Sivut

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Puikotteluja


Aika nätit, eikö vaan? Olen tosi tyytyväinen näihin tajunnanvirtasukkiin, jotka sain eilen illalla pääteltyä. Ei näitä kylläkään oikein raaski käyttää. Seiskaveikka kun nyppyyntyy alta aikayksikön ja pian kantapäät kuitenkin reikiintyvät. Taidan säästää nämä sellaisiksi myyntitapahtumavillasukiksi. Sopivat niin hyvin oranssin riepukioskini väreihin. Ja juhlavillasukiksi.

Olen neulonut myös kaksi pipoa.


 Ensimmäinen epäonnistui lahjakkaasti. Siitä tuli kapea ja korkea. Ei se istu yhteenkään päähän. Katastrofipipo.


Mutta toinen yritys oli parempi menestys. Kokeilin pyöröpuikottelua ensimmäistä kertaa ja tykkäsin kovasti, kun ei tarvinnut neuloa nurjaa silmukkaa lainkaan.

Mitähän seuraavaksi tekisin?

40 kommenttia:

  1. Ihania tuotoksia! Sateenkaarikatastrofi on niin kaunis, että vaikka sitä ei voi käyttää, voisi sitä katsella ihan koristeena. Tai teekupin myssynä? :-D
    Mahtavat nuo sukat, harmi ettei tule käyttöön. Parhaat villasukat on sellaisia. Ne voi vetää jalkaan kun istuu sohvalla, samalla niitä voi siinä ihailla ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä pipoa voi käyttää, omalla pihalla. :) Se itse asiassa tuntuu päässä ihan mukavalta, paitsi että se tuppaa kimpoamaan ylöspäin. Se vaan näyttää ihan älyttömältä tötteröltä.

      Poista
  2. Upeat sukat! Ihan pakko kysyä kyllä, että miten ihmeessä saat rikottua villasukat? Olen saanut mummoltani villasukat joululahjaksi niin kauan kun vaan muistan ja yhdetkään eivät ole menneet rikki! Ei edes ne lemppareimmat jotka ovat eniten käytössä vuodesta toiseen. Onko mun mummon langoissa / käsissä jotain taikaa vai mistä tämä johtuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten ihmeessä sinä ET saa sukkia rikki? Mummosi ei varmaankaan tee Seitsemästä veljeksestä sukkia. :)

      Minulla on villasukat jalassa 24/7, tai kesällä ehkä vain 12/7, ja se on liikaa tälle langalle.

      Poista
    2. Se sukkien kuluminen voi johtua lattiamateriaalistakin. Mää ja äiti käytetään kumpikin kauheesti villasukkia, äitillä ne pohjat hituu puhki, mulla ei.
      Ihan kauheen hianot sukat oot tehny! Ja pipon/pipot.

      Poista
    3. Tai erityisen napakasta askellajista?

      Ja kiitos. :)

      Poista
  3. Minäkin ajattelin ehdottaa, että jos tuota "katastrofia" vielä vähän jatkaisit, niin siitähän saisi teekupin-, teepannun-, perkolaattorikannunmyssyn. Kivoja värimaailmoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen sellainen, etträ jos joku menee ensin pieleen, niin en minä sitä enää korjaamaan rupea. Katastrofipipo käy hyvin pihahommiin. :)

      Poista
  4. Kaunista, kivoja väriyhdistelmiä.

    VastaaPoista
  5. Juhlavillasukat :D. Todella nätit!! Voisiko katastrofipiposta tehdä makkaratyynyn jatkamalla neulomista? Toinen pääty olisi jo valmiina. Vai tuleeko siitä liian ohut "nakki"tyyny.. Liian söpö purettavaksi:)
    Minulla keskeneräisiä virkkuita vähän joka puolella, voi aina valita inspiraation mukaan mitä tekee..
    Raija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin löysin keskeneräisen mummonneliöpeiton, kun siivosin työhuonetta. Se oli niin ankean värinen, etten takuulla jatka sitä koskaan. Miten olinkin unohtanut sen...

      Poista
  6. Miullekii voi tehdä tommoset ihanat sukat tai pipon tai jotain :D Miun sukat ei ees kulu, kun istun vaan jalat oikosena päivät pitkät :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä unelmoi. Olen toooooosi laiska neulomaan kenellekään muulle kuin itselleni. Niin iso homma, kun ei tuo puikottelu kuitenkaan käy multa mitenkään supervauhdilla.

