tiistai 26. heinäkuuta 2011

Blogihiljaisuuden jälkeen


(Kuvan otti Heather - kiitos!)

Blogini on ollut kovin vaitonainen viime aikoina ja syynä siihen on se, ettei täällä ole tapahtunut mitään edistystä missään asiassa. Paitsi polttopuuasioissa onneksi. Koivua on kaadettu nurin, pätkitty moottorisahalla ja sirkkelillä ja halottu kirveellä ja uudella halkomakoneella.

Meillä on myös käynyt tosi paljon vieraita. Kun edelliset ovat lähteneet, ovat seuraavat jo saapuneet, ja senkin takia viimeinen viikko on kulunut aivan muissa kuin remontin merkeissä. Mutta polttopuusavottaan osallistuneille reippaille vieraillemme olemme tosi kiitollisia! On mukavaa, kun hommat etenevät ja vieläpä hyvässä seurassa.

Olemme tässä oppineet, että heinäkuu on ihan kehnoin mahdollinen aika kaataa puita. Koivut ovat imeneet itsensä niin täyteen vettä, että vesi senkun tirskahtelee halottaessa, ja pöllit painavat kuin pahin synti. Seuraavat puut kaadetaankin vasta kevättalvella.

Nyt pitäisi osata orientoitua suihkuremonttiin. Minulla on ihanan rento olo sen suhteen, sillä olemme saaneet jättää hommat ammattilaisten käsiin. Rakennusmies-isäni tulee jossain vaiheessa elokuuta työmiestensä kanssa hoitamaan hommat ja meidän tarvitsee vain odotella käskyä aloittaa purkutyöt. Ja siihen se meidän osuutemme sitten päättyykin, sillä rakentaminen jätetään niille, jotka tietävät, mitä tekevät. Purkamisessa minäkin alan jo lähestyä ammattilaista...


Sulo haluaisi uusia samalla vessan lavuaarin ja kyllähän se minulle hyvin sopii. Nykyinen kun ei ole mikään kaunistus. Minä haluaisin mieluiten maljan tai suorakaiteen muotoisen altaan. Valinnanvaraa tosin on niin hirmuisesti, etten tiedä, miten kykenemme tekemään minkäänlaista päätöstä. Ja sitten olisi vielä Leenan ihana idea upottaa vanha vati vanhan kaapin sisään (kliks).

Suihkukaapin kanssa valinta on helpompi, sillä valinnanvaraa ei juurikaan ole. Vessamme on niin kapea, että olen löytänyt vain yhden tarpeeksi soukan kaapin. Suihkukaapin kun on oltava sellainen seinällinen, lattiallinen ja katollinen koppi, josta vesihöyry ohjautuu putkea pitkin suoraan pihalle ja vedet suoraan viemäriin. Ei enää vettä meidän lattioillemme, eikä vesihöyryä huoneisiimme, kiitos. Ei ikinä enää.

11 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Onnea kylppäriremonttiin!

Unknown kirjoitti...

Kiitos vielä allaskehuista:) En muuten suosittele tuollaista pientä upotettavaa allasta kuin meillä, JOS vessa on ainoa ja lavuaarissa on esimerkiksi tarkoitus huuhtoa jotain tai vaikkapa kastella hiuksia. Siihen ei oikein toimi. Meillähän tuo on vain käsienpesukäytössä ja "kodinhoitohuoneessa" on isompi allas tarvittaessa.

Unknown kirjoitti...

Oletko katsonut Schönbergin kaapit? Niissä on jos jonkin mallista ja kokoa ja hinta-laatusuhde on ainakin meidän mielestä erinomainen!

Susanna kirjoitti...

Pitäisi löytää mahdollisimman iso vati, mutta ei meilläkään tuolla oikeastaan muuta kuin käsiä pestä.

70-senttinen pitäisi sen suiohkukaapin olla... en ainakaan heti löytänyt Schönbergiltä sellaista.

Unknown kirjoitti...

Suattaapi olla, jotta 80x80cm on pienin heilläkin.

morso kirjoitti...

Hei, onkin jäänyt muutama päivitys väliin, että nyt oli oikein runsaasti luettavaa. Tuoreen koivun painavuus on havaittu täälläkin, lisäksi kuivuminen kestää... Onnea sauihkuremppaan ja kikkiin muihinkin puuhiin!

Satu kirjoitti...

Tuo vanhan vadin upotus vanhaan kaappiin idea on mielestäni herkullisin. Sellaisen itselleni haluaisin ;)

Anonyymi kirjoitti...

Moi,
satunnainen lukija täällä... kaupunkilaistyttönä opin yhden asian vanhalta mummoltani (84v) tänä kesänä: polttopuut pitäisi kaataa syksyn saapuessa, kuitenkin niin, että lehdet ovat vielä puissa (lehdet kuulemma haihduttavat vettä kovasti) ja jos rakennuspuuta halajaa, niin sitten sydäntalvella.. mene ja tiedä miten oikeassa vanha kansa on. Kiitos ihanasta blogista ja tsemppiä yrittäjyyteen!

Susanna kirjoitti...

Tuon minäkin olen kuullut, että rakennuspuu pitäisi kaataa sydäntalvella, mutta sykysn polttopuusavotta oli uutta tietoa! Kyllä minä ainakin uskon, että vanha kansa tietää parhaiten.

Johanna kirjoitti...

Olennaisinta polttopuun kaatamisessa on oikea kohta kuunkierrossa, itse vuoden ajalla ei ole mitään merkitystä. Meillä on ollut sateisena heinäkuuna kaadettuja koivuklapeja, jotka olivat syyskuussa kuivempia kuin pari vuotta aiemmin syksyllä kaadetut, aurinkoisella seinustalla "kuivaneet" koivuklapit. Nämä syysklapit saivat vielä kivan homeen päihinsä, kun varastoon mentiin ne ahtamaan.

Susanna kirjoitti...

Melkoista salatiedettä se on polttopuidenkin tekeminen. Mikähän kohta kuunkierrosta on se paras aika?