lauantai 31. toukokuuta 2014

Ihan ihanasti pihalla


Pitkin talvea huomasin ajattelevani, että kuka idiootti ottaa riesakseen tällaisen valtavan talon. Mutta eilen illalla, kun menin pihalle, sille ikiomalle pihallemme, ja kävelin kaikessa rauhassa ja pitkästä aikaa ihan oikeasti katselin ympärilleni, minä taas ymmärsin sitä idioottia. Ei kai mikään ole sen parempaa, kuin omistaa tällainen riesa?


Pihamme on kauneimmillaan tähän aikaan vuodesta. Se hoitamatonkin, ryteikköinen puolikas on nyt ihana, kun ruoho rehottaa vihreänä.


Tämä sama kohta on hetken päästä ihan toisen näköinen. Tuo kaunis vihreä mätäs muuttuu kuivaksi "kaislikoksi", kun heinät kasvattavat itseensä pitkät huitakkeet. Jos tontti pysyisi aina juuri sen näköisenä, kuin se on nyt, sille ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään.

Mutta koska ei pysy, minulla on projektina kasvattaa syreenipuskia hoidetun ja hoitamattoman puolikkaan välille.


Olenkin tänään siirtänyt taimia keinun taustalle. Toivottavasti ne juurtuvat hyvin. Ainakin viime kesänä siirtämäni yksilöt kotiutuivat mainiosti uuteen paikkaansa ja voivat nyt hyvin. Kuvasta niitä ei kyllä erota lainkaan, mutta siinä ne silti ovat. Muutaman vuoden kuluttua siinä kasvaa jo komea syreeniaita.


Myös Sulo on kaivanut sisäisen hortonominsa esiin. Tuossa joitakin viikkoja takaperin hän tuli kaupasta kotiin ja sanoi: "Mie olen liikuttava. Mie ostin kukansiemeniä." Ja minä kun olin juuri päättänyt, ettei yhtään kukkaa laiteta tänä kesänä hoidettavaksi! No, ehkä Sulo hoitaa ne itse. Hänen auringonkukkansa ovatkin jo hyvässä kasvussa.


Tänään on ollut hirmuisen hyvä päivä. Paitsi että olen leikkinyt puutarhuria, saimme yhdessä ihan mukavan määrän polttopuitakin tehtyä. Ja sitten söimme ihan mukavan määrän jäätelöä suolapähkinöiden ja kinuskikastikkeen kera, joten nyt olo on aika ähky. Eme ole oppineet pysymään kohtuudessa herkkujen suhteen. Se on aina överit tai ei mitään.





Ihan hirveästi ei huvittaisi siirtyä huomiseksi työmoodiin, mutta niin on vaan tehtävä. Lappeenrannan Satamassa on sunnuntaina Mahdollisuuksien tori. Minulle on aika epäselvää, mitä siellä muuta tapahtuu sen lisäksi, että siellä on kourallinen meitä Luova Etelä-Karjala -verkoston käsityöläisiä ja taiteilijoita myymässä tuotteitamme.

Se on klo 13-19, tulkaapa Riepukiskalle, jos satutte huudeille. Lupaan, etten esitä tankotanssia kuitenkaan.


16 kommenttia:

  1. Oo mikä hieno tankotanssikuva!
    Piha on ihana asia, mutta se kesän rehotus ei aina niinkään. Tähän aikaan vuodesta jos on viikon poissa kotoa (eikä saa siis nurmea sinä aikana leikattua), näyttää nurmi takaisin kotiin tullessa siltä kuin kukaan ei olisi ikinä sitä leikannutkaan, ihan autiotalon pihalta suorastaan. Se on niin masentavaa! Vihaan ruohoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään ruohosta ja tykkään ajeluttaa ruohonleikkuria. Mutta inhoan tuota ruohoa/heinää, jota meidän tontin toinen puoli on täynnä. Se kasvaa isoina möykkyinä ja siihen tulee ihmisen korkuiset kuivat heiluvat osat. Ruohonleikkurilla sen kimppuun ei pääse, koska niitä möykkyjä on maa täynnä. Siimaleikkurilla olen yrittänyt ja viikatteella.