      Poista
    2. No en oikeesti unelmoinutkaan - noi puna-keltaiset vaan ovat iiiiihan miun väriset ;)

      Poista
  7. Mycket mageet! :)
    Hih, jaat villasukansäästöneuroosin (sammakkofobian ohella). Sain violetista alpakkalangasta pitkät kauniit villasukat, joissa oli sellaista "lettineulosta" ja vaikka mitä. Lahja ystävältä, lankaa myöden rakkaudella valitut ja työstetyt. En oikein raaskinut niitä käyttää ja siten. Mies PESI NE KONEESSA JA HEITTI KUIVURIIN. Tarvittiin paljon muistutusta siitä, mitä siellä tuomarin edessä sanottiin vihkivaloissa. Piti meinaan tosissaan tahtia siinä vaiheessa. No, tuunasin huovutetut mukinsuojat ja purin anstia töissä. Sain joululahjaksi ihanaiselta työkaverilta violetit piiitkät "juna"villasukat yllätyslahjaksi lohdutukseksi ja nyt olen harkinnut kassakaapin ostoa.
    Suojele oransseja ihanuuksia huolella ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ei, ei, mikä kauhea tarina. Pystyn niin tuntemaan tuskasi.

      Poista
  8. Herkkuja oot taas neulonut. :) t. eläinhattu Anne

    VastaaPoista
  9. Sukista tulee heti mieleen kettukarkit, ihanat sukat. Ja pipoissa on niin kivat kevään värit. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kettukarkit, niinpä kyllä! Mukavaa sunnuntaita sinullekin!

      Poista
  10. Kettukarkkihan se tuttuuden olikin.
    Novitan langoista jotenkin ei nykyään kannattaisi mitään neuoloa, laatu on menny alaspäin kuin lehmänhäntä. Tämä vaan tiedoksi hänellekin, jonka mummon kutomat sukat ei mee mikskään, lankalaatu on ihan eri.
    Kutistumiskatatrofi ois kyllä kauhea, onneksi sai korvaavat, jotkakyllä kannattaa säilöä kassakaapissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä muuten olisi hyvä sukkalanka? Pitäisi olla edullinen, kestävä ja värejä paljon. Minä teen 7veljeksestä kaiken ihan vaan siksi, että se on kohtuuhintaista ja värivalikoima on mahdottoman laaja. Mutta laadultaan se on kyllä ihan kakkaa.

      Poista
  11. ..tuttuuden tunne...himskatin poukkoileva kursori tekee jäynää...

    VastaaPoista
  12. Tosi kivan väriset.

    Minä en osaa kutoa sukkia. Minulle niitä tekee äiti. Tässä on vain se ongelma että äitini on mieltynyt maanläheisiin väreihin eikä hän suostu tekemään minulle oikein mitään värikästä. Niin minulla on sitten paljon tummansinisiä, mustia, tummanpunaisia ja valkoisia sukkia ja ihailen erityishuomiolla kaikkia tällaisia karkkimaisia nätteyksiä.

    Minun sukkani on kyllä kaikki tehty seitsemän veljestä-langasta sen verran tiedän ja minusta ovat kestäneet hyvin. Hiukan nyppyyntyvät joo mutta nytkin olen käyttänyt paria paria saappaissa koko talven eivätkä ne mitenkään ole kärsineet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sitä äitiä. Ymmärrän kyllä häntä, sillä minä taas en pysty neulomaan Sulolle mitään miehekkään tummia tai maanläheisiä värejä. :D

      Poista
  13. Myytkö tuon epäonnistuneen? Menisikö lapsen päähän? Värien puolesta tekisi meillä kyllä kauppansa :)

    Tinttamaara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko, että menee lapsen päähän... tai siis menee, mutta on niin korkea, että sinne katoaa koko pieni naama. :D

      Poista
    2. Siispä muokkaat siitä pannumyssyn :)

      Poista
    3. Pidän omassa päässäni pihan sotkuhommissa. Vetelen välillä takaisin korville, kun se kimpoaa ilmaan. :D

      Poista
  14. Ihanat sukat! Kyllä oikea kirjoneule vaan on NIIN paljon kauniimpaa, kuin liukuvärjätystä langasta tehty kirjava neule. Kuvasta saa sen käsityksen, että sukkien varret eivät ole identtiset, onko näin? Hauska idea! Värit ja tyyli ovat kuitenkin samat, niin hyvin sopivat.
    VE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne ovat identtiset, asento varmaan hämää. Ja se, että kuvassa toisesta sukasta puuttuu vielä yläreunan kiristysnyöri.

      Minustakin oikea kirjoneule päihittää mennentullen sekolaisvärjätyt langat. Vaikka se lankojen päätteleminen ei aina kyllä päihitä mitään...

      Poista
  15. Mahtisukat ! Ja pitkä ja kapea pipo on söpö silti. Ehkäpä joskus joku puikulapää tulee vastaan ja se on just hyvä hänelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai jos minun pääni puikuluuntuu vanhetessani...? :P

      Poista