Värityskengät ja muita tuunailuja

Toiset värittävät värityskirjoja, minä väritin balleriinat. Häitä varten ostamani halpisjalkineet meinasivat jäädä käyttämättä, sillä enhän minä oikein valkoisissa kengissä osaa läpsytellä.

Niinpä päätin yrittää värittää ne käyttökelpoisemmiksi ja mielestäni onnistuinkin siinä.

Käytin Uni Posca -maalitusseja, joihin tutustuin Hanna Ruusulammen ansiosta. Tilasin tussit rapakon takaa, ja ajattelin piirustella niillä mopooni koristuksia. Sekin homma jäi tänä kesänä toteuttamatta.

Kenkien lisäksi myös tussit uhkasivat jäädä käyttämättä.

Värittäminen oli helppoa ja nopsakkaa. Tussin väri tarttui kenkien keinonahkapintaan oikein esimerkillisesti. Väritin kengät kahteen kertaan ja lopputulos oli tasainen ja neon-oranssi. Aikanaan sitten näen, miten tussiväritys kestää käyttöä.

Toinenkin pieni askarteluprojekti täällä suoritettiin eilen. Jouduin kehittelemään meille seinäkellon keittiöön, sillä Ikeasta ostettu yksilö päätti sanoa sopimuksen irti. Koska mitään erityisen kivaa kelloa ei heti osunut vastaan, sain ystävältä vinkin, että voisin hankkia vain kellonkoneiston ja viisarit ja askarrella loput itse.

Helppo kellotaulu löytyi valmiina omasta puodistani. Sulo porasi reiän maatuskatarjottimen keskelle ja sitten kiinnitimme koneiston viisareineen paikolleen. Minä maalasin viisarit samaisella oranssilla tussilla kuin kengätkin.

Lopputulos oli kauniin harmoninen mutta täysin kelvoton. Viisarit eivät erottuneet tarjottimen printin seasta lainkaan.

Kun vaihdoin viisarien värin valkoiseksi, tilanne koheni hieman. Hiukan harmittaa, että pihtailin Clas Ohlsonilla ja ostin kapeammat, lyhyemmät viisarit, enkä puoltatoista euroa kalliimpia suurempia, jotka varmasti olisivat tässä tuunauksessa olleet hyvinkin paikallaan.

Ehkä olisi myös kannattanut valita Mummon pitsiliina -tarjotin kelloksi. Sen kuvioinnit olisivat ehkä sopineet paremmin kelloksi, mutta maatuskat nyt vaan ovat meidän keittiön juttu.

Tästä tietysti alkoi mielessäni muhia ajatus siitä, että jospa tarjottimeen heti alkujaan suunnittelisi kellotaulun numeroineen. Tämä on ajatus, jonka Sulo taisi esittää minulle jo loppukesällä, mutta jonka minä heti teilasin...