Sivut

tiistai 18. helmikuuta 2014

Suk suk sukkasillaan lapasillaan


Keksaisin paremman tavan neuloa sukat. Aloitankin nyt työn nilkasta, ja neulon ensimmäiseksi jalkaterän kantapäästä varpaisiin saakka. Sitten päätän työn ja palaan sinne nilkkaan, josta poimin silmukat puikoille ja ryhdyn neulomaan vartta ylöspäin.


Tässä tavassa on paljon etuja. Minä en koskaan neulo mallista, vaan keksin kuvioita sitä mukaa, kun työ etenee. Tällä uudella tavalla pystyn jatkamaan vartta niin pitkälle kuin huvittaa. Jos alkaa tympiä, voin tehdä lyhyet sukat, mutta jos intoa riittää, niitä voi jatkaa vaikka reisisukiksi asti.

Keksin tämän aurinkolomallani. Minulla oli siellä keskeneräinen sukankudin mukana, ihan normaalisti sukansuusta varpaisiin päin etenevä työ. Sitten tuli se inhottava mahatauti. Oksennusta roiskahti jalassani oleville sukille. Onneksi minulla oli toisetkin villasukat mukana. Niiden kanssa tallustelin haukkaamaan ilmaa parvekkelle, jossa olikin pieni järvi öisen sateen jäljiltä ja niin nekin sukat kastuivat.

Siinä ilmastossa sukat eivät kuivuneet mitenkään. No, onneksi oli se keskeneräinen kudin mukana: äkkiä vaan neulomaan sukat valmiiksi.

En ehtinyt. Yö tuli, varpaat olivat jäässä. Mikä neuvoksi?

Sukkaprojektini oli siinä vaiheessa, että molemmista sukista oli kantapäät valmiina. Päättelin tekeleet siihen paikkaan, vedin ne jalkoihini ja loput jakateristäni peitin lapasilla. Menihän se yö niinkin, räpyläjalkaisena.

Tämän kiusallisen tapauksen ansiosta aloin miettiä, että sukat pitäisi ehdottomasti neuloa niin päin, että ne olisivat käyttökelpoiset myös keskeneräisinä.

32 kommenttia:

  1. Nerokasta! Mun miälestä varren kutominen on mukavinta, tolla tavalla voi säästää parhaan viimiseks. Mut voi sua raukkaa, oli sulla kurjaa siälä mahatautisena, onneks oot kekseliäs! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin varren kutominen on mukavinta! Kuitenkin kun sitä kutoo, on jotenkin malttamaton jo pääsemään kantapäähän ja sitten saattaa tehdä lyhyemmät varret, kuin oikeasti haluaisi.

      Poista
  2. Tosi hauska idea! Ihanat nuo kelta-punasukat tulossa, olet kyllä tosi taitava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin niistä tulee tosi kivan näköiset, vaikka ovatkin vähän oudon harmoniset värimaailmaltaan.

      Poista
  3. Tosi hyvä idea! Olen samaa miettinyt, kun olin toista sukkaa neulomassa, ja kärkeen piti avata kolmen rivin takia uusi kerä. Kaikista vaiken oli löytää sopiva väri, kun sitä lankaa oli vain yksi kerä. Ostan sukkavillani aina suomesta kun Saksassa ei löydy Novitaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tosiaan... tällä tavalla voi myös ennakoida langan loppumisen paremmin. Tai jos toinen sukka jää kolme kerrosta matalammaksi, niin se ei oikeastaan edes haittaa. :D

      Poista
  4. Heh, hauska. Sukkakriisi Teneriffalla! Espanjassa on jääkylmiä laattalattioita, ja muuallakin etelässä. Hrr!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun oli vielä superkosteaa ja sateista ja kylmä ilma, niin ei ihme, että palelsi.

      Poista
  5. Kuinka sä teet ton alotuksen et on sit helppo poimia niit silmukoita?
    Tää on tosi kiva vinkki. Mä haluun kans kokeilla heti seuraavaks. t. Malla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua... ihan "normaalisti" teen aloituksen. Kyllä ne silmukat siitä erottuvat. :)

      Poista
    2. Ja vinkkinä, jos luo "väliakaisesti" ne alkusilmukat (googlaa provisional cast-on) voi vain purkaa apulangan ja kerätä valmiit silmukat puikolle.

      Hausak tapa neuloa sukka. Mä olen niin laiska, että kaikki uuteen ryhtyminen kesken neuleen tökkii, siksi posottelen mieluummin suoraan alusta loppuun. Mutta hyvä idea jos vaikka olisi epäilys langan loppumisesta kesken.

      Poista
    3. Vau, tuohan oli nerokas tapa. Ohjevideoitakin löytyi useampi.

