Hämmästyttävän monien käsityömyyntitapahtumien järjestäjät edellyttävät myyjiltä entivanhaista pukeutumista. Yksi tällainen on Tampereen Tallipihalla järjestettävät Pietarilaiset markkinat. Minun on aina tehnyt kovasti mieleni ommella itselleni joku perinnemekko, tai keskiaikakolttu, mutta ilman syytä en ole hommaan ryhtynyt. Nyt sain syyn. Otin mallia karjalaisesta feresistä ja sävelsin kaavat mallinukkeni avulla. Paitaan löysin sopivan kaavan jostakin käsityölehdestä... arvelin että minkä tahansa pussihihapusero saa kelvata. Hihat koristelin puuvillapitsillä. Mekon ompelin punaisesta puuvillasta, jota minulla erään väärinkäsityksen takia on metrikaupalla joutilaana. Itse asiassa puku ei tullut maksamaan tässä vaiheessa senttiäkään, sillä kaikki materiaalit olivat minulla valmiina olemassa. Vielä aion painaa petroolinsinistä Maatuska-kuosia vyötärölle solmittavaan essuun.
Sain tässä taannoin valmiiksi myös talvella aloittamani kellohelmaisen pellavahameen. Kerttuli-kuosi on ollut minulle jotenkin vaikeasti lähestyttävä. En ole keksinyt siitä mitään muuta tuotetta kuin saunatekstiilit. Vaaleanvihreä pellavakangas pääsi testiajoon, kun keksin painaa Kerttuleita kellohameen helmaa kiertämään. Ihan kiva loppujen lopuksi. Näitä olisi mukava tehdä myyntiinkin, mutta yritykseni laajentaminen vaatepuolelle saa odottaa vielä monta tovia.
4 kommenttia:
Taitavasti tehty mekko! HIENO! Kelpaa sillä Tallipihalle mennä. Milloin se tapahtuma muuten siellä on?
kyselee hän, joka haikailee haluavansa myös katselemaan jotain kivaa kesätapahtumaa:)
Mukavaa päivänjatkoa sinne
tuksu
Markkinat on elokuussa, mutta tarkkaa päivämäärää en nyt mitenkään muista. Infoilen kyllä sitten asiasta! :-)
Tälläkin kiinnosti heti noi markkinat, nimi vaikutti lupaavalta :) Pitää yrittää pitää mielessä elokuuhun asti ja pistäytyä!
Hetken aikaa olen blogia seurannut, mutta tänään vasta eksyin verkkokauppaan. Siellä olikin ihan tuttuja tuotteita, juuri eilen näin tuon tiskirätin jossain lehdessä jota selailin sairaalassa :)
Anna, kiva että olet lukija ja päädyit puodin puolellekin. Minusta on aina niiiin ihmeellistä, jos näen omia rättejä lehdissä. Se vaan tuntuu niin hienolta. :-)
Lähetä kommentti