sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Ilmaiset pihakalusteemme


Puutarhakuulumisia. Sain eilen penkin valmiiksi. Minullahan oli ajatuksena laittaa vanhalle lankulle jaloiksi harkkopinot, mutta se idea ei toiminutkaan. Käynti rautakaupassa sai minut tajuamaan, että harkot ovatkin huonon muotoisia tähän tarkoitukseen.


Niinpä minä päätin rakentaa penkinjalat ihan omin kourin. Aitan vintiltä hain kakkoskakkosen pätkiä ja sentin paksuista vaneria. Onneksi meillä ei heitetä juuri mitään pois - aina jokin jäte tuleekin tarpeeseen.

Vaadittiin vähän sirkkelöintiä ja ruuvailua ja muutama kulmarauta rautakaupasta ja jalat olivat valmiit. Olin aivan yllättynyt koeistuessani penkin: sehän on jopa ihan vankka ja tukeva!


Keittiön lattialta anastin räsymaton, joka sattui olemaan juuri oikean mittainen. Se suojaa herkkiä peppuja keräämästä tikkuja itseensä.

Pöydän toisellekin puolelle pitäisi keksiä joku penkki. Jalkamateriaalia löytyy vielä, mutta istuimeksi sopivaa lankkua ei omissa nurkissa enempää pyöri. Luotan siihen, että sellaistakin tulee vielä jostain vastaan.


Pöytä penkkeineen muodostaa nyt yhtenäisen kokonaisuuden kesäkeittiön ja grillausalueen kanssa. Pitäisi päästä testaamaan! Parin viikon kuluttua meillä on isompi joukko ihmisiä viikonloppua viettämässä, joten toivotaan kaunista ilmaa.

Koko meidän puutarhakalustomme on tullut varsin edulliseksi. Varta vasten olemme joutuneet ostamaan vain ne aiemmin mainitsemani kulmaraudat, grilliritilän ja yhden pukkijalan Ikeasta. Iso pöytäkin rakentui ylijäämäpuutavarasta jo viime kesänä.


Grillin ympärillä olevat kalusteet jäivät edelliseltä asukkaalta. Taisimme vaihtaa ne osittaiseen vuokranmaksuvapautukseen. Ne vaikuttivat aluksi aivan kaatopaikkakypsiltä, mutta pulttien kiristäminen ja puuöljyllä käsittely olivatkin riittävät toimenpiteet niiden elvyttämiseen.

Vanha aseman penkki on sammaloitunut ja hapertunut vuosikymmenten aikana sään armoilla, mutta toimii ainakin laskutasona vielä oikein mainiosti.

Grilli itsessään rakentui purkutiilistä, luonnonkivistä ja minun isältäni saaduista ylijäämäpihakivistä.


Koska tuo iso pöytä penkkeineen on varjoisassa paikassa koko päivän, asetin toisen ruokaryhmän keskelle pihaa, johon aurinko paistaa melkein iltaan asti. Keinu kulkeutui mukanamme Orivedeltä, jonne sen oli hylännyt eräs poismuuttanut naapurimme. Maalasin rungon ja tein pehmusteet vanhoista patjoista ja verhokankaista. Huojuva pöytä on samaa sarjaa grillin ympärillä olevien tuolien kanssa ja nämä tuolit puolestaan ovat kaatopaikkalöytöjä.

Olen siis kalustanut pihamme lähinnä jätteillä. Minusta se on aika hieno asia.

34 kommenttia:

Teija kirjoitti...

Kivan näköinen piha teillä! Minulla on sama urakka edessä, ja tarkoitus olisi myös rakentaa vanhasta. Suunnittelin samanlaista grilliä ja mietin, riittääkö tiilten pinoaminen vai tarvitseeko ne sementtiä väliin?

Susanna kirjoitti...

Sulo teki tuon meidän grillin, eikä käyttänyt mitään sementtejä. Pinosi vain tiilet ja niiden ympärille luonnonkivet. Hyvin on nyt vuoden kestänyt kasassa.

Jaana/Hattaralandia kirjoitti...

Kivan näköistä olet saanut jätteillä aikaiseksi. :)

PikkuBertta kirjoitti...

Kivasti olet saanut penkin tehtyä...pitääpä pistaa muistiin,jos joskus tarvitsen penkin jalkoja....ja saathan sinä tehtyä toiselle puolelle penkin samaan tapaan,vain istuinosan teet kakkosnelosesta tai laudasta...kuka se sinne räsymaton alle kurkkaa,mitä siellä istuinosassa on.
Meilläkään ei heitetä mitään pois...nyt olemme tekemässä kasvihuonetta ihan jätemateriaalista...vain kattopleksit on ostettu:)

Tuunausintoa:)

Tarja / Tarjas Snowland kirjoitti...

Hienoja ilmaistuunauskalusteita :). Mäkin olen viimeaikoina innostunut luonnon ilmaisista antimista - pölleistä. Mun blogista löytyy niistä lisää. Kauniita, harmaantuneita pölkkyjä on tullut terassille oikein porukalla.

sinisukka kirjoitti...

Täällä on myös käytössä tuo samainen "huojuva" pöytä ja sen kaverikalusteet, penkki tosin jo poistettu :D Tuoleissa on ihan hyvä istua, kun laittaa jotakin pehmustetta. - Aivan mahtavat penkit teit! Ja räsymatoista ON moneksi!

Hanna GoingToRain kirjoitti...

Oi, samantapaisesta "jätteillä kalustetusta" takapihasta itsekin haaveilen, mutta jostain syystä meidän rivaripätkän takapihalle ei entinen asukki ollut jättänyt hylättyjä kalusteita ajelehtimaan. :D Pitänee metsästellä kierrätyskeskuksia ja sukulaisten nurkkia, mutta epäilen että tässä joutuu -hyi sentään- ostamaan terassikalusteet UUTENA.

Mutta teidän piha näyttää suloisen kotoiselta, tykkään tuosta ladotusta tiilipatiosta kovasti. :)

Susanna kirjoitti...

Joo, ei huono saavutus näillä materiaaleilla. :D

Susanna kirjoitti...

Ei vaan juuri nyt ole tarpeeksi pitkää kakkosnelosta siihen toiseen penkkiin. Muuten olisin senkin jo rykäissyt valmiiksi. :)

Susanna kirjoitti...

Tuollaisia pöllejä mekin suunnittelimme ensin grillin ympärille. Olisi kunnolla nuotiotunnelmaa. Vanhat, harmaantuneet pöllit ovat tosi kauniita.

Susanna kirjoitti...

Miten se pöytä niin huojuva mahtaa ollakin? :D

Toistaiseksi ovat pysyneet kasassa, niin pöytä kuin huojuvat tuolitkin.

Susanna kirjoitti...

Minä kyllä salaa haaveilen ihan oikeista, uusista terassikalusteista. Mutta kun ne hinnat... uijui. :D

Sesse kirjoitti...

Kierrätys on aina hyvä juttu, olen sydämestäni samaa mieltä, unohtamatta vähäisten (meillä) rahojen säästöä :)

Cheri kirjoitti...

Hienot ja käytännölliset pihakalusteet. Olen huomannut, että ihmiset vaihtavat pihakalusteitakin hyvin usein ja olen ostanut kierrätyskeskuksesta kovapuiset kansituolit euron kappale ja muutaman tuolin, pöydän ja penkinkin. Minulle kyllä kelpaa vähän käytetty mainiosti.

Susanna kirjoitti...

Se rahojen olemattomuus taitaa meillä ollakin se suurin syy tähän ihailtavaan kierrätyksen suosimiseen. :)

Susanna kirjoitti...

Onneksi jotkut ymmärtävät viedä kierrätyskeskukseen sentään, eikä kaatopaikalle. Tosin täällä meillä kierrätyskeskus pilaa senkin hyvän teon. Juuri viime kesänä yritin etsiä käytettyjä pihakalusteita, ja sain jälleen kerran kohtauksen kierrätyskeskuksessa. 90 euroa notkuvista tuoleista ja kurppaisesta pöydästä! Haloo. Minulla olisi niin paljon sanottavaa sille, joka tuolla Imatran kierrätyskeskuksessa tavarat hinnoittelee.

Mari M. kirjoitti...

Näyttääpä teidän piha siistiltä :) Kivasti sopii puutarhakalusteet maisemaan. Mä en jotenkin ole tajunnut sitä polyrottinkikalusteiden suosiota, nuo kierrätyskalusteet miellyttää silmää paljon enemmän. Tietysti samat kalusteet voi näyttää eri pihassa erilaisilta.

Katja kirjoitti...

Tykkään tästä ideasta enemmän kuin niistä harkoista, nyt sopii kyllä uusi penkki täydellisen hyvin muuhun ympäristöön.

Susanna kirjoitti...

Ei meidän piha ole siisti. Se on kuin mikäkin näreikkö. :)

Susanna kirjoitti...

Minäkin tykkään. Harkot olisivat olleet liian massiiviset, liian harmaat ja liian teolliset.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä juttu jätteiden hyötykäyttö!!!!

Laurakaisa kirjoitti...

Penkki on tosi nätti! Harmi kun meillä on vain ylijäämävesivaneria, sen pinnassa ei oikein pysy maali. Muuten olisi varastanut idean oitis...

