Marimekko on jälleen uutisissa kyseenalaisella kunnialla. Metsänväki-kuosin on huomattu olevan täydellinen plagiaatti ukrainalaisen taiteilijan 60-luvulla maalaamasta teoksesta.
Alennuin itsekin nyt laittomuuksiin ja varastin nämä seuraavat kuvat Hesarin sivulta.
 |
| Maria Primatšenkon alkuperäinen maalaus |
 |
| Marimekon Metsänväki-kuosi |
Ja sitten yhdistin ne:
Tästä tekemästäni gif-animaatiosta näkee hyvin, että kyse todellakin on täydellisestä kopioinnista, eikä vain siitä, että teokset hiukan muistuttaisivat toisiaan. Jokainen puunlehtikin ihan prikulleen paikallaan.
On aika uskomatonta, että noin iso firma (Marimekko) ja varsinkin noin nimekäs, pitkän linjan kuosisuunnittelija (Kristina Isola) sortuvat tällaiseen. Tässä ei voi perustella asiaa hupsulla sattumalla, eikä edes vahingossa muistin sopukoihin syöpyneellä vaikutteella, kun jopa puiden asennot ja asettelu ovat sataprosenttisesti samat. Suunnattoman ikävä juttu.
Voin vain kuvitella, miten Isola kiemurtelee tällä hetkellä. Kun pitää tienata leipänsä keksimällä jatkuvasti uutta ja ihan omaa, niin onhan se raskasta. Tämä ei ollut edes sarkastisesti sanottu. Aivoilla on rajansa, ja joskus niistä ei vain synny mitään, vaikka pitäisi syntyä.
Mutta silti, että aivan tietoisesti kopioi taideteoksen, niin mitä ihmettä voi ihmisen mielessä silloin liikkua? Eikö koko ajan ole pelko perseen alla, että joku hoksaa yhteyden?
Jos ei keksi itse, niin sitten pitäisi vain olla tekemättä.
Minulle on itselleni käynyt kerran kurja juttu, kun suunnittelin kuoseja toiselle firmalle. Tässä kuvassa on minun suunnittelemani vaippakuosi Öttömönkiäiset. Kangasta valmistettiin isot määrät. Ja sitten joku asiakas hoksasi, että se on aivan samanlainen kuin Lindexin lasten T-paita. Kyllä tuli hiki.
Ei se aivan samanlainen sitten ollut, mutta hyvin, hyvin, hyvin lähellä sitä kuitenkin. Minä olin piirtänyt tuon omasta päästäni. Olin pyrkinyt lapselliseen ja yksinkertaiseen lopputulokseen. En ollut käynyt lähelläkään Lindex-myymälöitä, enkä ainakaan niiden lastenosastoja. Ja silti olin piirtänyt melkein kopion.
Näin voi tapahtua. Ja se on kamalaa. Hävettää ja nolottaa, vaikka tietää, ettei ole tietoisesti kopioinut. Ehkä olin jollain ohikulkevalla lapsella joskus nähnyt sellaisen paidan, ja ehkä palleroinen piirroshahmo oli kätkeytynyt muistini sopukkaan, ja kun rupesin piirtämään, se pyrki sieltä tiedostamatta esiin.
Tämän muiston myötä minä tunnen sääliä Kristina Isolaa kohtaan, sillä häpeän täytyy olla valtava. Jos vahinkokopioinnistakin aiheutuu niin tuskallinen olo, niin miltä mahtaa tuntua, kun jää kiinni suorasta plagioinnista? Mutta niin makaa kuin petaa. Juridinen ja taloudellinen vastuu on tietysti Marimekolla, mutta minusta häpeä lankeaa Kristina Isolan omille harteille.
Käsityörittäjien foorumilla usein tuskaillaan sitä, miten toiset kopioivat omia malleja ja ideoita. Plagioinnin sanotaan olevan ihailun korkeimman muodon, mutta ei se kyllä ketään oikeasti lämmitä, kun näkee oman tuotteensa toisten käsien valmistamana toisen yrityksen myyntipöydällä.
Toivottavasti tämä Marimekon huono esimerkki herättäisi myös ne pienet tekijät, jotka röyhkeästi varastavat toisten ideat ja mallit. Se ei ole oikein miljoonaluokan bisneksessä sen enempää kuin nappikaupassakaan.
52 kommenttia:
OHHOH, uskomaton tapaus! Metsänväki on ollut mun iso suosikki, mutta nyt karisee kyllä aika alas... Pettymys Marimekkoon on valtava tämän tapauksen johdosta.
