Ärsyttävä tuore äiti

Minun ei pitänyt! Mutta sorrun heti! Mikä voi olla tylsempää, kuin kuunnella jonkun jaarittelevan koko ajan vain lemmikistään tai lapsestaan? Koska minulla ei ole oikeaa sosiaalista elämää, te jouduttekin nyt Kerttu-postauksen uhreiksi! Älkää lukeko tätä postausta, jos ette jaksa minun Kerttu-vouhotustani.

Minä niiiiin ymmärrän nyt niitä vauvajaarittelijoita! Mutta ymmärrän yhä myös niitä, joita ei vaan jaksa kiinnostaa.

Rakensin tänään Kertulle parven. Tällaisia Kertun kalusteita on hauska tehdä, sillä ne saavat olla vähän rouheita. Ei tarvitse olla pikkutarkka nysvääjä. Hain ulkoa koivunoksia parven koristeeksi, joten Kerttu saa halutessaan nakerrella sitä.

Parvelta pikkukaveri pääsee myös kylpytynnyriinsä. Olemme havainneet sen pitävän erityisesti puruissa sukeltelusta, ja varsinkin jos ne purut ovat tornin sisällä.

Mehän rakensimme Kertulle omaan sisustukseemme sopivan kodin vanhaan televisioon, koska ajatus muovikaukalosta salissamme ei ollut mieluinen. Mutta katsokaa huvittavaa todellisuutta nyt:

Keskellä salin lattiaa on Kertun huvipuisto, eli muovikaukalo aitauksen sisällä ja mattona sanomalehtipaperia. Varsinainen sisustuksen helmi siis.

Tässä kaukalossa Kerttua ja meitä tutustutetaan toisiimme. Olemme edistyneet jo paljon. Minäkin uskallan aivan helposti pitää Kerttua kädessäni ja mikä yllättävintä: tunnen suurta liikutusta ja hellyyttä sitä kohtaan. Kun katselen sen tempoilua kylpytornissaan, nauran niin, että kyyneleet valuvat pitkin poskiani. Kerttu ei selvästikään ole se penaalin terävin kynä, sanoo Sulo ja minä olen aivan samaa mieltä. Mutta tyhmääkin voi rakastaa.

Ostin hyvin edullisesti käytettyjä hamsterintarvikkeita tori.fi:n avustuksella. Muovikopin mukana tuli pinkka kaikenmaailman mökkejä sekä myös juoksupyörä. Muovinen pyörä ei ollut Kertun pikku tassuille kovin hyvä, sillä se liukasteli siinä kovasti. Liimasin pyörän sisään bambukangasta. Nyt Kertun jalat pitävät hyvin, mutta kyllähän tuo vehje minun silmiini sattuu aika pahasti.

Vaikka Kerttuun on jo uponnut pieni omaisuus, aion silti käydä ostamassa sille vielä kauniin puusta tehdyn juoksupyörän, joka sopii televisiotalon tyyliin.

Koska me emme ole vielä kovin tottuneita hamsterin käsittelijöitä, Kertun nostaminen tv-talostaan on hiukan ongelmallista. Kehitin ratkaisun talouspaperirullasta: teleportin! Teleportti lasketaan television sisään, ja Kerttu kipittää samantien sen sisälle. Sitten teleportti nostetaan pois televisiosta ja siirretään huvipuistoon, jossa Kerttu astelee sieltä ulos. Toivottavasti se ei koskaan tule tajuamaan, missä sijaitsee tv-talon ulospääsytie.