Hullun shoppailijan saavutukset

Olimme viikonloppuna pääkaupunkiseutuvilla. Anoppini halusi käydä Ikeassa katselemassa verhokankaita, joten vein hänet sinne mielelläni, vaikkei minulla itselläni ollutkaan sinne mitään asiaa.

Kävi tietysti niin, että anopin verhojen lisäksi kannoin sieltä kuitenkin ulos repullisen tavaraa. Ja sen repun myös! Enpä olisi arvannut, että kaikki vaatimukseni täyttävä reppu löytyisi Ikeasta. Monta vuotta hyvin palvellut reppuni kärsii aukirepeävästä vetoketjusta, joten olen yrittänyt katsella kauppojen reppuvalikoimia sillä silmällä jo viime kesästä saakka. Tämä on vihdoinkin kukkarolleni sopiva, mutta silti tyylikäs ja täynnä monikäyttöisiä taskuja.

Ostin myös kaksi puolipympyrän muotoista kynnysmattoa. Olen kaipaillut toimistoon pyöreää, ruttaantumatonta mattoa pyörällisen työtuolini alle. Tuolin pyörät vaurioittavat lattiaa nimittäin ihan urakalla. Kun näin nämä puoliympyrät, ne muodostivat mielessäni heti kokonaisen ympyrän.

Teippasin ilmastointiteipillä matot päällekkäin ja vetelin mattoveitsellä summittaista siksakkia niin, että viilto meni molempien mattojen läpi.

Sitten yhdistin näin muodostuneet sik-sak-reunat samaisella ilmastointiteipillä maton nurjalta puolelta.

Ratkaisu tuntuu toimivalta. Hintaa tuli noin 6 euroa. Onneksi en ollut vielä ehtinyt ostaa mitään kallista ja kamalaa bukleemattoa.

Tämä metallinen serviettiteline lähti myös mukaani heräteostoksena.

Sen väri ja muotokieli täsmäävät toimiston seinällä oleviin tuikkukynttiläkippoihin.

Serviettejä sinne ei kuitenkaan laiteta, sillä sitä tarvitaan toimiston pöydällä pitämässä kaikki sekalaiset paperiarkit ja liput ja laput nätissä nipussa.

Kotimatkalla pysähdyimme eräässä kauppakeskuksessa hakemassa evästä ja siellä minä törmäsin Tiger-kauppaan. Noista Tigereistä olen kuullut blogimaailmassa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun sellainen osui kohdalleni. Halusin käydä kurkistamssa, mistä siinä on kyse.

Ja kysehän oli naurettavan halvasta, mutta älyttömän söpöstä krääsäkaupasta. Ostin maailman kauneimpia lahjapapereita.

 

Mutta lahjoja minä en niihin kääri, vaan ajattelin päällystää niillä parit komeron ovet. Tyyliinsopivat posliinivetimetkin kun löytyivät samasta kaupasta.