Aika hurjaa on ja todella surullista. Noiden tuoreiden tehtaansulkemispäätösten jälkeen kyllä oikein kirkas helmi Marimekon kurjuuskruunuun. :(
Lopullinen moka on kuitenkin suunnittelijalla. Ne, jotka Marimekossa päättävät, mitkä suunnittelijoiden kuoseista otetaan tuotantoon, joutuvat aika pitkälle luottamaan siihen, että suunnittelijat todella itse ovat työnsä suunnitelleet. Kukaan ei pysty tuntemaan maailman jokaista taideteosta, lastenkirjakuvitusta tai kangasmallia.
Pitäisi tietysti olla kauhistunein siitä, että ylipäänsä plagioidaan, mutta syvemmin ihmettelen sitä, että plagioidaan noin täydellisesti. Eikö kopioijilla ole ollenkaan itsesuojeluvaistoa - tekisivät edes sen verran eroa, että olisi hädän hetkellä jotain selittelyn mahdollisuuksia? Sama koskee opinnäytetutkimuksiaan kopioivia. Ja mainosalalla.
Kopiointi on alhaista. Haluaisin silti kuulla, onko Isolalla tähän jotain selitystä. Jos plagiointi todella oli tahallista ja tarkoitukselliselta, on ollut varmaan kamalaa kuulla että kuosi on valittu lentokoneisiin...
Tuota minäkin mietin. Kuosi on otettu tuotantoon vuonna 2007. Tähän väliin mahtuu monta tuskallista vuotta odottaa, milloin joku hoksaa. Miten hän itse kestää katsoa niitä tuotteita, joihin kuosi on painettu, kun jokaisella silmäyksellä tietää taustan?
Kun on näin isosta firmasta kyse, niin pakko sieltä on joku hyvä selitys vielä tulla.
Huh sentään. Aikamoinen juttu ja aika noloa noin kuuluisalle suunnittelijalle. Eipä ole kiva, jos hänet tästä lähtien muistetaan "suunnittelijana joka plagioi kuosin"... Voe voe. Ja kyllä mullakin jonkinmoinen säälin tunne myös tuli häntä kohtaan. Ei ole helppoa varmasti juuri nyt.
Tuo sinun kuosi on kyllä tosi söpö. Harmillista, että sille sitten löytyikin vastaava jostain muualta. Elleivät sitten olleet napanneet sitä sinulta??
Nolointa tosiaan nimenomaan Isolalle. Ja panee vähän pohdituttamaan, onko muutkaan Isolan kuosit sitten ihan täysin omia vai löytyisikö niiden taustoilta samansuuntaisia ikävyyksiä. Nimekkään äidin jalanjäljissä ei varmasti ole kovin helppoa kulkea, jos oma mielikuvitus lyökin tyhjää. :(
Ja minun mönkiäisiini...
Eivät olleet. Lindex kerkesi ensin. :)
Onpa törkeää! Hyi tuhma Marimekko!
mä niin toivon että tähän on isolta joku ihan järkevä selitys..
Niin minäkin.
Tulihan se selityskin: "En tullut ajatelleeksi tekijänoikeuksia."
Uskomatonta. Tuon tason suunnittelija ei vaan voi olla tiedostamatta tekijänoikeuksia. Olisi vaan myöntänyt kopioineensa tahallaan ja täydessä ymmärryksessä. :(
Kyllä oli melkoinen pommi tämä uutinen. Ammatti-ihmisen luulisi vähintään osaavan muutella kuviota ja puiden järjestystä sillä tavalla, ettei ihan suoraa kopiota olisi tarvinnut tehdä.
Kyllähän inspiraatiota ja vaikutteita voi hakea toisten töistä, mutta läpipiirtäminen on äärettömän noloa.
Suomalaista kuosisuunnittelua voisi kyllä tarkastella laajemminkin kriittisellä silmällä. Kun iso yritys toimii näin, niin ei ole ihme, etteivät pienetkään yritykset ole tekijänoikeuksien ym. niin tarkkoja. Toki rikos on tässä tapauksessa enemmänkin Isolan vastuulla, mutta olen vuosien ajan seuraillut kuosialaa Suomessa ja meininki on mielestäni monella tapaa epämääräistä.
