 |
| Immolan asema vuonna 1943. Kuva asemapäällikön tyttären albumista. |
Etelä-Karjalassa, Joensuuhun vievän radan varrella sijaitseva asemamme, Immolan pysäkki, rakennettiin vuonna 1935. Sen suunnitteli Thure Hellström ja se on tyypiltään yleisin Suomen asemarakennuksista. Osuvasti olemmekin kuulleet tätä nimitettävän asemien rintamamiestaloksi.
Aivan aluksi asema toimi postina, ja vasta radan valmistuttua vuonna 1937 se aloitti "työnsä" rautateiden palveluksessa.
 |
| Matkustajia 1950-luvulla. Kuva Rajamuseosta. |
Ensimmäinen pysäkinhoitaja oli nimeltään Relander. Hän saapui perheineen upouuteen Immolaan Oulusta asti. Posti pysyi asemalla, ja pysäkinhoitajan tehtäviin kuuluivat myös postin työt.
Relanderin tytär kertoi meille istuttaneensa talon ympärillä olevat koivut ollessaan noin 12-vuotias. Tuolloin asema seisoi aukealla hiekkakentällä. Kylän nuorisolla oli tapana kokoontua aseman pihamaalle, vaikka asema sijaitsikin erillään muusta asutuksesta. Joskus iltaisin tanssittiin tyhjässä odotussalissa viimeisen junan mentyä ja musiikkia soitettiin gramofonilla lippuluukun kautta.
 |
| Matkustajia 1950-luvulla. Kuva Sakari Tossavaisen kokoelmista. |
Sodan aikana asemamme oli keskeisellä paikalla Immolan lentokentän lähettyvillä. Meille on kerrottu, että junat toivat mukanaan lentokonebensiiniä, joka asemalla lastattiin autoihin ja kuljetettiin läheiselle Immolan lentokentälle. Junien säiliövaunut naamioitiin lautarakennelmilla muistuttamaan tavallisia tavaravaunuja, jotta niitä ei niin herkästi pommitettaisi.
 |
| Bensiiniä lentokoneisiin. Kuva: sa-kuva.fi |
Olemme myös saaneet kuulla, miten rintamalta tuotiin junalla tänne vainajia, jotka pestiin sekä laitettiin arkkuihin aseman varastohuoneessa.
Joskus väitetään jopa itse Adolf Hitlerin vierailleen Immolan asemalla, mutta se ei pidä paikkaansa. Hitler saapui lentokoneellaan Immolan kentälle, josta hänet kuljetettiin autolla Mannerheimin junanvaunuun juhlimaan tämän syntymäpäiviä. Tuo vaunu ei kuitenkaan seissyt Immolan ratapihalla, vaan muutaman kilometrin päässä Vuoksenniskalla lähellä Saimaan rantaa.
 |
| Hitler ja Mannerheim 4.6.1942. Kuva: sa-kuva.fi |
Ensimmäinen pysäkinhoitaja ehti palvella täällä eläkkeellejäämiseensä saakka, eli vuoteen 1958. Vielä emme tiedä, kuka oli hänen seuraajansa, mutta henkilöliikenne täällä loppui jo vuonna 1968.
Ilmeisesti asema on ollut tyhjilläänkin joskus 70-luvun tienoilla, mutta muuten se on ollut kaiken aikaa asuttuna, sillä Ratahallintokeskus on vuokrannut asemaa asuin- ja työkäyttöön.
Viimeisin vuokralainen oli keramiikkataiteilija, jonka työtiloina suurin osa asemasta oli 13 vuotta.
Vuonna 2007 Ratahallintokeskus siirsi satoja rautatierakennuksia Senaattikiinteistöille, joka pani asemat myyntiin. Silloin meidän oli toimittava, sillä oman rautatieaseman omistaminen oli minun suurin haaveeni. Seurasimme tarkasti myyntiin annettuja asemia ja etsimme sopivaa sekä Pirkanmaalta että Itä-Suomesta.
 |
| Immolan asema muuttopäivänä 31.9.2010 |
Immolan asema Imatralla täytti kaikki toiveemme. Tarjouksemme hyväksyttiin toukokuussa 2010 ja saman vuoden lokakuussa me pääsimme itse muuttamaan ja aloittamaan asemavanhuksen muuttamiseksi meidän näköiseksemme kodiksi.
Yhteinen elämämme kesti 7 onnellista vuotta, ja loppuvuonna 2018 minä muutin pois unelmastani.
Nyt Immola on Sulon hyvissä käsissä.
"Ennen riitti asemia joka paikkaan,
taikka ovathan ne asemat vieläkin,
mutta junat eivät pysähdy niille.
Entisiä asemarakennuksia
ostelevat nyt nuorisosuosikit ja nämä taiteilijayhteisöt,
jotka tekevät tolkuttoman hintaisia kukkopillejä."
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
Muiden rautatierakennuksissa asujien blogeja:
