lauantai 26. joulukuuta 2015

Jouluraportti


Me kokeilimme tänä vuonna viettää aattoa ihan toisin kuin ennen, eli yövyimme Rauhan kylpylässä, virallisesti Holiday Club Saimaassa. Olemme käyneet jokusen kerran siellä ihan vaan kylpemässä, mutta yöpyneet emme ole koskaan.

Minä en ole koskaan tykännyt Rauhan kylpyläosastosta. Siellä on pimeää, rasittavia diskovaloja ja hirveä hälinä. Erilaisia vesielementtejäkin on oikeastaan aika vähän. Koko ajan on jonkun jalka suussa ja hyvin stressaava tunnelma. Mutta sekoilun vastapainoksi siellä on oikein kiva erillinen saunaosasto, jossa kukaan ei riehu.


Odotimme aattoillalta siis rentoutumista tilavassa hotellihuoneessa, rauhallista saunomista pitkällä kaavalla ja megalomaanisen ennennäkemättömän upeaa joulupöytää. Kaksi ensimmäistä toivetta toteutuikin, tosin saunaosasto oli jälleen muuttunut lisämaksulliseksi, mikä vähän harmitti. Kun se kuitenkin on se ainoa hyvä asia kyseisessä kylpylässä, niin toki me sen maksoimme. Lapsiperheet olivat onneksemme ilmeisesti jo lahjojenjakohommissa, sillä allasosastollakin mahtui uiskentelemaan kaikessa rauhassa. Muutaman tunnin lilluttelujen ja saunomisten jälkeen olo olikin onnellisen raukea ja oli aika siirtyä hartaasti odotettuun ruokailuun.


Mutta se olikin valtaisa pettymys! Jos seisovan pöydän hinta on huimat 42 euroa, niin ainakin minä odotan ihan jotain muuta kuin peruslaatikoita ja sitkeäksi paistettua kuivahtanutta kinkkua. Samaa pöperöä oli tarjolla, kuin mitä olisi ollut kotonakin, eikä maku ollut yhtään sen kummempaa. Ravintoloissa syömisen ideahan on se, että kun ruoan laittavat ammattikokit, ovat makuyhdistelmät, mausteet ja esillepano ihastuttavia. Eikö niin? Vakava mielikuvituksen puute vaivasi Rauhan jouluateriaa ja vaikka toki saimme vatsamme täyteen, niin pettymys kyllä aiheutti raskaasti tunnelman latistumisen.

Ja sitten sellaista pientä, mutta hyvän mielen kannalta aika olennaista puutetta koimme myös. Ennen aamupalaa ei päässyt uimaan lainkaan, ja saunamaailma avautui vasta hotellivuorokauden päättyessä. Huoneiden lämpötilaa ei voinut itse säätää. Ravintolassa oli selvästi liian vähän henkilökuntaa, kun joku ruokalaji oli koko ajan lopussa. Ja kuinkahan mahdotonta olisi ollut järjestää edes yksi kynttilä jokaiseen pöytään? Pieniä juttuja, jotka muissa hotelleissa ovat ihan itsestäänselvyyksiä.

Rauhassa on muuten sellainen hämmentävä erikoispiirre, että kylpylään kuljetaan ravintolan läpi. Oli ihan hassua, kun kylpytakkihiippailijat puikkelehtivat siellä seassa kauniisti pukeutuneiden ihmisten ruokaillessa! Minua se ei häirinnyt, lähinnä nauratti. Mitähän ovat arkkitehdit miettineet?



Toinen pettymys seurasi aamulla, jälleen ruoan suhteen. Minä saan töiden takia nukkua aika usein hotelleissa ja olen nähnyt melkoisen laajan skaalan suomalaisten (edullisten) hotellien aamiaistarjoilusta. Rauha olikin kirkkaasti kehnoimmasta päästä, vaikka profiloituukin ei-niin-halvaksi-hotelliksi. Niin kylpylän kuin ruokailujenkin suhteen jäi ikävä ylihinnoittelun ja rahastuksen maku. Laatu ja hinta eivät oikein kohdanneet.

Mutta kaunis huone saa minulta kympin! Se oli ihastuttava. Majoituimmme vain aikuisille tarkoitetun vanhan kivitalon puolelle. (Miksi siellä juoksi silti lapsia käytävillä, en tiedä...) Huonekorkeus oli hulppea, ikkunat suuret ja kauniit syvällä paksujen seinien sylissä. Sisustus oli muhkeaa amerikkalaista tyyliä korkeine, pehmeäpäätyisine sänkyineen ja koristetyynyineen. Beigensävyinen huone oli varsin rauhoittava. Pehmeä kokolattiamatto tuntui aivan kuninkaalliselta.