Meilläkin on yhdet huojuvat ja tutisevat, ja ajattelin vielä ehkä tämän kesän niillä kuitenkin pötkiä. Jos tuo öljyäminen ja kiristely vaikka niihinkin auttaisi.

Havainnoin noista kuvisa taas kerran sen, että pihasta tulee aina kiva kun siellä on noita tuollaisia keskittymiä, eikä jokainen penkki ja koppi ja muu laitos siroteltuna erikseen. Pitää muistaa omankin pihan suunnittelussa tämä!

Nanna kirjoitti...

Upea ja persoonallinen piha-alue ja vieläpä kaunis:)
Mä aina innostun kun törmään tuollaisiin kierrätettäviin juttuihin ja kun joku tekee jotain itse ja edullisesti:)

TuulaJ kirjoitti...

Hieno penkki tuli! Meilläkin käytetään paljon kierrätyskamaa. En saa roskiakaan viedyksi ettenkö tutki roskisten vieriä, että onko joku jotain jättänyt kiertoon. Vasta löysin kivan ruosteisen lankakorin. Kyllä kierrätystavarat ovat paljon persoonallisempia ja ekologisempia kuin nuo kaikenmaailman polyrottingit. Meillä tehdään nyt kasvihuonetta ulkorakennuksen päätyyn talon vanhoista ikkunoista. Mun blogista löytyy kuvia. Innostun tällaisista projekteista paljon enemmän kuin valmiista kasvihuoneesta. Kiva piha teillä!

Pilvi kirjoitti...

Vau mitkä penkinjalat. Olet kyllä todella osaava, ei tuollaiset ihan tosta vaan synny!

Silmäilijä kirjoitti...

Hei Susanna. Pyysit kuvia siitä, millaisia kuvioita blankot tiskirätit pintaansa saavat. Tässä pieni maistiainen: http://sivusilmailya.blogspot.fi/2013/05/sunnuntaina.html

Milla / Millainen Elämä kirjoitti...

Herkullinen miljöö! Wau!

Tuo penkki räsymatolla on kerrassaan hurmaava. Huipputyötä :) Ja koko piha on harmooninen kokonaisuus. Kaunista. Minun makuuni. Eikä kyllä uskoisi, että on kokoelma muiden turhakkeita... Sinulla on silmää laittaa pienistä asioista iso kaunis kokonaisuus :)

Susanna kirjoitti...

Niin minustakin. :)

Susanna kirjoitti...

Noista keskittymistä tulisi vieläkin kivempia, jos niiden yhteyteen jaksaisi istuttaa puskia ja pensaita, vähän rajaamaan kaikkea. Esimerkiksi tuo aurinkoryhmämme vieressä on parkkialue, joten siihen väliin olisi oikein ihanaa kasvattaa korkeita puskia.

Me muuten näimme eilen Joensuussa ihan tosi tyylikkäät ja simppelit penkit ja pöydät, jotka oli tehty vesivanerista!


Susanna kirjoitti...

Kiitos! Minä myös innostun sellaisesta ja blogeista, joissa on paljon itsetekemiseen soveltuvia ideoita.

Susanna kirjoitti...

Mekin olemme varsinaisia roskisdyykkareita. Erityisesti maaseutukylien jätepisteet ovat kivoja, kun siellä viedään ihan makeitakin juttuja niihin. Juuri viiemksi löysimme tosi kauniin lintuhäkin metalliroskiksesta. Mutta jätimme sitten kuitenkin sinne, kun emme oikeasti sellaista tarvinneet. Pitkään minä senkin kanssa pähkäilin.

Minäkin haaveksin kasvihuoneesta. Meillä on upeita vanhoja ikkunoita olemassa, joista sellaisen saisi rakennettua. Ehkä joskus muutaman vuoden kuluttua sitten. Kunhan saadaan ikkunaremontti ja talon ulkomaalaus ja kuistin korjaus tehtyä... :)

Susanna kirjoitti...

Helposti ne syntyivät. Ja kiitos kulmarautojen, ne eivät heilu. :D

Susanna kirjoitti...

Ihanaa! Kiiiitos! Luin eilen kommenttisi kännykän kautta, ja nyt vasta pääsen näkemään kuvat!

Susanna kirjoitti...

Kiitos!

Pihan kalustaminen on minusta tosi vaikeaa. Jotenkin se menee minulla aina niin, että kun asetan jonnekin keinun tai pöydän, niin se näyttää siltä, että siihen on vaan jätetty joku ryönä lojumaan. Olen alkanut ymmärtää, miksi jotkut turvautuvat ammattimaisten pihasunniittelijoiden apuun.