Erityisesti harmittaa paikat, jotka myyvät kankaitaan avainlipulla ja suomalaisella suunnittelulla, mutta suunnittelutyö on teetetty kuosikilpailun kautta tai lähes ilmaiseksi. Tämä asia on paljastunut minulle , kun olen tarjonnut töitäni moneen avainlippupaikkaan ja kiinnostus kuosejani kohtaan on usein ollut hyvä, mutta yhteistyökuviot kaatuvat aina siihen, että parin metrin kangaspalkkio ei mielestäni ole kohtuullinen palkkio ihmiselle, joka maksaa työstään verot, eläkkeet ym.
En tiedä, mitä Marimekolla maksetaan suunnittelijoille, mutta ehkä koko "rättibisnes" on niin epäarvostettua, että suunnittelijatkaan eivät arvosta omaa työtään niin paljon, että jaksaisivat ottaa tekijänoikeudet kovin vakavasti.
Voihan persu!
Minusta Isolan selitys on hävettävän tapauksen vielä hävettävämpi loppuhuipennus. Jokainen suunnittelija miettii tekijänoikeuksia ihan koko ajan. Ei kenellekään käy niin, että ne yhtäkkiä unohtuvat muistista ja ryhtyy sumeilematta kopioimaan yksi yhteen jonkun muun työtä. Isolan selityksen myötä myötätuntoni katosi kokonaan, ja tilalle tuli kiukku ja halveksunta. :(
Lainaus YLEN sivulta:
- En tullut ajatelleeksi tekijänoikeuksia tai sitä, että omisin jonkun toisen luovaa työtä. Metsänväki tuntui niin läheiseltä, ja halusin jakaa metsätunnelman mahdollisimman monien kanssa.
http://yle.fi/uutiset/kristina_isola_myontaa_kopion/6663592
Aloin heti ajatella sinua, kun tämä uutinen aamulla pärähti silmiini. :)
Marimekko on niin suuri, että se joutuu nyt ison paheksunnan kohteeksi, mutta niinkuin totesit, on "rättibisneksessä" muutakin pielessä, kuin vain yhden suunnittelijan moka. Suomesta puuttuvat nykyään isot tekstiiliyritykset, mutta pieniä on pilvin pimein ja siellä ei tekijänoikeuksilla saati palkkioilla tunnu paljon olevan merkitystä. Valitettava asia.
Siis täh?! Tuo selitys vain pahensi tilannetta! Niin, mitäpä niillä tekijänoikeuksilla... Menisi läpi jollain lukiolaisella, mutta ei tuon tason tekijällä. Ja Marimekkohan on valmis taistelemaan omista kuoseistaan kyllä. Voi nolous! Ja vielä ihan paljas kopio, eikä vain idean varastaminen. Laittaa kyllä miettimään hänen muitakin kuosejaan, valitettavasti.
Tuo kuosi on kyllä kiva, vaan onhan törkeä plagiaatti. Ei vähän sinne päin, vaan puut täsmälleen samoilla kohdin. Huh. Ei voi kun ihmetellä, mitä on Isolan mielessä liikkunut, kun on "suunnitelmansa" eteenpäin päästänyt. En tosiaan haluaisi olla Isola tällä hetkellä.
Kyllä oli tosiaan uutinen, joka hypähti silmille :)
Olenkin kaipaillut keskusteluja, joissa kuosisuunnittelun tekijänoikeudet otetaan puheeksi. Säälittää kyllä Isola, vaikka hän on toiminutkin ehdottoman väärin. En ymmärrä, miten suunnittelija voi tehdä näin harkitsemattoman mokan.
Tuli kuitenkin mieleeni, että ei se Marimekkokaan aivan reilusti ole aina toiminut suunnittelijoitaan kohtaan, joten voisiko taustalta heijastua jotain tällaista turhautumista. Jos miettii esim. Maija Isolan (Kristinan äiti?) suunnittelemaa Unikko-kuosia, jolla on rahastanut aivan muu taho kuin suunnittelija itse, niin voihan se olla, ettei suunnittelijan työtä pysty arvostamaan kovin korkealle.
Onneksi en tee päätyötäni tekstiiliallla. Kun kuviani printataan ihan mille muulle tahansa pinnalle kuin kankaalle, voin laskuttaa normaalisti. Jotenkin vain on käsittämätöntä, miksi kankaalle suunniteltu kuva pitäisi myydä halvemmalle kuin esim. lehteen tai nettisivulle tuleva kuvitus, vaikka sen painoon saattaminen vaatii teknisesti enemmän osaamista. Ihmettelen myös, miksi ministerin pimeä oviremontti herättää niin suurta paheksuntaa, mutta jos teettää verotonta (tai mielellään kokonaan ilmaista) suunnittelua tekstiilipinnalle, tuotetta saa myydä avainlipulla.
