perjantai 16. helmikuuta 2018

Helppoa lämpöä


Teimme kaupat tästä kodista kohta kahdeksan vuotta sitten. Koko sen ajan olemme miettineet, kannattaisiko tai pitäisikö laittaa ilmalämpöpumppu. Puolesta-argumentti on ollut se, että saisimme vapauden lähteä yhdessä reissuun myös talvikaudella, kun kotona olisi turvallinen mahdollisuus pitää yllä peruslämpöä. Me kun vähän pelkäämme sähköpattereita.

Vastaan-argumentteja on ollut paljon. Ilmalämpöpumpun laittaminen on hirveän kallis kertakustannus. Sillä rahalla lämmittäisi aika monta lomareissua irtopattereiden avulla. Ja ne ilmalämpöpumput ovat ihan saakelin rumia möykkyjä. Ja niitä pitäisi olla monta tämänkokoisessa talossa. Niin, ja ne ovat saakelin rumia möykkyjä, joko sanoin sen... Ja sitten on vielä se iso kysymys siitä, kuinka paljon huonoa vehje oikeasti tekisi 80-vuotiaan hirsitalon painovoimaiselle ilmanvaihdolle.


Tätä viimeiseksi mainitsemaani mysteeriä emme ole onnistuneet ratkaisemaan näiden vuosien aikana. Tuntuu, ettei siihen ole olemassa varmaa vastausta. Ilmeisesti kuitenkin olennaista on se, ettei pumppua käytettäisi kesällä viilentämiseen, vaan ainoastaan talvikauden lämmitykseen.

Jos talo täytyy jättää yksinään, on tärkeää, että melko lämpiminä pysyisivät keittiö, vessa ja työhuone, koska niissä on vesijohdot. Uusiakin vaatimuksia on syntynyt tässä viimeisen vuoden aikana. Marsujenkin huoneen pitäisi pysyä lämpimänä. Ja jos minä ja Sulo olemme molemmat töissä kylminä pakkaspäivinä, olisi kiva, ettei tarvitsisi illalla tulla kalseaan kotiin.


On ollut epäselvää, selviäisikö yksi ilmalämpöpumppu koko urakasta, kun tämä kuitenkin on melkoisen sokkeloinen talo. Olisimme halunneet pumpun keittiöön, jossa se pilaisi mahdollisimman vähän sisustusta ja ulkoyksikkö olisi parhaiten poissa silmistä. Parin edustajan käytyä katsomassa kotiamme, opimme kuitenkin, että radan puolella sijaitseva olohuone olisi se fiksumpi paikka lämpimän ilman leviämisen kannalta. Mutta kun meillä on kaunis punainen olohuone ja ne pumput ovat niin saakelin rumia vitivalkoisia vekottimia!


Paitsi että eivät ne kaikki enää olekaan. Vuodet vierivät ja kehitys kehittyy. Suurin osa pumppujen sisäyksiköistä on yhä rumia, valkoisia möykkyjä, mutta joku helmikin valikoimaan on eksynyt. Ja mikä tuuri: se helmi sattuu olemaan punainen! Tämä ratkaisi asian. Tilasimme ilmalämpöpumpun ja juuri nyt sitä asennetaan paikoilleen.

Minä olen ollut epäileväinen viimeiseen hetkeen saakka. Mutta sitten yhtäkkiä tajusin, että tällä investoinnillahan me varmistamme sen, että voimmekin elää tässä talossa vaikka hautaan saakka. Kun kuntomme ei enää riitä polttopuiden tekemiseen, voimme sulkea osan huoneista ja elää helppoja vanhuuden päiviä ilmalämpöpumpun alla. Asuntolaina saadaan maksettua seitsemässä vuodessa pois, jonka jälkeen minä voinkin ottaa autolainan, rakennella unelmieni retkeilyauton ja viettää talvistani ne pahimmat 2-3 kuukautta etelänmaissa! Voi mikä helpotus!


Seitsemän vuottahan kuluu silmänräpäyksessä ja minä olen sitten viisikymppinen. Nainen parhaassa iässä, kunto korkealla jumppailtuani mummojen kanssa pari kertaa viikossa ja syötyäni terveellistä ruokaa. En minä liikunnasta vieläkään nauti, ja mässäilystä erossa pysyminen vaatii jatkuvaa keskittymistä, mutta asiaa auttaa se, että minulla on mielessäni kirkkaana tavoite kasvaa toimintakykyiseksi ja aktiiviseksi eläkeläiseksi.


Minua on aika paljon vaivannut se asia, että olemme mitä todennäköisimmin jo vähintään elämämme puolivälissä ja että tästä kodista täytyy vielä siirtyä jonnekin helppoon ja sieluttomaan koppiin, jossa on liian kallis vuokra ja naapureiden äänet seinien takana. Miksi en ole osannut ajatella asiaa niin päin, että meillähän on nyt aikaa päivittää tämä talo vanhusystävälliseksi ja pysyä täällä aina? Ilmalämpöpumppu oli nyt ensimmäinen askel. Seuraavaksi pitää miettiä välipohjan lisäeristämistä.

12 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Ja sitten ehdottomasti jaat käyttökokemuksia tänne blogiin. Ilmalämpöpumppu kiinnostaa mutta juuri nuo seikat joita mainitsit on saanut meidät vielä kieltäytymään. Uunilämmitys on edullista mutta työlästä. Viikonloppuna alkaa ensi talven puiden teko, siihen menee aikaa kiitettävän paljon.

