusta kuitenkin oli tähän. :D

Anna-Mari kirjoitti...

Tämä on kyllä ihan mahdottoman hieno! Ja tyylikäs kokonaisuus, sopii Kenille. Hieno tasku ja mahtava oivallus se kindermuna. :D Upeat taustat myös kuvilla.

KirsiMaritta kirjoitti...

UPEA!!!
En yhtään ihmettele, että jäi vesijumppa ja lenkki väliin...
Olette todella rohkeita Sinä ja Ken! Että Immolan puvun suunnittelit ja teit ja Ken sitä ylpeänä kantaa.

Liiolii kirjoitti...

On kyllä mahtava! Solki ja pienet liivin hakaset ja pikkuiset pistot. Vau!

Jannen Kuvia ja Kuulumisia kirjoitti...

Ala tekeen tilauksesta noita.... Ja kiitos nauruista :-D

Taina K kirjoitti...

Siis WAU! Ihan mieletöntä näpertämistä ja upea lopputulos!

Susanna kirjoitti...

Kiitos kauheasti! Kindertykkimyssy on kyllä ihan todella väärän muotoinen, mutta Kenille menee ihan täydestä. :D

Susanna kirjoitti...

Kiiiiitos! :)

Susanna kirjoitti...

Minulla olisi ollut vielä pienempiäkin hakasia, mutta löysin ne vasta jälkeenpäin, enkä enää jaksanut alkaa purkaa. Kaikkea pientä hyödyllistä sitä on tullut nukkekoulussa hamstranneeksi.

Susanna kirjoitti...

Heh, kuinkahan paljon kukaan olisi valmis maksamaan moisesta? Työtunteja hurahti varmasti parikymmentä.

Susanna kirjoitti...

Kiito! ^_^

Susanna kirjoitti...

+s

Soja kirjoitti...

Vau <3<3<3 Ja nyt oikeisiin töihin siitä, nainen!

Susanna kirjoitti...

Levitin jo rättihommat työpöydälle. Maanantaina alkaa.

Pellavasydämen Mervi kirjoitti...

Ikimaailmassa en kykenisi noin pikkutarkkaan työhön. Mitä Ken tuumi, kun sai valmiin asun ylleen?

kirsitee kirjoitti...

Wau, ihan mahoton tekele tuo puku. Onko nuo tykkimyssyn kirjailutkin ihan omatekemät?? On niin hassua, että tuo Ken on oikeasti kai aika lyhyt? (20-30 cm? vai mitä, en ole koskaan omistanut yhtään barbinukkea, en nais- enkä miespuolista, enkä ole kyllä jäänyt mielestäni mistään paitsikaan.... ;) ) ja se (vai hän) näyttää näissä sun taidokkaissa kuvissa ihan aikuisen mittaiselta. Uusi isosiilirätti on testikäytössä, hyvin pyyhkii!

Mymlan kirjoitti...

Vau!

Susanna kirjoitti...

Kovin tyytyväisenän tuo keikaroi ja pyörähteli koko illan. :)

Susanna kirjoitti...

Minun oli pakko nousta sängystä mittaamasn se! :D Melko tarkalleen 30-senttinen sälli.

Parhaat kuvat tulevat kännykkäkameralla. Järkkärini objektiivi on sellainen, että tausta sumentuu liikaa ja kuva ei näytä niin aidolta.

Susanna kirjoitti...

:)

Susanna kirjoitti...

Ja ei, tykkimyssyn kirjailut ovat ihan valmista koristenauhaa! Samoin paidan kaulus ja essun alareuna.

Maija kirjoitti...

Kyllä Kenin nyt kelpaa. Saat tosiaankin olla ylpee, toi on tosi hiano!

Anonyymi kirjoitti...

Oot kyllä aika veitikka tekemään! Puku on tosi hienosti tehty. Ehkä se ahdistuskin kuului asiaan. Kyllä nyt kelpaa! Sie olet paljon pystyvämpi nyt.

Jovelan Johanna kirjoitti...

Ohhoh! Kenin garderoobin helmi on verrattoman upea kaikkine hienooine (ja työläine) yksityiskohtineen, vaan mitä sanoo BF? Millaisessa asussa hän lähtee Kenin kanssa kekreille ja muihin kekkereihin, joihin tälle parille taatusti sataa kutsuja!

Susanna kirjoitti...

Hyvä kysymys! Hectorille tulee kyllä Immolan miehen puku, mutta sen valmistamiseen tarvitaan inspiraatiota. Nuo miesten puvut kun vähän vähemmän puhuttelevat minua. :D

Susanna kirjoitti...

Kiitos. Saapa nähdä, miten se ahdistus taas kasvaa, kun alan sitä omankokoistani pukua ommella. :) Jos on liian vaikeaa, niin teen sitten vain osia puvusta.

Susanna kirjoitti...

Kiitoskiitos! <3

Laurakaisa kirjoitti...

Puku on mahtava, ja ihailen suuresti noita Ken-perspektiivin valokuvia edelleen, nuo ovat tosi hienoja ja sinä osaat kuvata tosi hyvin. Hans ja Paul -blogista huomaa, että tuokaan ei ole ihan niin yksiselitteinen taitolaji.

Minua hihityttää tämä otsikko, koska Vuoksenniskalla oli ennen muinoin liike, jonka nimi oli Immolan puku ja turkis, ja ääni pääni sisällä sanoo joka kerta "ja turkis" kun näen tuon otsikon :D

Susanna kirjoitti...

Myönnän, etten ole enää aikoihin kyennyt lukemaan Hansin ja Paulin blogia sen takia, että kuvat ovat yleensä ihan surkeita. Instagram pursuaa todella mielettömän upeita playmobil- ja barbiekuvia ja niitä katsellessa omakin rima nousee pikkaisen korkeammalle. Onneksi tässä kännykässäni on sellainen objektiivi, että nämä lelukuvaukset onnistuvat sillä.

Ja nyt sinä tartutit minuunkin sen " ja turkis" -ajatuksen! :D

Maria kirjoitti...

Voi mahoton miten voikin olla noin hieno!

Lievestuore As. kirjoitti...

Hieno!! Olen haaveillut kansallispuvusta pitkään, joten olen kade :) Kai Kenille on tulossa myös halloween-puku? ;)

vaalean vihreää kirjoitti...

Muistan itsekin tuon Immolan puku ja turkiksen. Oli silloin suurehko liike. Immolassa asuneena, olen ylpeä Immolan omasta puvusta.
Näin viime yönä unta, jossa katsoin erikoista dokumenttia barbeista, jossa oli barbeja rollaattorien kanssa ja mm. eräs Ken, joka oli turmion tiellä huumeiden maailmassa. Unessa mietin, että onkohan Susannakin nähnyt tämän barbi-ohjelman. Herätessäni pikkasen hymyilytti. Toisaalta on aina vähän säälittävää, että näkee unia siitä, että katsoo telkkaria.

Susanna kirjoitti...

Voi kiitos! :)

Susanna kirjoitti...

Uh, kunhan se nyt saisi edes jotain lämmintä talveksi ensin. :D

Susanna kirjoitti...

Olen ihan sanaton. Tuossa on kaikki niin mykistävää. Uni itsessään ja se, että näet barbiunia. :)

vaalean vihreää kirjoitti...

Yllätti itsenikin. En kyllä muista muita barbiunia nähneeni. Olin edellisenä päivänä ihastellut Kenisi kansallispukua.

suski kirjoitti...

Upeta kertakaikkiaan :) Respect! :D <3