Toiset värittävät värityskirjoja, minä väritin balleriinat. Häitä varten ostamani halpisjalkineet meinasivat jäädä käyttämättä, sillä enhän minä oikein valkoisissa kengissä osaa läpsytellä.
Niinpä päätin yrittää värittää ne käyttökelpoisemmiksi ja mielestäni onnistuinkin siinä.
Käytin Uni Posca -maalitusseja, joihin tutustuin Hanna Ruusulammen ansiosta. Tilasin tussit rapakon takaa, ja ajattelin piirustella niillä mopooni koristuksia. Sekin homma jäi tänä kesänä toteuttamatta.
Kenkien lisäksi myös tussit uhkasivat jäädä käyttämättä.
Värittäminen oli helppoa ja nopsakkaa. Tussin väri tarttui kenkien keinonahkapintaan oikein esimerkillisesti. Väritin kengät kahteen kertaan ja lopputulos oli tasainen ja neon-oranssi. Aikanaan sitten näen, miten tussiväritys kestää käyttöä.
Toinenkin pieni askarteluprojekti täällä suoritettiin eilen. Jouduin kehittelemään meille seinäkellon keittiöön, sillä Ikeasta ostettu yksilö päätti sanoa sopimuksen irti. Koska mitään erityisen kivaa kelloa ei heti osunut vastaan, sain ystävältä vinkin, että voisin hankkia vain kellonkoneiston ja viisarit ja askarrella loput itse.
Helppo kellotaulu löytyi valmiina omasta puodistani. Sulo porasi reiän maatuskatarjottimen keskelle ja sitten kiinnitimme koneiston viisareineen paikolleen. Minä maalasin viisarit samaisella oranssilla tussilla kuin kengätkin.
Lopputulos oli kauniin harmoninen mutta täysin kelvoton. Viisarit eivät erottuneet tarjottimen printin seasta lainkaan.
Kun vaihdoin viisarien värin valkoiseksi, tilanne koheni hieman. Hiukan harmittaa, että pihtailin Clas Ohlsonilla ja ostin kapeammat, lyhyemmät viisarit, enkä puoltatoista euroa kalliimpia suurempia, jotka varmasti olisivat tässä tuunauksessa olleet hyvinkin paikallaan.
Ehkä olisi myös kannattanut valita Mummon pitsiliina -tarjotin kelloksi. Sen kuvioinnit olisivat ehkä sopineet paremmin kelloksi, mutta maatuskat nyt vaan ovat meidän keittiön juttu.
Tästä tietysti alkoi mielessäni muhia ajatus siitä, että jospa tarjottimeen heti alkujaan suunnittelisi kellotaulun numeroineen. Tämä on ajatus, jonka Sulo taisi esittää minulle jo loppukesällä, mutta jonka minä heti teilasin...
24 kommenttia:
Hee, teini-iässä minäkin maalailin kenkiä! Silloin sai kenkäkaupoista ostaa kenkiin tarkoitettuja maaleja, ne violetti ja oranssi maalipurkki olivat minulla aika pitkään. Olisivatkohan vieläkin jossakin laatikossa, kenties jo viimein käyttökelvottomina. (Siis teini-iässä minäkin.. eli teini-iässä Susannakin.. selvästi olet siis teini-iässä, tuon lauseeni perusteella ;-)) Maalailin viivoja ja kolmioita kenkiin, en koko kenkiä. Eikö viiva-kolmiokuviointi olekin muuten oikein kunnon 80-luvun tyyliä? Sellaisissa nilkasta rypytetyissä matalapohjaisissa nilkkureissa.
Hieno maatuskakello, mutta tosiaan - aika ei hirmu hyvin näy.
Ohlsonilla on myös kivoja värillisiä lampunjohtoja, huomasin juuri viime viikolla!
Hienot tuunailut! Entäs jos kellon viisareihin leikkaisi & liimaisi & maalaisi (vaikka kiertoon menemäisillään olevasta muovirasiasta tms.) jatkeet? -Eppu
Oi vitsi! Hienoja ideoita! Minullakin on yhdet perusmustat balleriinat tuunausta odottamassa; ne ovat vain olleet niin kovassa käytössä muutenkin, että ei ole vielä tullut ryhdyttyä toimeen. Ehkä nyt voisikin, kun balleriinakelit ovat aika lailla ohitse...
Voi vau, ihan mahtavia tuunauksia molemmat!! Mietin että näkyiskö noi viisarit paremmin jos ne olis vähän paksummat/leveemmät? Äkkiäkös sä ne jotenkin levennät... ;)
Hienot kengät ja komea kello! Uniposcista kuitenkin sen verran, että tussit ovat vesiliukoisia ja maalipinta pitää suojata esim. akryylilakalla, jotta se pysyy käytössä. Kovilla pinnoilla (esim. kypärä) tämä toimii hyvin, mutta pehmeällä pinnalla maali saattaa ruveta käytössä rapisemaan. Maalasin omat rumat puutarhakengät uniposcilla, mutta lakkakäsittelynkin jälkeen taitoskohdat alkoivat rapista. Tosin kengät ovat pehmeää ja kumimaista materiaalia ja rapiseva maali näyttää niissä ihan hauskalta.
