Kun entisessä makuuhuoneessamme palvellut lipasto nyt tyhjeni, minä siirsin sen keittiöön. Keittiössä ei koskaan voi olla liikaa laatikoita ja kappeja. Aiemmin olimme jo tehneet tason isältä saaduista lattialankuista ja vanhasta kaapista, ja nyt sen samaisen tason alle päätyi myös tämä vihreä lipasto. Joskus se ja toinen kaappi maalataan yhteensopiviksi. Minun mielessäni on joko oranssi tai kirkkaanpunainen keittiö, mutta en ole vielä päättänyt, kumpi. Toistaiseksi pitää vain sietää lastulevyseinien kolkkoutta.
Keittiötä järjestellessäni aloin miettiä hurjaa pikkutavaroiden määrää ja sitä, ovatko ne ihan todella kaikki tarpeellisia. Onko jokaisen emalikipon ihan tosiaan pakko olla esillä? Tulikohan niitä joskus hamstrattua liikaa? Tarvitseeko tyhjien, toimettomien lasipurkkien olla näkyvillä, vaikka ne olisivat kuinka kauniita? Haittaisiko, jos kaikki omistamamme taulut eivät olisikaan seinillä? Voisiko osa tee- ja kahvipurkeista ollakin kaapin sisällä eikä kaapin päällä?
Luopuminen on hankalaa, mutta en haluaisi olla tällainen tavaranhaalaajakaan. Ryhdyin kriittisemmäksi ja nyt olenkin oikein tyytyväinen itseeni, sillä sain ainakin pahvilaatikollisen roinaa pois keittiön tasoilta.
Ja arvatkas, mitä odotan ihan täpinöissäni? Meidän ensimmäistä kesäämme täällä! Valoa on nyt jo niin paljon, että auringon viimeiset säteet ylettävät iltapäivällä keittiöön asti! En osaa edes kuvitella, millainen keittiö mahtaa olla sitten kesäiltaisin, kun sinne paistaa aurinko!
7 kommenttia:
Voi että, aurinkoinen keittiö on ihana asia, ihan parhaita. Minä kävin tänään vanhassa talossani kuvaamassa tuvan muuria, joka tarvitsee korjaajaa. Nappailin kuvia siis lähettääkseni mahdolliselle korjaajalle, ja pälyilin samalla tulevan tupani talvisia näkymiä. Ihanaa... Vaikka on tämä rintamamiestalonkin keittiö ihana, tämä vasta aurinkoinen onkin, ja olkkarissa ja makkarissa nuo 40-50 -lukujen kulmaikkunat, lyömättömät valon sisään tuojat.
Kuviasi silmäilemällä mietin sitä, että lipaston ja kaapin sävyt ovat kauniit - vähän puuteriset, pikkuriikkisen pastellia. Mitä jos seinät olisivatkin neutraalimmat ja huonekaluissa nuo kauniit, jotenkin ihanasti yhteensopivat värit? Kelpais mulle ;-)
Kiitos Susanna mukavasta ja kannustavasta kommentistasi siellä minun blogissani! :) Muistan oikein hyvin kun, ihailin sinun yritystäsi ja rohkeuttasi ja määrätietoisuuttasi yrittämishommissa ja nyt olen itse täällä tulossa perässä...! Antaa kovasti uskoa omaankin tekemiseen, kun tietää, että jossain joku muukin on aloittanut joskus ihan alusta :)
Ihanan kirjavaa teillä :) Tulee kotoisa olo... Oon miettinyt myös tuota tavarapaljouden vähentämistä, mutta kai se on niin että kerran hamsteri, aina hamsteri. Jostain kummasta sitä rompetta vaan kertyy tasaisille pinnoille. Hmm. Meillä on valon suhteen sellainen tilanne, että keittiö on meidän huushollin pimein huone kahdesta isosta ikkunasta huolimatta. Joten meidän täytyy kyllä varmaankin tehdä tulevasta keittiöstä melkoisen vaalea. Nautiskele lisääntyvästä valosta teidän keittiössä :)
Saila, minulle on jäänyt kauhean epäselväksi tuo saaripalstasi kahden talon kokonaisuus. Voisitko joskus laittaa ihan erilliset postaukset molemmista, joissa esitteleist niitä? Se olisi kiinnostavaa!
Sisustuskärpänen, minustakin toisten seuraaminen on rohkaisevaa. ja olen koittanut tässä omassa blogissa kertoa mahdollisimman rehellisesti kaikista tuntemuksista, joita yrittäjyydessä on joutunut kokemaan. En tiedä, onko se fiksua kuitenkaan. :-)
Purppura, olen saanut viime päivinä vierailla hyvin minimalistisesti sisustetuissa kodeissa ja siitä on ehkä vähän jäänyt sellainen olo, että meillä on liikaa tavaraa. Mutta kun ne kaikki ovat rakkaita! Meilläkin keittiö on pimeällä puolella, talon luoteiskulmassa ja ympärillä puustoa. En silti halua sitä vaaleaksi, silläkin uhalla, ettei siellä talvisaikaan sitten näe yhtään mitään. :-P
Sattumalta surffailin tänne kivaan blogiisi. Pidän kovasti värikkäästä sisustustyylistäsi. Meillä on vasta haussa oma vanha talo ja vahvana ykkösvaihtoehtona on VR:n vanha asuinrakennus.
T: Liisa / Unelma Vanhasta Talosta
Liisa, uudet lukijat ovat aina niin ilahduttavia juttuja. Kiva kun löysit tänne! Toivottavasti löydätte oman linanne!
Voi miten suloinen on tuo maatuskahylly!
Niistä lehdistä, joista puhuimme: Chilessä ei julkaista mitään sisustuslehtiä, vaan ne tulevat Espanjasta. Olen ostellut niitä ja nyt katselin niitä sillä silmällä, että saisitko niistä ideoita ja totesin, että niissä ei ole mitään sinulle. Sellaista iloisen värikästä- mutta samalla tyylikästä sisustusta ei pahemmin esitellä lehdissä. Joskus harvoin on jokin sellainen värikäs eteläamerikkalainen koti sanomalehden liitteessä. Chilessä ei panosteta sisustukseen, joten lehtiä ei ole.
Lähetä kommentti