Minusta kotoa pakeneminen oli erinomainen tapa viettää joulua. Oli kiva pukeutua mekkoon ruokailua varten ja katsella laittautuneita ihmisiä ilman, että joutui olemaan sosiaalinen. Haluaisin ottaa tämän ihan tavaksi, mutta Rauhaan en kyllä menisi toista kertaa. Sulokin viihtyi, mutta hän haluaisi silti viettää joulun mielummin kotona, koska ei onnistunut tavoittamaan joulutunnelmaa. Minä kun olen aina kotona, niin minulle juuri nimenomaan se poissaoleminen toi rauhan ja tunnelman.

Meillä on siis ensi vuonna sama mietintä edessä kuin aina ennenkin: mikä kumma olisi meidän näköisemme joulu?




15 kommenttia:

  1. Lentäkää leville ensijouluna tai menkää rukalle semmoseen hotelliin ku rukatonttu näissä paikoissa saa ihan erinlaisen joulutunnelman ja ruoka on hyvää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan todellakin tuli kaiho sinne Leville! Ollaan siellä kerran oltu kuntolomalla ja voi jestas miten hyvät ruoat siellä oli ihan arkenakin!

      Ja luntakin sattaisi olla. Täällä vesisateessa oltiin joulu. Nyt sentään kuivaa.

      Poista
  2. Huone oli minustakin paras juttu Rauhassa. Me ei olla koskaan syöty siitä seisovasta pöydästä, kun olen kuullut vähän samansuuntaisia mielipiteitä ruuasta kuin sinäkin kerroit. Syyslomalla aamiais"huone" oli niin täysi, että syötiin pihviravintolan puolella, pimeässä. Kun ei itse löydetty valaisinten katkaisijaa, pyysin tarjoilijaa sytyttämään valon tai kynttilän. Sytytti valot VAIN meidän pöydän kohdalle. Muut söi pimeässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh! Ja juuri kun me kirjauduimme sisään, siihen respaan tuli joku nuori mies sanomaan, että heidän mökistään oli sähköt menneet. Respan tyttö arveli, että sulake vaan oli palanut ja käski poikaa itse tutkimaan asian ja kysyi: "Onko teillä taskulamppua?"

      Öhm, asiakaspalvelu?

      Poista
  3. Kai annoitte palautetta? Minulle palautteen antaminen on jännittävää, sillä odotan aina minkälaisen vastauksen saan. a) selittäjät, väheksyjät b) kiittäjät

    Aika harvoin asiakaspalvelijat osaavat ottaa palautteen niin, että palautteen antajalle jää hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Kun lähtiessä kysyttiin, viihdyimmekö, minä sanoin, että osittain kyllä ja odotin, että tajuaako tyttö kysellä tarkemmin. Tajusi hän ja minä mainitsin ruoan aiheuttamasta pettymyksestä. Minun takanani Sulo mokoma vesitti kaiken huikkailemalla selkäni takaa, että vatsa tuli kyllä täyteen! Hooh.

      Ajattelin laittaa vielä sähköpostilla palautetta tarkemmin. Rakentava palaute kun on sekä hotellin että asiakkaiden etu.

      Poista
  4. Auts, muuten hyvä mutta tuo ruokapuoli. Sitä jotenkin odottaa että tuollaisessa paikassa saisi jouluna eteensä jotain erilaista kuin kotona. Kyllä kannattaa antaa palautetta.

    Mietin hetken tarkemmin tuota omannäköistä joulua ja sitä että onko sitä pakko edes olla omannäköistä joulua, perinteitä tai jotain mikä toistuu joka vuosi. Sehän voisi olla teidän juttu että vaihtelette joka vuosi mitä teette jolun pyhät ja vapaapäivät. Ilman mitään että nyt täytyy tai kun viime vuonnakin tehtiin näin. Rohkeasti vain kokeilemaan mitä ikinä mieleen juolahtaa!

    Meidän joulun rohkein juttu taisi olla yksi uutuus jouluruuissa, bataattilaatikko :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laittelin palautetta. :)

      Noin meillä todennäköisesti tuleekin käymään, että joka joulu on vähän erilainen. Eikä se haittaa mitään.

      Poista
  5. Valamo ois varmaan varteenotettava rauhallinen paikka ja ruoka on hyvää eikä niin hirvittävän matkan päässä ja ohikulkiessa keitän kahvit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin mielenkiintoinen ehdotus! Sitäpä kyllä tutkitaan.

      Poista
  6. Meillä oli normi arkinen päivä, töissä molemmat :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      Sulon työvuorot ovat osuneet aika mukavasti tässä meidän yhteiselomme päivinä. Vain yhden aaton hän on sattunut olemaan töissä.

      Poista
  7. Mahtavan ihanat nuo kuvat! :) Ikävää, ettei ruokaan oltu panostettu :(. Se kun melko oleellinen osa lomaa, jolloin on itse vapaa ruoan laitosta [no, meillä kyllä tuo puoliso hoitaa 90% ruoanlaitosta, joten en voi puhua omasta puolesta, mutta toisten..]).

    VastaaPoista