Entä jos olisikin leikkimökki?

Meillähän on kesäkeittiö. Joka minun oli ihan pakko saada. Sen katoksen alla piti olla paikka mönkijälle. Mutta mönkijä ei mahtunutkaan. Kesäkeittiössä piti syödä ja tiskata. Mutta se on liian pieni syömiselle ja liian sisätilainen tiskaamiselle. Me syömme pihalla ja minä tiskaan pihalla, paitsi että nyt en enää edes tiskaa, kun meille tuli lopultakin tiskikone.

Käytännössä kesäkeittiö on ollut vain valtava astiakaappi, jonne olen säilönyt vanhoja ruusuposliineita. Ruusuposliineita, joilta piti tarjoilla vieraille kahveja. Mutta ne posliinikupit ovat naurettavan pieniä ja meillä ei juuri koskaan käy vieraita. Ja nyt kun meillä on tiskikone, niin ruusuposliinit pysyvät visusti kaapissa, koska ne pitäisi tiskata käsin ja sehän nyt olisi ihan liian raskasta.

Eli siis lopputulos on se, että meillä tönöttää pihassa aivan täydellisen tarpeeton rakennus. Noloa. Ja niinkuin minun oli se ihan pakko saada...

Ja sitten minun pitää myös jatkuvasti saada Playmobil-tyyppejä. Se on hulluus, jolle ei näy loppua. Kokoelma leviää ja vie kauheasti tilaa.

Siksipä vähän rupesin miettimään, että kun kesäkeittiöstä ei tehdä kanalaakaan, niin entäs jos siitä tulisikin leikkimökki? Playmobilit ovat tarpeettomia tavaroita, jotka vievät liikaa tilaa työhuoneestani ja kesäkeittiössa taas on tarpeetonta, ylimääräistä tilaa vaikka kuinka paljon.

Jospa siis veisin Playmobilit kesäkeittiöön? Saisin askarrella sinne ihan oikean Playmobil-maailman! Se ei olisi kenenkään tiellä, mutta sitä voisi käydä siellä ihailemassa. Muovilelut eivät olisi pakkasestakaan moksiskaan.

Mitähän Sulo tästä tuumaisi? Tämä on varmaan taas niitä tilanteita, joissa minä ajattelen: "Huippuidea!", mutta Sulo huokaisee syvään ja sanoo: "Ei kellään muulla ole tollasta vaimoa ku miulla."