Päivän saavutukset

Kesäkeittiöurakka alkaa vihdoin viimein hiipiä kohti päätöstään. Tähän hommaan on mennyt ihan hirveän paljon enemmän aikaa, kuin olin osannut arvata. Ja rahaa, kuten jo aiemmin kerroinkin. Jos olisin etukäteen ymmärtänyt rahanmenon ja työn määrän, olisinpa saattanut hyvinkin luopua koko suunnitelmasta. Minä kun en ole hitaiden projektien ystävä. Minä haluan kaiken heti valmiiksi. Vauhdilla.

Toissapäivänä minä ladoin pihakivistä pohjan katokselle. Eilen illalla nostimme Sulon kanssa yhdessä kesäkeittiön katoksen harjakorkeuteensa. Kahden ohuehkon tolpan varaan rakentuva katto epäilytti meitä aika tavalla. Katos kiinnitettiin mökin seinään ihan naurettavan pienillä ruuveilla. Olin varma, ettei rakennelma kestä sitä, että kiipeän sen päälle laittamaan kattohuopia paikoilleen.

Kestipä se kuitenkin. Tänään minä timpuroin kattopanelit paikoilleen ja laitoin alushuovan. Olisin laittanut saman tien myös päällishuovan, mutta hoksasin, että sitä ennen pitäisi kiinnittää räystäspelti, jota ei oltukaan vielä lyhennetty sopivaan mittaan. Koska minä en uskalla koskea rälläkkään (Toinen, mihin en koske, on moottorisaha.) ja Sulo on taas töissä, jouduin jättämään huopahommat kesken.

Rakensin katokseen sen sijaan päätyseinän, joka ei kuulunut mökkipakettiin. Se on oma ideani ja totta puhuen näyttää mielestäni aika hyvältä. Sopivat panelit meillä oli varastossa valmiina. Päätyseinän tarkoitus on peittää näkyvistä mönkijä, jonka talliksi tämä katos suunniteltiin. Yläosan aukkoon voi vaikka ripustaa kukkivia amppelikasveja.

Kun sitten kaahailin mönkijäisen talliinsa, totesin - enkä ollut edes yllättynyt asiasta - ettei se mahdu sinne. Heppamme on liian suuri pilttuuseensa. Ei haittaa. Laitetaan sinne sitten mopot ja fillarit, ja annetaan niiden talli mönkijälle.