Se "kiva" pikku kesäprojektihan meni sitten aivan toisin kuin piti. Useampi tunti töitä, pari vertavuotavaa haavaa ja jokunen euro tuli kärsittyä tappiota aurinkotuolin kanssa. Se näytti valmiina tosi hyvältä, mutta jo varovainen koeistuminen koitui kankaan kohtaloksi. Kangas repeili useammasta kohdasta heti kun yritin laskea ruhoani sille. Kuva on otettu vasta toisen koemakuun jälkeen, ja kuten näkyy, kangas lörpsähti sitten ihan kunnolla. Se siitä. Tarvitsisiko joku hyvää lepotuolin putkirunkoa? Sais ihan ilmatteeks.
4 kommenttia:
No voi harmi!
Mutta hienolta tuo kyllä näytti :)
ja aina hiukan tappioitakin tulee...voit varmaan käyttää kankaan johonkin muuhun tarkoitukseen..ja runko, se kelpaa metallikierrätykseen. *nauraa*
Tsemppiä!
tuksu
kankaan ja rungon väliin jouset, sitte kestää. =)
Sattuuhan sitä. ;)
oista sun aiemmista maalipohdinnoista. Eikös lateksi ole ihan ok maali huonekaluihin, jotka ei ole antiikkia tms. Seiniin kannattaa sitten vanhaan taloon varmaan hankkia perinnemaalia, pysyy talo hengissä pitempään. Remontissa ei joissakin asioissa kannata pihistellä, ettei käy hassusti. Muuten etsi siihen paperitapettiinki sitten joku perinteinen liisteri. Noi törpössä valmiina myytävät tekee sen muovimaisen kalvon sinne alle, eli seinä lakkaa hegittämästä samalla tavlla kuin lateksi (vaikka tikkurilan myyjä muuta väittäis).
Tapetoitiin muuten taannoin valmiilla tapettiliimalla 50-luvun paperitapetit seinään. Ne eivät oikein pelittäneet yhdessä hyvin, ja lisäksi tapetti alkoi liiman vaikutuksesta haista todella pahalta. Virheestä opittiin.
Aurinkotuoli saa jäädä...
Lähetä kommentti