Haaveeni kesäkeittiöstä on saanut pikku hiljaa hautua ja nyt se alkaa olla minun päässäni sellainen, että olen tyytyväinen. Haluan yksinkertaisen katoksen, joka sopii talon ja ulkorakennusten tyyliin. Haluan sinne ainakin yhden seinän, mutta en halua siitä umpinaista. Haluan työtason, jolla voi tiskata. Haluan avohyllyjä ruusukuvioisille posliinikupeilleni.
Haluan sen olevan melko pieni, mutta kuitenkin niin iso, että sen sisään mahtuu pöytä ja neljä tuolia. Haluan myös sen ulkopuolelle pöytäryhmän, jotta ruokailijat voivat valita, ovatko auringossa vai varjossa, suojassa vai taivasalla.
Haluan sijoittaa kesäkeittiön niin, että koiranulkoiluttajat eivät näe sen sisään. Haluan, että se on paikassa, jossa on vähiten hyttysiä. Haluan sen olevan lähellä talon pääovea, jotta keittiöstä olisi sopivan pituinen matka kantaa ruokaa ja tiskivesiä. Haluan sen sijoittuvan niin, että pihasta tulisi tasapainoinen kokonaisuus. Haluan tiilistä tehdyn grillin sen lähelle, mutta en sen sisälle.
Piirsin suunnitelmani puhtaaksi. Se on helpompi esitellä Sulolle, kun on konkreettista katsottavaa. Tiedän Sulon ajatuksista vain sen, että hän haluaisi käyttää Leca-harkkoja... joita minun haaveeseeni ei tietenkään sisälly. Mutta ainakin tästä on hyvä lähteä yhdessä suunnittelemaan.
Tämä minun suunnitelmani täyttää kaikki minun haluamiseni. Ajatuksena on ottaa mittakaava ja mittasuhteet yhdestä ulkorakennuksestamme. Siitä, josta alunperin halusin kesäkeittiön, mutta joka on liian kaukana ja joka tarvitaan kaksipyöräisten varastoksi. Lautaverhoilusta tulisi samanlainen kuin talossa, pystyrimoineen, ja kesäkeittiön etuosan laudat sahattaisiin samaan tapaan kuin kuistillamme. Muutenkin avoimen katoksen ilme olisi samanlainen kuin kuistissa. Kattomateriaali voisi olla joko samaa kivaa peltiä kuin talossa, tai sitten huopaa. Lattiaksi tulisi kiveys, ja ne kivet ovat jo olemassakin meidän isällä. Väritys olisi sama kuin talossa. Tällainen uusi rakennelma vanhojen keskellä ei poikkeaisi ympäristöstä lainkaan.
Sijoittaisin kesäkeittiön etupihalle, talon päätyyn, tontin laitaan. Takaseinä pitää ohikulkijoiden katseet poissa, ja rakennuksen takana kasvavat sireenipensaatkin tulevat ajan myötä tarjoamaan lisää näkösuojaa. Talon ulko-ovelta on lyhyt matka ja tasainen maa kulkea. Grillin voisi laittaa pihalta katsottuna kesäkeittiön vasemmalle puolelle. Lisäksi uusi rakennus tässä kohdassa sulkisi kaikki rakennukset ympyräisempään ryhmään. Kaikki vanhat ulkorakennuksemme kun on rakennettu riviin. Koska suurin osa tontistamme on nyt hillitöntä ryteikköä, ajatuksena olisi keskittää nämä elämisen toiminnot pienelle siivotulle alueelle. Aitan nurkalta eteenpäin saa ollakin ryteikköä vielä pitkään ja sinne myös olemme päättäneet sijoittaa polttopuusavotat.
12 kommenttia:
:-D No ehkä et kesäkeittiötä lavoista rakentaisikaan. Leca-harkot voisi kyllä rapata kivan näköiseksi ja maalata jokun ihanan väriseksi myös...
