Itsensä liikkeelle saaminen on välillä tosi haastavaa. Muistan kun tein opinnäytetyötä niin oli ihan hirveätä tuskaa pakottaa itsensä joka ikinen aamu sen tekemiseen. Varsinkin kun olin sairas ja voimat siksi vähissä (kilpirauhasen vajaatoiminta).
Äitini aina sanoo, että tekemättömät työt rasittavat kaikkein eniten. se on kyllä todella totta. Yritänkin tätä nykyä tehdä väkisin edes _jotain_, että saan paremman fiiliksen.
Välillä myös kysyn itseltäni, että onko pakko tehdä? Jos ei ole äärimmäinen pakko, silloin ei todellakaan ole pakko. Ja yleensä kun se pakko tulee, sitä tekee kiireen vilkkaa.
Tuo on ihan totta, että se mikä on tekemättä rassaa mieltä. Toivon, että mielialasi nousee ja pääset leikkaamaan uusia tiskirättejä, että niitä ihania (varsinkin uutta printtiä) pääsee taas tilaamaan! :)
Täältä tulee virtuaalupotku sulle: Nyt hommiin!! Mieti sitä oloa, mikä tulee, kun oot päässyt vauhtiin ja saanut isot kasat pilkottua! Voittajafiilis odottaa :)
Eikä ilma onneksi ihan noin karu ole tähän aikaan vuodesta, jos nyt ei varsinaisen kesäinenkään. Elokuun helteet tulee vielä...!!
Voi ei, kuvan mukaan olotilasi on todella jähmeä. Mutta hei, levätäkin täytyy. Minun reseptini on se, että kun tylsistyttää itsensä joutilaisuudella (unohdetaan ikkunat), niin alkaa löytyä ihan uutta potkua ja uusia näkökulmia. Tylsistyminen, mikä ihana luovuuden lähde!
Jenny, minä kun näin tämän kuvan kaverin fb-sivulla, niin osui ja upposi minullekin!
Inka, meillä aurinko alkoi iltapäivällä paistaa ja olo koheni huomattavasti. Mutta en siis saanut leikeltyä niitä rättejä vieläkään, halusin päästä pihalle, kun sade taukosi.
Sanna, en usko, että edes sinä olet niin pelottava, että saat minuun mitään eloa! :-)
Cheri, minusta tuntuu, että minulla menee juuri toisinpäin. Kun alan tylsistyä, se vaan pahenee.
Itsensä liikkeelle saaminen on välillä tosi haastavaa. Muistan kun tein opinnäytetyötä niin oli ihan hirveätä tuskaa pakottaa itsensä joka ikinen aamu sen tekemiseen. Varsinkin kun olin sairas ja voimat siksi vähissä (kilpirauhasen vajaatoiminta).
VastaaPoistaÄitini aina sanoo, että tekemättömät työt rasittavat kaikkein eniten. se on kyllä todella totta. Yritänkin tätä nykyä tehdä väkisin edes _jotain_, että saan paremman fiiliksen.
Välillä myös kysyn itseltäni, että onko pakko tehdä? Jos ei ole äärimmäinen pakko, silloin ei todellakaan ole pakko. Ja yleensä kun se pakko tulee, sitä tekee kiireen vilkkaa.
Tsemppiä!
Tuo on ihan totta, että se mikä on tekemättä rassaa mieltä. Toivon, että mielialasi nousee ja pääset leikkaamaan uusia tiskirättejä, että niitä ihania (varsinkin uutta printtiä) pääsee taas tilaamaan! :)
VastaaPoistaKieltämättä kuva osui ja upposi!
VastaaPoistaTäältä tulee virtuaalupotku sulle: Nyt hommiin!! Mieti sitä oloa, mikä tulee, kun oot päässyt vauhtiin ja saanut isot kasat pilkottua! Voittajafiilis odottaa :)
VastaaPoistaEikä ilma onneksi ihan noin karu ole tähän aikaan vuodesta, jos nyt ei varsinaisen kesäinenkään. Elokuun helteet tulee vielä...!!
Hei, palasin Muumilaaksosta ja olen vielä jotenkin tolkuissani.Tulenko käymään ja pitämään siulle vähän komentoa ;D ,terkut Sanna
VastaaPoistaVoi ei, kuvan mukaan olotilasi on todella jähmeä. Mutta hei, levätäkin täytyy. Minun reseptini on se, että kun tylsistyttää itsensä joutilaisuudella (unohdetaan ikkunat), niin alkaa löytyä ihan uutta potkua ja uusia näkökulmia. Tylsistyminen, mikä ihana luovuuden lähde!
VastaaPoistaLiisa, sinun äiti on ihan oikeassa.
VastaaPoistaEllu, vielä olisi 20 metriä leikkaamatta.
Jenny, minä kun näin tämän kuvan kaverin fb-sivulla, niin osui ja upposi minullekin!
Inka, meillä aurinko alkoi iltapäivällä paistaa ja olo koheni huomattavasti. Mutta en siis saanut leikeltyä niitä rättejä vieläkään, halusin päästä pihalle, kun sade taukosi.
Sanna, en usko, että edes sinä olet niin pelottava, että saat minuun mitään eloa! :-)
Cheri, minusta tuntuu, että minulla menee juuri toisinpäin. Kun alan tylsistyä, se vaan pahenee.