      Poista
  6. Repeämys! Kylmät jalat ovat kyllä kauhistus ja estävät nukahtamisen tehokkaammin kuin mikään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin estävät! Yleensä tarvitsen kahdet villasukat päällekäin yöksi. Paljain jaloin nukahtaminen on täysi mahdottomuus.

      Poista
  7. Mie oon siirtyny kärkialoitukseen. Sit saa rauhassa kutoa vartta, miettimättä riittääkö joku lanka. Juu täytyy myöntää et viime aikoina kutoessa jämälangat on upotettu varsiin. Kärjet on yleensä hillittyjä, mutta varret varmasti kirjavia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärkialoitus... eli kantapää tehdään jotenkin päinavastaisessa jäjestyksessä kuin normaalisti?

      Poista
    2. Kantapään voi kärjestä aloitettavissa sukissa tehdä monellakin eri tavalla, ja sen voi myös saada näyttämään ihan normaalilta. Kärkialoituksen huono puoli on mielestäni se, että on hankala arvioida, missä kohtaa kantapää pitäisi aloittaa. Itse teen mieluummin sukat sillä "perinteisellä" tyylillä, mutta joissain tilanteissa on kätevämpää aloittaa kärjestä.

      Tässä linkki kahdeksikkoaloitukseen, jolla kärjestä aloitettava sukka kannattaa aloittaa: http://www.ullaneule.net/0206/neuvot_kasialoitus.html
      Ja tässä yksi tapa tehdä kantapää: http://www.ullaneule.net/0307/artikkelit_kantapaa.html

      -Venla

      Poista
    3. Kiitos linkeistä. Ehkä uskallan joskus testata! :)

      Poista
    4. Tämä on se ohje/malli jolla itse ihastuin kärkialoitukseen. http://helminalle.vuodatus.net/lue/2006/09/sniikkerien-ohje
      Nämä oli teinin toive. Villasukat joiden varsi ei näy.

      Poista
  8. Tosi kauniit sukat, eikä noissa räpyläsukissakaan mitään vikaa ole...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Räpylät olivat kyllä erinomaisen lämpöiset, kun ovat huovutettua villaa. :)

      Poista
  9. Viimeaikoina onkin sukankutomiseen (neulomistahan se on) tullut monta uutta konstia. On kärjestä aloittamista, kahta sukkaa yhtäaikaisesti, kahdella puikolla ja sitten sauma sivuun. Nyt sitten Susannan nilkasta kärkeen ja takaisin nilkasta sukansuuhun. Oisko vielä joku tapa?
    Mut tosiaan, tällalailla keskeneräisetkin voi hätätilassa ottaa käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sellaiset kerran tehnyt, että kahdella puikolla ja sauma taakse ja jalkapohjaan. Perinteinen neljä puikkoa on minusta mukavampi. Minulla kun ei kahden puikon taktiikalla koskaan synny tasakireää jälkeä. Siksi puseroiden neulominenkin on minulle mahdotonta.

      Poista
    2. Mahtavaa ongelmanratkomista sukkaturmiossa.
      Kokeileppas neuloa niitä puserokappaleita niin että nurjanpuolen puikko on puolikasta tai numeroa pienempi. Tämä auttaa ainakin minulla sileässä neuleessa.

      Poista
    3. Hyvä vinkki. Nimenomaan nurjan puolen kerrokset jäävät minulla liian löysiksi. Toinen ongelma on se, että kun kappale alkaa saada kokoa ja painoa, silmukat löystyvät koko ajan lisää.

      Poista
  10. Mä oon lukenut ja lukenut, mutta joka kerta pudonnut kyydistä siinä vaiheessa, kun lapaset on jalkaterissä.
    Viimein, päivän tavaamisen jälkeen, olen kuusaalla mistä on kysymys :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveän vaikea on muuten selittää sanallisesti tätä juttua. Tämä oli sellainen postaus, että sarjakuva olisi ollut toimivampi. :D

      Poista
  11. Loistava idea.
    Mahtava blogi sinuula, olen jo pidemmän aikaan lukennut , mtta nyt oli
    pakko kommentoida.
    T.Hellen

    VastaaPoista
  12. Ihan täydelliset sävyt nuissa ekoissa sukissa. Siis ihan täydelliset! Ja sinulle on muuten haaste blogissani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiphei! Minun PITI tänään leikata ja ommella 100 rättiä. Nyt vaan himottaa ruveta heti vastaaman niihin kysymyksiin. :D

      Poista
  13. Hyvä Susanna, mainio idea! Tämähän samalla ratkaisee sen, että jos sukka kuluu puhki, mutta varsi on yhä käyttis, niin ei muutaku vaan poikki siitä samasta vanhasta yhdistämiskohdasta ja uusi jalkaterä siihen kohtaan ;)

    VastaaPoista