Surullista. Isolan selitys on käsittämättömän kömpelö. Kuten sanoit, jokainen suunnittelija pohtii tekijänoikeuksia koko ajan, se on ihan varmaa. Jatkuvasti imee vaikutteita ja ideoita, mutta niistä on keitettävä oma soppa. Kun suunnittelen esimerkiksi logoa, kuluu paljon aikaa siihen kun yritän etsiä tietoa, ettei vastaavaa tai lähelle samanlaista ole jo tehty. Mielen syövereistä voi vahingossa nousta jotain mikä ei olekaan omaa.
Juu, ei mene nuo sanat nyt läpi ollenkaan. Totuus on kyllä jossain muualla.
Ja todellakin, nyt niitä hänen ja tyttärensä kuoseja joutuu kyllä katsomaan vähän toiselta kantilta. Jos tekijänoikeudet pääsivät lipsahtamaan muistista tämän kuosin kanssa, niin miksi olisivat pysyneet muistissa muulloinkaan?
Kiva olisi päästä kurkistamaan pään sisälle, sillä ainakaan mnä en usko tuon virallisen tiedotteen todenmukaisuuteen.
Tuo on muuten yksi syy siihen, miksi minä en tykkää logosuunnitelusta. Kaikki ideat kun on jo jonkun logossa olemassa! Ja siihen todellakin kuluu paljon aikaa, kun niitä vertailukohteita guuglettelee.
Kylläpä mokasi Isola. Jäi kiinni, eikä kunnon selitystäkään ollut keksinyt... Olisi ollut sitten rehellinen, ja myöntänyt omien ideoiden loppuneen (niinhän käy meille kaikille aina välillä).
Se tässä keskustelussa ärsyttää, että jotkut sotkevat inspiraation ottamisen ja kopioimisen. Eihän kukaan voi laput silmillä kulkea, kuinka monia printtejä ja kuviakin näkee päivittäin. Johonkin muistoihinhan ne jää. Ihan eri asia koioida yks yhteen toisten työtä.
Ehkä sitä keskustelua nyt saataisiin vähän aikaan.
Hyvä pointti tuo oviremonttihomma.
Minulla nyt muutenkin on avainlippua kohtaan mitä suurimmat antipatiat...
Jep, myötätuntoa riittäisi sille joka mokaa, mutta tunnustaa, vaan ei sille, joka kiinnijäädessään keksii hätävalheen.
Aika kammottavaa kyllä Marimekolla ja suunnittelijalle. Ja surullista että pitää tuolla tavoin toimia ja selityskin ontuu todella pahasti.
Itse asiassa mun kaveri just laittoi vierekkäin korusarjansa mainosjulisteen ja yhden Isolan kuosin... Ja kappas, on taidettu inspiroitua. Ja siis nuo julisteet olivat tosi näkyvästi esillä ja kuvia mm. design forumin mainoksissa. Voi mennä inspiroitumisen piikkiin, mutta hiukan voisi yrittää inspiroitua muusta kuin muiden ideoista.
Huh... olisi ihan kiinnostavaa nähdä se juliste ja kyseinen kuosi. :(
Marimekon väki varmaan repii hiuksia päästään tällä hetkellä. :(
Terveisiä melkein naapurikunnasta :) ! Olen tätä blogiasi seurannut pidemmän aikaa hiljaisena lukijana ja nyt pitää jättää kommentti. Tämä oli todella tuskallinen uutinen minulle varsinkin, kun työskentelen samalla visuaalisella alalla kuin sinäkin eli olen graafinen suunnittelija. Inspiroitumisessa ja suoraan kopioinnissa on ero. Iso sellainen. Pidän itsestäänselvänä, että suunnittelijat kaikilla osa-alueilla tuntevat tekijänoikeuslain. Saapa nähdä, mihin asti seuraamuksen ulottuvat. Finnairilta kuului jo...
Mainitsit tuosta logosuunnittelusta - tottapa sekin, vaikka se sitten on se nimenomainen graafisen suunnittelun osa-alue, jota itse rakastan :)
Joka tapauksessa jupakasta väljemmille vesille: paljon terveisiä sinne Imatralle ja mukavaa orastelevaa kesää!
Minulla on ollut pää ihan pyörällä tämän koko jutun takia. Tuollaisella selityksellä Isola pudottaa pohjan omalta ammattitaidoltaan ihan kokonaan. Ammattilainen tietää, ammattilaiselta ei pääse unohtumaan tuollaiset asiat.