      Poista
  2. Onnee syreeneille juurtumisseen. Vaikka se taitaa kyllä olla sen verran sitkee kasvi, ettei tarttis toivotella. Se sun jätskis näytti instagrammissa niin herkulta, että oon onnellellinen ettei mulla sattunu olemaan niitä aineksia kaapissa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli vielä paljon parempaa kuin miltä näytti. Slurps.

      Poista
  3. Syreenit kestää siirtämistä todella hyvin mihin aikaan vaan kesästä, on siirretty kukkivina, aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä tai keskikesän helteillä niin aina ovat hengissä selvinneet. Jos teilläkin oli sateita, niin oikeastaan nyt on tosi hyvä aika siirtää pensaita kun maa on kunnolla märkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan ollut sadetta. Maanantaina alkoi ja perjantaina loppui. :)

      Poista
  4. Kevään vihreä on kaunein vihreä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Se alkaa nyt jo muuttua kesän vihreäksi. Tänä vuonna se neonvihreä aika tuntui kestävän jotenkin tosi lyhyen aikaa.

      Poista
  5. Tuollainen vanha asema on unelmien koti! Ja työpaikkanakin varmasti verraton! Vanhojen asemien pihapiireissä saattaa kasvaa kaikenlaista kiinnostavaa, eivätkä ne ole välttämättä paljaiksi ajeltuja nurmikenttiä kuten "pakettitaloissa" (anteeksi kritiikki nykyistä pihatyyliä kohtaan, mutta mielipiteitähän on monia). Muistuttaisin myös asemanseutujen rakennuskokonaisuuksista: mm. Vuoksenniskan aseman lähettyvillä oli (ainakin silloin, kun Imatralla asuin) todella viihtyisän näköinen, vanha sauna, jonka harkitsin ostavani saunattoman talomme pihamaalle. Toimiviakin vanhoja rautatieasemia on vielä lukuisia, esimerkkinä Joutsenon asema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei kasva mitään kiinnostavaa, niinkuin monesti asemien pihoissa. Oikein kunnollisten, vanhojen ja komioiden asemien pihoissa on tosiaan ollut vaikka mitä upeita puulajejakin. Meidän asema kuulemma oli keskellä hiekkakenttää, jossa ei kasvanut mitään. Ensimmäisen pysäkinhoitajan tytär istutti talon ympärille koivuja ja muut ryteiköt ovat sitten kasvaneet itsekseen.

      Tässä on meidän radan varrella jokaisella asemalla samanlainen sauna. Vuoksenniskalla sauna on on ollut alkoholia nauttivien herrojen suosiossa, ja se on aika surkeassa kunnossa, samoin kuin piharakennus, mutta asemaa eivät ole tärvelleet.

      Poista
  6. Tiedän niin tuon tunteen! Välillä sitä kiroaa tämän työmaan ylimpään kadotukseen, mutta kun on tyyni kesäilta, linnut laulavat ja rauha on maassa, ei tätä voita mikään.
    Tuolla tankotanssilla saisit ainakin huomion vedettyä kojuusi ja muut jäisivät nuolemaan näppejään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun tankotanssini on sitä sorttia, että se päinvastoin karkottaa ne viimeisetkin asiakkaat. :D

      Poista
  7. Aurinkoista viikon alkua Susannan Työhuoneelle ja muistathan nauttia irtiottoviikosta työ-töistä! Se on taatusti ansaittu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan on synkkää ollut täällä viikon alku. Vettä ripsinyt vähän. Jospa se loppuviikkoa kohden aurinkoistuisi, muuten rupean tekemään töitä.

      Poista
  8. Ihanat vihreät kuvat! Suosittelen jostain kysymään kesälampaita pari kappaletta. Niitä ei nuo mättäät ja möykyt haittaa, vaan tasoittavat nekin mukisematta. Pitä tuon "niitttymäisenä" puiden väleistä. Teurastustakaan ei sen kummemmin tarvitse miettiä, kun teet diilin niin, että ovat teillä vaan kesän ja palautat ne syksyllä! =) (Tietysti kerittynä, jotta saat villat itsellesi! Ja ensi talvena voit sitten osallistua villan käsittelykurssille karstaamaan ja kehräämään - lankaa tai huovutusvillaa!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei, en halua lampaita. Olen lapsuuteni niiden kanssa elänyt ja se riittää. :) Sitäpaitsi näin ison pihan aitaaminen on kroisosten hommaa ja liekaan minä en lammasta laittaisi.

      Poista