Susanna kirjoitti...

Onko Bloggerissa joku vika taas, kun sähköpostiin tulee ilmoitus kommentista, ja pystyn sen sieltä lukemaan, mutta täällä sitä ei näy, eikä kommenttien hallintasivulla? :o

Marjaana kirjoitti...

Se on livahtanut roskapostit -kansioon, jonka löydät sieltä vasemman reuana "tekstit", "tilastot", "kommentit" -valikosta. Voit sieltä siirtää "oikeaksi kommentiksi" kun merkkaat sen "ei roskaposti"

- ja tietysti tääkin menee sinne ;-)

Susanna kirjoitti...

Kiitos Marjaana! Sieltähän se löytyi!

Susanna kirjoitti...

Kerron tietysti, jos edes yhtä lukijaa kiinnostaa! <3

Näin ekan yön jälkeen voin jo todeta, että aamulla oli paljon miellyttävämpää nousta sängystä ja mennä keittiöön, vaikka yöllä on ollut ihan kelpo pakkanen. Laitteen hurina rassaa hermojani, kun olen tottunut siihen, ettei meillä kuulu mitään ääniä, paitsi myyrien juttelut ja rapinat. Sitä en oikein ymmärrä, miksi sen kuuluu olla aina päällä.

Peikkovilla kirjoitti...

Ilmalämpöpumppu on myös ollut harkinnassa. Tulevaisuudessa tulee ehkä hommattua muiden remonttien edetessä. Toi punanen sopii tosi hyvin tohon paikalleen!!! Se vähän niinkun sulautuu tohon seinälle.

Soja kirjoitti...

Kysyin tost toiselt puolelt pöytää. Kuulemma on hyvä, jos ne nesteet ja öljyt kiertää siellä koko ajan. Mut meillähän on ilpo päällä vain talvisin ja silloinkin ajastimella suunnilleen miun työajat ja hyvin tuo on sen kestänyt.

Pellavasydämen Mervi kirjoitti...

Kiinnitimpä huomioni taas sivulauseeseen. Vanheneminen. Olen sinua reilusti vanhempi ja siksi ehkä vielä lähempänä ajatusta? Todellakin elämää on edessä vähemmän kuin takana. Pakko miettiä, miten sen haluan elää. Kummasti ihminen vaan sopeutuu, varsinkin asioihin, jotka eivät tule yhtäkkiä. Vuosien kuluessa oppii armolliseksi itselleen, rypyilleen, krempoilleen jne.

Ilmalämpöpumppu meillä on ollut pari vuotta. Aluksi vastustin tuota VALKOISTA möhkälettä, joka pilaisi olohuoneen sisustuksen. Mutta olen siihenkin tottunut. Sen vaikutuksesta sähkönkulutukseen en tiedä, mieheni pitää itsellään kaikki laskut summuut hankalat asiat. Mutta lämpöä se kyllä pukkaa ja ainaisesti palelevana tykkään siitä.

kanapaimenkin kirjoitti...

Mäkin kommentoin nyt vissiin ekan kerran sun blogiisi, vaikka olen sitä jo lukenut hyvät tovit. Mutta en voi vastustaa aihetta.
On meinaan hyvä vekotin tuo ilp. Meillä on ollut monta vuotta ja yhä se puhisee lämmintä vaikka nytkin on ainakin miinus 25 näillä pakkasilla nähty.Tosin nyt on vaan 11, mutta alkuviikosta pitä... Onhan meillä keskuslämmitys, se on puilla ja sitte leivinuuni ja puuhellakin kun korvessa asumme. Niin ja saunakiuaskin puilla.
Mutta tuo on huoleton ja tavalliseen syys tai kevätaikaan ei muuta tarvitse. Lisäksi se pitää sisäilman miellyttävän kuivana. Pyykitkin kuivaa hujauksessa, ennen kesti monta päivää näin talvisaikaan.
Lisäksi mulla on verstas eri rakennuksessa, siellä on uuni mutta hankin sinnekkin ilp:n kun siellä on vesijohto ja huonekasvejakin niin ei tarvitse sitä uunia lämmittää kuin silloin kun paistan siellä jotain. Lisdäksi ostin pojan mökille tervemeniäislahjukseksi kyseisen vekottimen ja ovat siihen vallan ihastuneita myös.
Maksaahan ne, mutta mikäs tässä maailmassa ilmaista on ja kyllä helppoudesta ja mukavuudesta kannattaa maksaakin.

Susanna kirjoitti...

Ainakaan olohuoneessa ei huonekalushakki voi enää johtaa myös seinien värin vaihtumiseen. :D

Susanna kirjoitti...

Tuo vanheneminen ja elämän vääjäämätön loppuminen mietityttää minua tosi paljon. Varsinkin harmittaa se, että yli kolmikymppiseksi saakka minä lähinnä vain toivoin, että saisipa kuolla pois, kun elämä on aina niin perseestä. Ja nyt, kun minä olen lopultakin oppinut näkemään elämän upeuden, aika kuluu ihan hirveää vauhtia! :(

Susanna kirjoitti...

Kiva, että kommentoit! On niin mukavaa, että täällä yhä käy lukijoita, vaikka minä olen niin laiska kirjoittaja nykyisin.

Toivottavasti minäkin vielä alan tykätä meidän ilpostamme yhtä lailla. Toistaiseksi se herättää minussa lähinnä hämmennystä! :)