Olen katsonut liikaa Criminal Mindsia, koska mietin juonikuviota tämän lausunnon takana. Näen kaksi vaihtoehtoa. Joko hän teki plagiaatin tahallaan uskomatta jäävänsä kiinni petoksesta (jolloin sopii kysyä, kuinka monta kertaa sama työskentelytapa on tositunut hänen uransa aikana) tai sitten kuosi onkin assarityttären tietokoneesta ja äiti yrittää pelastaa tyttärensä orastavan uran.
Terveisiä vaan sinne Taavettiin, tuttu paikka. :)
Luin juuri Hesarin sivulta, että taiteilijan perilliset eivät olisi vaatimassa korvauksia. Mikä sääli. Uskon, että olisi ollut mahdollisuudet aika mukaviin elämän päiviin jatkossa.
Vau... nyt näin, se oli Iltalehdessä jo:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013052917081498_uu.shtml
Yhä paranee:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013052917081498_uu.shtml
Jestas. Oikeasti melko järkyttävää. Ja surullista se, että tämä korutaiteilija ei ole uskaltanut eikä osannut lähteä ottamaan yhteyttä Marimekkoon asian tiimoilta. Mutta niinhän se menee. Kun vastakkain on pieni ja iso, sitä tietää jo etukäteen häviävänsä.
Tosi surullista ja kyseenalaistaa kyllä kaikki muutkin Isolan työt! Olin itsekin muutaman vuoden käsityöyrittäjänä, kunne astma pakotti luopumaan siitä. Itse olin aina tosi tarkkana etten kopioisi edes vahingossa. Eikä kyllä yhtään hyvä mieli tullut, kun nyt on paikallisessa käsityöliikkeessä myynnissä lähes suoria kopioita minun tuotteistani. Eikä tekijä ole mitään lupia kysellyt. Enhän niitä kyllä enää itse tee, mutta minun suunnittelemiani kuitenkin ja olivat vielä aikasta suosittuja tuotteita. Ja sitten siitä työn laadusta taitaa olla parempi jättää tässä yhteydessä mainitsematta, ei muuten tämä sepustus lopu ollenkaan!
Mut siis ihan vahinko tuokin. ;) Tosin ei taida olla Marimekolla varaa tunnustaa, että turhan läheltä taas hipoo.
Kiitos, lähetys perillä :-D tilaan sulta niitä rätteikin kun on tilillä rahaa...-janne-
Totta. Tykkäisikön hän, jos vaikka minä haluaisin jakaa iloa jostain hänen omasta työstään tekemällä siitä kopion? Hyvää kun voi levittää muutenkin kuin varastamalla.
Aika paha kolaus Mariomekolle. Luulisi että olisi suunnittelijaa vähän hermostuttanut että jääkö kiinni, kun Finnair maalasi kuvat koneisiinsa.
Itse olen kerran vahingossa kopioinut yhden työn, tai osan siitä. Olin piirtänyt - onneksi ihan vain omaksi iloksi - työn jossa oli ihmishahmo tosi erikoisessa asennossa. Olin sen mielestäni piirtänyt ihan omasta päästä ja painoin sen ensimmäisiin käyntikortteihini. Olikin järkytys, kun olin kaverini luona käymässä ja huomasin, että siellä oli seinällä taulu, jossa oli hahmo juuri samassa asennossa. Olin sitä katsellut varmaan kymmeniä kertoja muistamatta sitä, mutta se oli painunut alitajuntaan ja tuli sieltä piirustuksen muodossa ulos :) No onneksi ei ollut mikään asiakastyö eikä tullut mitään haittaa, hätkähdyttävä tapaus vain itselle.
Mutta niin kuin giffisi osoittaa, tässä ei tosiaan mistään vahingosta ollut kyse, ja niinhän Isolakin oli kopioinnin jo myöntänyt. Varmaan nyt pengotaan muittenkin Marimekon kuosien taustat.
Itse asiassa hän ei ole halunnut lähteä tappelemaan, koska aika heikoillahan tuossa yksittäinen tekijä kuitenkin on, tekijänoikeudet ovat tällä alalla aika hämärää aluetta, jos ei nyt ihan suoraa kopioida niinkuin tuossa Metsänväki-kuosissa on tapahtunut. Sinänsä huvittavaa, että Marimekon mielestä on ihan normaalia, että kaksi tekijää piirtää tuon lehden täsmälleen samalla tyylillä...