Hei, viisareillehan voisi virkata pötköt päälle! Just näin jossain blogissa... taisi olla Jokkemaa, missä se virkkaa jatkuvasti kaikenlaista, jotan tuollaista virkkuulla päällystettyä pötköä, ehkä henkareita tms. Niinku neulegraffitit omaan seinäkelloon :-D
Ihanat tuunailut siulla! Teeppä kokeeksi muuta kello johonkin tapahtumaan myyntiin. : ) t. eläinhattu Anne
Tulisiko niistä niin painavat, etteivät ne enää liiukkuisi? Tuo valkoinen on nyt teippiä ja Sulo oli jos sitä mieltä, että paristo kuluu nopeammin, jos lisään painoa viisareihin.
Minähän kyllä olen teini. Aina. :D
Oh, olet ollut kyllä aallonharjalla viivoinesi ja kolmioinesi. Itse asiassa minullekin tuli todella 80-lukuinen olo, kun vedin oranssit balleriinat jalkaani. Vai olisiko se kuitenmkin ollut jo 90-lukua, kun tuollaisia oli olemassa?
Hiplailinkin jo niitä ihania värillisiä johtoja. Ostin kuitenkin valkoisen, sillä valkoinen posliinikuppikattokruunu tarvitsee valot.
Talven pimeinä iltoina voi tuunailla kaikki kenkänsä ja keväällä on sitten kuin olisi upouudet jalkineet käytössä. :)
Aivan. Mutta Sulon mielestä paristo ei jaksa pyörittää viisareita, jos niihin lisäillään painoa. Ehkä silti kokeilen...
Vesiliukoisia! Voi ei! Ei noihin kyllä lakkaa voi päälle laittaa. :(
Eli sisäkengät sitten.
Tämähän villiksi menee. :D
Niin voisin kokeilla. Verkkokauppaan ne eivät sovellu, kun pelkkien tarjottimienkin postittaminen on tarpeeksi hankalaa.
Ihquja kelloja :) Mie oon tehnyt kellotauluja virkkaamaalla (kovettanut vesi-erikeeper-seoksella), kun en oo kaupasta löytänyt mieleistäni. Idea ei oo omani, vaan täältä blogimaailmasta bongattu.
Kiva kelloidea :)
Kellotaulu voisi ehkä selkeytyä silläkin, että liimaisi numeroiden kohdille merkit, vaikka napit tms.
(Luulisi muuten että kellon koneisto jaksaisi pyörittää vähän painavampiakin viisareita; eiköhän kaupan isoviisarisemmissa(!) kelloissa ole sama koneisto.)
Tuore maali lähtee kosteana vedellä irti, mutta jo kerran kovettunutta uniposcaa pitää hinkata voimakkaasti, jos haluaa sen poistaa. Oikeastaan maali pitää lähinnä raapia irti. Juhlakengät eivät ehkä joudu näin kovalle kulutukselle ja ainahan voit paikkailla irronnutta maalia jälkikäteen. Itse olen käyttänyt suihkutettavaa akryylilakkaa ja sitä voisi ehkä uskaltaa kevyesti kokeilla kenkääsi.
Toisin kuin juhlakengillä maalaamillani puutarhakengillä kahlataan ihan suoraan mudassa, joten vaatimukset on silloin vähän erilaiset :)
Ihmiset maalailevat uniposcilla jopa surffilautoja ja nämä akryylilakkavinkit olen löytänyt sitä kautta.
Määki aattelin heti, että jos niihin viisareihin liimais kevyet, värikkäät puuhelmet. Tosin toisen alta kulkevaan viisariin ei voi mitään suurta liimata, idea oli susi heti syntyessään...
No testailenpa käytössä. Noita kenkiä ei kuitenkaan rapakeleillä tule jalkaan vedettyä. Ja jos menevät kelvottomiksi kuitenkin, niin ei sekään haitaa, kun eivät ole kallis menetys.
Minä väritin niillä tusseilla jo toriteltan kangasbanderollinkin. Toivottavasti värit pysyy. :D
Oi, varmaan hauskan näköisiä! Vanhan pitsiliinan kovettamallakin tulisi tosi nätti kello.
Kiitos. :)
Niin voisi selkiytyä. Nuo pienet kartonginpalat eivät mahdottoman hyvin näy.
Niin, se lyhjyempi viisari on justiinsa se alimmainen. :P
Lähetä kommentti