Hyvä ajatus yrittää muodostaa enemmän pihapiiriä. Minullakin on pitkulainen tontti, jossa rakennukset ovat kaikki pitkittäin niin, että koko tontti tuntuu olevan matkalla johonkin. Pitää sitten vaikka uuden saunan kanssa yrittää muodostaa kulma.
Ei sitä tiedä, vaikka keksisinkin kuormalavoista rakentaa... puutavara kun on kamalan kallista. :-D
Tässä yhtenä päivänä eräs paikallinen isäntä kertoi minulle, miten tie kulki meidän pihan läpi vielä 70-luvulla. Se selittää rakennusten sijoittelun. Orivedellä oli ihan samalla lailla.
Meidänkin rakennukset on minun mieleeni liian hajallaan. Sellainen vanhanajan umpipiha olisi ihana! Suunnitelma katoksesta näyttää hyvälle, ei kun toteuttamana vaan.
Kuormalavoista saa muuten helposti hyvän lehtikompostin. Yksi takaseinäksi, kaksi sivuille ja puolikas eteen.
Kuormalavoista saa vaikka mitä. Jossain näin kuvan, miten niistä oli tehty aita tontin ympärille. Me ei olla olut niin luovia...
Minustakin ne vanhanajan maalaistalojen pihat on parhaita, missä kaikki rakennukset ovat piirissä.
Hienosti leikitty! Luulis Sulon nyt lämpenevän ;)
Mielenkiintoista! Minäkin epäilen, että saaren tie on mennyt pihani läpi, kun pihatieni on niin jykevästi ja hienosti pengerretty, ja saaren vanhimmat tilat muutenkin silleen, että mun tontin yhdellä puolella on yksi vanha talo ja vähän matkan päässä toisella puolella seuraava - ja ne tiethän meni muinoin talosta taloon eikä suinkaan tuossa tonttien rajalla niin kuin nyt.
Viime kesänä Pohjanmaan-reissulla rakastuin sikäläisiin umpipihoihin. Ai että! Useimmissa vanhoissa taloissa oli sellainen, mihin kuljetaan yhden rakennuksen läpi menevän aukon kautta ♡ Aah! Silloin mietin, että nyt haluan muuttaa tänne ja etsin jostain pohjalaisen isännän :-D
Kuormalavoja tosiaan kannattaa hyödyntää, niistä saa vaikka mitä ja omannäköistä, eipä joka kodissa samanlaista tule vastaan.
On kyllä loistava suunnitelma, joka sopii hienosti aseman arkkitehtuuriin! Tässä alkaa ihan itsekkin vastaavasta haaveilemaan, mutta jos vaikka joskus saisimme edes sen sisäkeittiön :)
heips! löysin blogiisi tänään parolan aseman kautta ja tietysti mielenkiinnolla selasin läpi.sait uuden lukijan!ja kesällä tulen ostoksille jospa vaan joku keskiviikko siellä päin ollaan,lapsuuden kaupungissani.
Eipä lämmennyt Sulo...
ja joka tapauksessa vintin märät turpeet ja saunan homeiset panelit ja polttopuiden tekeminen ovatkin asialistalla kesäkeittiön edellä.
Mira, tervetuloa!!! Sekä blogiin että puotiin.
I Lilla kamomillas villa blogissa oli AIVAN ihana lecaharkkokatos: http://lillakamomilla.blogspot.com/2011/03/lusthusets-nya-bord.html Voisin rakentaa Sulon kanssa tuollaisen:D
Mutta kyllä tuo suunnitelmasi taitaa oikeasti käydä paremmin teidän talon viereen ja siihen henkeen.
Meilläkin on pihakeittiö suunnitteilla. Käytetään siihen varmaan vanhan saunan seiniä ja ehkä jotain ovia.
Oh, ihan upea kesäkeittiö. Mutta sopii enempi jonkun kivikartanon pihaan kuin meidän rintamiesasemallamme. Näytän silti Sulolle.
Lähetä kommentti