Minä jo eilen guuglaiilin tuota kasvia ja löysin tosi monta piirrosta, jotka olivat samalla tyylillä piirrettyjä. Kun tutkii kasvin lehteä, niin noinhan ne ruodit menevät, ihan vieri vieressä, joten on aika luonnollista, että viivapiirroksissa se sitten näyttää samalta.
Silti... olen sitä mieltä, että Isolan muutkin kuosit kannattaisi tutkailla. Jos tekijänoikeudet "unohtuvat" kerran, ne ovat unohtuneet takuulla useamminkin.
Noinhan se valitettavan usein menee. Eräälle käsityöläiselle oli kopioija jopa todennut, että kopiointi ole kiellettyä - pelkästään läpipiirtäminen on! Jos tiedon taso on tuota, niin ihmekös se, että kopioidaan.
Kiva, kiitos itsellesi!
Tosi hyvä esimerkki siitä, miten kummallisesti aivot toimivat. Itse olin oman Öttömönkiäiseni kanssa ihan raunioina. Kyselin tuhat kertaa itseltäni, olinko piirtänyt tahallaan kopion, vai voiko sen tosiaan tehdä tiedostamattaan. Ja tulin siihen tulokseen, että voi.
Olin ajatellut myös verrata kuvia päällekkäin, kun ne näyttivät tosiaan niin prikuulleen samanlaisilta, mutta sinä olitkin tehnyt sen jo puolestani. :)
Uskomatonta, että tuolla tasolla voi tapahtua noin selkeää kopointia. Olisi ollut ymmärrettävää ottaa vaikutteita, mutta ei enää sitä, että jokainen puu lehtiä myöden on samassa asennossa.
hymyilytti, kun tänään huomasin, että kerrostalomme pesutuvassa on silitysrauta päällystetty kankaalla, jossa myös noita lehtiä hyvin samalla tapaa piirrettynä. ja kyseessä ei siis ole kumpikaan noista kankaista, vaan joku kolmas "kopio" ;)
Juttu menee koko ajan huonompaan suuntaan. Olen ihan poissa tolaltani. Eihän asiat vaan voi mennä näin, ei minkään moraalin mukaan.
Tämän päivän suunammotusuutiset:
http://www.hs.fi/kulttuuri/Asiantuntijat+Marimekko-tapauksen+tekij%C3%A4noikeudet+mutkikkaat/a1369877840176?ref=hs-top4-1
Kenen järkeen uppoaa asiantuntijan ajatukset siitä, että koska alkuperäinen teos oli neuvostoliittolainen, niin sitä saakin ihan rauhassa plagioida ja väittää omakseen?
http://www.hs.fi/kulttuuri/Marimekko+Yhteisty%C3%B6+Isolan+kanssa+voi+jatkua/a1369814111229
Ja Marimekon johto vielä hyväksyy Isolan toimet vähättelemällä asiaa. Kun on kuuluisa suunnittelijasuku kyseessä, niin työt jatkuvat. Mitä pikku varkauksista. Turhaa on tutkia Kristinan muita töitä. Mitä ihmettä?!
Tällä samalla logiikalla minä voisin vaikka kopioida sanasta sanaan Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen ja tarjota sitä vaikkapa WSOY:lle omana romaaninani.
Jos tuon Bernin sopimuksen mukaan kopioinnissa ei olekaan tehty rikosta eikä Marimekko ole velvollinen korvauksiin, niin eipä kuitenkaan kopioinnin tuoma häpeä ja moraalinen vääryys siitä vähene... - Taina -
Toivoisin, että vaikka ei korvausvelvollisuutta olisikaan, Marimekko tajuaisi silti korvata. Maailman karmeinta, jos tämä kääntyy niin, että hui hai, eteenpäin vain ilman tunnontuskia.
Primatsenko oli minulle tuntematon taiteilija, mutta nyt olen kohun myötä hiemna tutustunut hänen tuotantoonsa ja vaikuttaa oikein viehättävältä.
Siis mitä ihmettä??? Onko toi kestovaipoissa oleva kuosi sinun suunnittelemasi?? Se on ollut ihan meidän lemppari- kuosi ja arvata saattaa kuinka monet taskuvaipat meillä on kyseisestä kuosista ollut :)
Jeeeee! :)
On se minun käsialaan. Kyseisen firman vaippa- ja bambukuoseista aika moni on minun piirtämiäni.
Niin, se hyöty tästä koko kammottavasta showsta on ollut, että kiinnostava taiteilija on tullut tutuksi.
Lähetä kommentti