Seinäjoki

Se lähestyy. Hetkittäin lamaannun kauhusta jäykäksi ja hetkittäin ajattelen, että helppo nakki. Siis Seinäjoen Käsityömessut.

Sen verran nyt tiedän, että Kässäjuna starttaa Helsingistä aamuseiskalta ensi lauantaina ja se on loppunmyyty! Aika huippua! Tiedän senkin, että minulla pitäisi olla joku käsityö siellä mukanani. En ole aloittanut tämän talven neulomishommia, enkä oikein viitsi raahata mukanani kassillista parsittavia villasukkiakaan, joten taidan ommella junamatkan aikana Hectorin kansallispukua. Se mahtuu mitättömän pieneen tilaan, eikä paina mitään. Joudun kuitenkin kuskaamaan koko päivän mukanani juomavettä, eväitä, vaihtovaatteita ja yöpymisvehkeitä, koska olen edellisen yön Helsingissä hotellissa.

Senkin tiedän, että saisin myydä junamatkustajille Lempiriepuja, mutta ajatus rättimatkalaukun raahaamisesta ja niin omituisessa ympäristössä myymisestä tuntuu todella hankalalta. Kulkisinko junan käytävää eestaas ja tyrkyttäisin neulovalle kansalle, että ostarättiostaosta? Olenkin ajatellut, että otan mukaan vain alennuskuponkeja jaettavaksi matkaseuralaisilleni. Voivat sitten halutessaan ostaa riepunsa verkkokaupasta kotiin päästyään, niin säästyy kassitila messuostoksille.

Tiedän myös, että perillä messuilla minua haastatellaan jossakin ylätasanteella blogiloungeksi nimetyssä pisteessä. En tiedä, mihin kellonaikaan. En myöskään tiedä, olenko siellä yksin vai isomman bloggaajajoukon osana. Ilmeisesti bloggaaminen kuitenkin on puheenaihe.

Onneksi tässä on vielä neljä päivää aikaa. Eivätköhän nuo kaikki asiat tässä vielä selvene.