Lupaan, että tämä on viimeinen valitusvirsi tästä meidän avohakkuustamme. Mutta kerran vielä pojat!
Joku teistä aiemmin kommentoi, että ajan mittaan kyllä huomaan muutoksen hyvät puolet. Nyt olemme huomanneet vain huonoja puolia. Pahin on se, että ihana ikiviileä hirsitalomme on nyt kuuma kuin pahainen kerrostaloasunto, jossa ikkunat antavat etelään.
Kun kaikki varjo katosi, aurinko alkaa paahtaa ikkunoihimme heti noustessaan ja jatkaa työtään yön tuloon asti. Olen ripustellut hätäverhoja suojaamaan kotia kuumalta valolta, mutta ne auttavat vain vähän. Pari siunattua sadeyötä on ollut, jolloin olemme päässeet levittämään kaikki ovet ja ikkunat auki. Se viilentää kotia kyllä, mutta toissayönä saimmekin sitten hengittää kirvelevää bituminkäryä. Tuuli mokoma oli yön aikana kääntynyt.
(Onko teillä muilla muuten ollut hyttysiä tänä kesänä? Meillä ei ole lainkaan. Niitä oli toukokuussa hiukan, sitten ne katosivat, eivätkä ole takaisin tulleet. Se on suuri onni nyt, sillä viime kesänähän ei voinut pitää ovia auki lainkaan itikoiden takia.)
Se, että tontin metsäpuolelta katosi iso siivu, ei haittaa mitään, jos nyt ei varsin hyödytäkään. Vain nuo talon ja radan välistä tuhotut puut minua surettavat.
Toimiston ikkunasta avautuva näky on kuin sodan jäljiltä.
Emme ole kuulemma ainoita, joille jätettiin lintulautapuu törröttämään parimetrisenä raatona. Vuoksenniskan kerrostalojen mummot olivat myös halunneet saada pitää lintulautansa. Mutta mitä luulette, mahtaako yksikään lintu viihtyä noin avonaisella ruokailupaikalla? En tajua, miksi männyn hienot alaoksatkin piti runnoa poikki.
Sitten vuosien kuluttua, kun tuossa kasvaa tuuhea siperianhernepensasaita, niin ehkä se tuo linnuille suojaa ja mäntyyn voi taas ripustaa ruokalan.
Pihan puolella kuitenkin kaikki on hyvin. Vaikka isot koivut olivat kauniit, olen iloinen, että ne kaadettiin. Enää ei tarvitse pelätä niiden kovassa tuulessa kaatuvan talon päälle. Eivätkä rännit täyty enää moskasta, kun talon päällä ei ole ainuttakaan puuta. Nurmikko toivottavasti alkaa kasvaa kunnolla ja nyt voimme istuttaa lisää omenapuitakin. Pelkkää plussaa siis.
16 kommenttia:
Paljonko teillä on muuten omaa tonttia sinne radalle päin? Talonne näyttää tosi kauniilta ja ryhdikkäältä. Harmi, että talo kuumenee. Olisiko jonkinlaisista kaihtimista yhtään apua.
Vakkari
Oi että, näyttää nyt tosiaan sotatantereelta... Mutta kyllä se siitä, kun kaikki saadaan raivattua ja siistittyä. Harmi tosiaan, että talo on nyt sitten kuuma! Itikoita meillä ainakin on...
Lintulautapuu on kyllä kovin säälittävän näköinen. Miten se on osattukin muotoilla noin rumaksi. Toivottavasti tuohon avohakkuun kohdalle kasvaa pian jotakin tilalle. Meillä ei täällä Vantaalla yleensä ole hyttysiä juuri ollenkaan, mutta nyt alkukesästä näkyi muutama enemmän kuin normaalisti. Isoja määriä tännekään ei ole onneksi eksynyt.
Voi ymmärrän kyllä surusi...tosi lohduttoman näköistä.
Miedän tontti on sellainen suorakaide, puolen hehtaarin kokoinen ja se pitkä sivu kulkee radan vartta pitkin.
Luulen, että vain kunnon pimennysverhoista olisi apua kuumenemiseen.
Kyllä se siitä varmasti jossain vaiheessa. :)
Ehkä meidän motokuskilla ei ole lainkaan visuaalista silmää...
On se.
Eihän tuo mukavaa ole, kun parturoidaan kaikki pihan puut, mutta on siinä hyviä puoliakin..
Ainakin meillä täällä Wanhassa mummulassa, kun Vaari siivosi poppeliviidakon etupihalta, katosi hyttyset.
Ja sehän ei harmita ollenkaan...
Tosin meilläkin pitkä, punainen talo, joka asettuu pitkäsivu etelään, oli kuuma...ostimme ilmalämpöpumpun, se säästää talvella lämmityskuluja ja viilentää tupaa kesällä..
Mukavaa pyhäpäivää sinne
tuksu
Hyttyset katosivat meiltä jo etukäteen. Ehkä ne osasivat ennakoida tulevan tuhon. :)
Noista ilmalämpöpumpuista emme oikein ole saaneet muodostettua käsitystä, joten sellaista meille ei ole tulossa. Olen lukenut, että ne pistäisivät vanhan talon luonnollisen ilmanvaihdon sekaisin, mutta en tiedä, pitääkö se paikkaansa. Ja ovathan ne susirumia vekottimia!
Meinasin kommentoida samaa kuin edeltäjä eli suositella ilmalämpöpumppua. Ihana vekotin. Järjettömän ruma, mutta ihana. Onhan sitä hurjan rumia vekottimia kodissa muitakin, kuten pesukoneet, kuivurit sun muut, mutta tarkoitus pyhittää keinot ;)
Mutta tuosta hakkuusta. Tuo hyttysasia on mielenkiintoinen huomio. Harmitusten harmitus kun parturoivat noin. Mielen piristystä ja inspistä suunnitteluun :) Odotan innolla uusia kuoseja... :)
Mä kyllä niin itken pesäpuun ja niiden pikku lintusten vuoksi. Ihan raivo kiehahti kun mietin kaikkia poloisia emottomia ja pesättömiä. Jukopliut ihmisen tyhmyyttä ja ajattelemattomuutta! Talvi, talvi on puunkaadon aikaa!
Oli miten oli, toivon pihallenne uutta ja entistä mahtavampaa kukoistusta kunhan sodan jäljet aikaa myöten hälvenevät!
Mutta pesukone ei sijaitse keskellä talon ulkoseinää...
Kyllä me aina välillä olemme ilmalämpöpumppua miettineet - se pitäisi peruslämmön kuitenkin silloin, kun itse joudumme lähtemään reissuun talvisaikaan.
Oli oikeasti tosi mielenkiintoista tietoa, mitä edellisen valituspostaukseni kommentit kirvoittivat esiin. Että kaikki Suomen linnut ovat rauhoitettuja, ja niitä ei saa tappaa, eikä pesiä tuhota. Kuitenkin sama laki antaa poikkeusluvan avohakkuille pesimäaikaan. Täsysin järjetöntä. :(
Suosittelen myös lämpimästi ilmalämpöpumppua. Meillä oli 50-luvun talossa pääasiallisena lämmittäjänä ja kesäisin hieman viilennettiin. Siinä on myös ilmankuivaustoiminto ja kyllä parani sisäilman laatu kummasti, kun ei seiso. Ulkoyksikönhän voi vetää suht kauaksikin sisäyksiköstä, meillä oli useita metrejä lisää letkuja, kun en halunnut sitä kuistin viereen.
Ja Mitsubishi, ehdottomasti! ;) (Tämä ei ole maksettu mainos, heh.)
Lähetä kommentti